Taiteilijoiden työhyvinvoinnin kehittäminen on tärkeää
Suurella osalla taiteilijoista toimeentulo muodostuu muusta kuin kokopäiväisestä palkkatyöstä. Työtä tehdään useimmiten ilman pysyvää työyhteisöä ja sen tuomia hyvinvointia tukevia rakenteita, kuten työterveyshuoltoa.
Vaikeasti ennakoitava, monista eri lähteistä tuleva ansainta aiheuttaa monille turvattomuutta ja jopa ahdistusta. Toisaalta freelancer-työ tarjoaa vapautta, joka sopii hyvin luovaan työskentelyyn. Kyse on vapauden ja vakauden välisestä kiikkulaudasta, jolla tasapainoilu on ominaista taiteilija-ammateille.
Freelancerin hauras asema työmarkkinoilla ei ole koronavuosien luoma ilmiö, vaan taustalla ovat toimialamme rakenteelliset ilmiöt, joilla on pitkä historia. Selvitysten mukaan koronavuodet ovat kuitenkin merkittävästi huonontaneet monen taiteilijan kokemusta työhyvinvoinnistaan. Esimerkiksi Kirjailijaliiton tekemän selvityksen (2021) mukaan 42 % kirjailijoista koki työkykynsä alentuneen ensimmäisen koronavuoden aikana.
Miten voimme parantaa erityisesti freelancer-taiteilijoiden työhyvinvointia?
Olemme Taikessa ottaneet viime vuosina työn alle freelancer-taiteilijoiden työhyvinvoinnin kehittämisen, ja suuntaamme siihen voimavarojamme. Teimme alkuvuodesta taiteilijajärjestöille kyselyn työhyvinvoinnin haasteista. Vastauksissa kuormitustekijöinä nähdään huoli toimeentulosta, työyhteisön ja kollegiaalisen tuen puute, huono sosiaaliturva ja työterveyspalveluiden vähyys. Freelancer-taiteilija on itse vastuussa työhyvinvointipalveluidensa järjestämisestä, ja koronavuosien ja muun maailmantilanteen aiheuttama henkinen kuormitus on monilla verottanut voimia tässäkin. Tukea jaksamiseen ja hyvinvointiin tarvittaisiin nyt normaalia enemmän.
On hienoa huomata, että monet taiteilijajärjestöt ovat viime vuosina tarjonneet entistä enemmän hyvinvointia tukevia palveluita jäsenilleen. Tarjolla on ollut esimerkiksi työnohjausta, ilmaisia terveystarkastuksia sekä vertaistukiryhmiä. Jotta hyvät käytännöt vakiintuisivat ja saavuttaisivat kaikki niitä tarvitsevat, kehittämistä ja yhteistyötä tarvitaan. Toki myös taloudellisia resursseja.
Näen tärkeänä, että vaihdamme alan sisällä aktiivisesti tietoa ja pohdimme saman pöydän ääressä, miten voimme mahdollisimman monilla tavoilla ja saavutettavasti tukea eri aloilla toimivien taiteilijoiden hyvinvointia ja jaksamista. Koronavuosina on oikeutetusti nostettu esille taiteen tuoma lohtu ja tuki. Kolikon toinen puoli on huolehtia siitä, että taiteilija saa riittävän tuen, jotta hän jaksaa tehdä työtään.
”Luovuus tarvitsee turvallisen tilan”, totesi Kirsi Törmi apurahansaajien työhyvinvointipäivässä viime viikolla. Päivän järjestivät Mela, Taike ja Tieteentekijöiden liitto. Mela eli Maatalousyrittäjien eläkelaitos vastaa apurahansaajien eläkevakuuttamisesta. Tällä kertaa osallistujilla oli mahdollisuus osallistua myös hyvinvointia tukeviin, taiteellisia menetelmiä hyödyntäviin työpajoihin.
Taike toteuttaa tällä hetkellä Melan taloudellisella tuella myös projektia (2022–2023), jossa pilotoidaan viidellä paikkakunnalla eri alojen apurahataiteilijoiden yhteisiä työnohjausryhmiä ja toteutetaan kaikille taiteilijoille avoimia työhyvinvointiteemaisia webinaareja. Yhteistyökumppanina toimii muun muassa Suomen työnohjaajat ry.
Tulossa työhyvinvointistriimi ja barometrikysely
Järjestämme ke 28.9.22 klo 14.15–15.15 yhteistyössä Musiikki & Media -tapahtuman kanssa työhyvinvointiluennon, jonka striimiä voi seurata ilmaiseksi. Aiheena ovat taiteentekijän työkalupakista löytyvät välineet työhyvinvoinnin kohentamiseen valmentaja ja muusikko Eija Mäkirintalan johdolla. Tilaisuudesta tehdään tallenne, joka tulee myöhemmin Taiken sivuille.
Seuraava Taiteen ja kulttuurin barometri tutkii taiteilijoiden työhyvinvointia. Kun se julkaistaan ensi keväänä, saamme laajasti tietoa taiteilijoiden työhyvinvoinnin tilanteesta muun muassa kehittämistyön pohjaksi. Barometrikysely on avoin kaikille ammatikseen taidetta tekeville, ja siihen voi vastata vielä 30.9. asti.
