Yhteistyö ja verkostot | Haasteesta hankkeeksi
Luovan verkon Sofia-Charlotta Kakko ja Milla Minerva Mertanen keskustelevat yhteistyöstä ja verkostoista ESR+-hankkeissa.
Vierasosiossa Globe Art Pointin Jaana Simula kertoo, miten ESR+-rahoitteisen KUVATA-hankkeen yhteistyö on käynnistynyt Tampereen ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston kanssa. Millaista osaamista eri toimijat tuovat toimintaan ja yhdessä tekemiseen?
KUVATA eli Kuvataiteilijan uusi työ- ja ansaintakenttä -hankkeessa vahvistetaan kuvataiteilijoiden ansaintaa ja yhdenvertaisuutta. Hankkeessa kehitetään muun muassa kuvataiteilijoiden digitaalista osaamista sekä liiketoimintaan liittyvää osaamista.
Luovan verkon Haasteesta hankkeeksi -podcastissa käsitellään hankemuotoilua, hankeosaamista ja hakukriteereitä Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen ESR+-teemassa.
Jakson tekstiversio
Avaa tekstiversio
[00:00:00]: [Musiikkia]
Sofia-Charlotta Kakko [00:00:03]: Miten vahvistetaan taide- ja kulttuurialan osaamista ja työllisyyttä? Entä luovaa alaa ja luovaa taloutta? Minä olen Sofia-Charlotta Kakko.
Milla Minerva Mertanen [00:00:11]: Ja minä olen Milla Minerva Mertanen.
Sofia-Charlotta Kakko [00:00:13]: Ja me olemme Taiteen edistämiskeskuksen Luova verkko -hankkeesta.
Milla Minerva Mertanen [00:00:17]: Ja tämä on Haasteesta hankkeeksi -podcast.
Sofia-Charlotta Kakko [00:00:20]: Luova verkko koordinoi ESR+-teemaa nimeltä Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen. Tässä podcastissa johdatamme sinut ESR+:n, hakukriteerien ja hankeosaamisen jännittävään maailmaan.
[00:00:33]: [Musiikkia]
Milla Minerva Mertanen [00:00:34]: Tervetuloa Luovan verkon Haasteesta hankkeeksi -podcastin pariin. Tänään juttelemme yhteistyöstä, ryhmähankkeista ja verkostoista. Keskustelemassa ovat tuttuun tapaan Luovan verkon Milla.
Sofia-Charlotta Kakko [00:00:47]: Ja Sofia. Kun puhutaan hankkeista ja yhteistyöstä, nousee esiin monenlaisia käsitteitä. On ryhmähankkeita, yhteishankkeita, verkostoja, ekosysteemejä ja niin edelleen. Eri käsitteillä kuvataan aina vähän erilaista näkökulmaa yhdessä tekemiseen ja toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen.
Milla Minerva Mertanen [00:01:07]: Juuri näin. Tässä jaksossa puhutaan erityisesti ryhmähankkeista ja verkostoista. Miksi hankerahoitusta kannattaa hakea yhdessä muiden kanssa? Entä mitä hyötyjä laajasta verkostosta on hanketyön kannalta?
Sofia-Charlotta Kakko [00:01:20]: Näkökulmana meillä on taas Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen teema. ESR+-rahoituksessa ryhmähankkeella tarkoitetaan hanketta, joka toteutetaan yhteistyössä usean toimijan kanssa. Ryhmähankkeessa on aina yksi päätoteuttaja ja riittävä määrä kumppanitoteuttajia. Jokainen toteuttaja on vastuussa omasta hakemuksestaan ja omasta maksatushakemuksestaan. Mutta totta kai hakemus tehdään yhdessä. Päätoteuttajalla on oma vastuunsa esimerkiksi maksatushakemuksen koontiin liittyen, mutta rahaliikenne ei kulje päätoteuttajan kautta. Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen ensimmäisellä hakukierroksella rahoitusta myönnettiin useille ryhmähankkeille. Rahoitusta sai yhteensä yhdeksän luovan alan hanketta, joista seitsemän on ryhmähankkeita.
Milla Minerva Mertanen [00:02:11]: Kertaatko Sofia vielä, millaiset toimijat ja ryhmät saivat rahoitusta?
Sofia-Charlotta Kakko [00:02:16]: Kaikissa ryhmähankkeissa oli mukana yksi tai useampi ammattikorkeakoulu. Eli korkeakoulut olivat tällä ensimmäisellä kierroksella vahvoilla. ESR+ on korkeakouluille tuttu rahoitusväline jo vuosien takaa, ja niillä on myös hyviä näkökulmia alaan ja alan koulutuksen suhteen. Korkeakouluilla on ihan keskeinen rooli suomalaiseen kulttuurikenttään liittyvässä innovaatiotoiminnassa ja hyvä kokemus tästä. Ensimmäisellä kierroksella korkeakoulut hakivat rahoitusta pääasiassa keskenään, ja taiteen, kulttuurin ja luovan alan toimijat keskenään. Ja itse asiassa luovan alan toimijoiden hakemuksissa oli myös sellainen erityispiirre ensimmäisellä kierroksella, että toimijat hakivat useimmiten rahoitusta yksin. Nyt koitammekin kannustaa myös luovan alan toimijoita laajentamaan hankeverkostoja. Ja haluan vielä kuitenkin mainita näistä rahoituksen saaneista hankkeista, että kolmessa ryhmähankkeessa on mukana myös pienempi luovan alan toimija ja yhdessä ryhmähankkeessa yhdistystoimija on jopa päähakija. Tavoitteena kuitenkin on, että tulevassa haussa nähtäisiin enemmän pienempiä toimijoita. Ja kun sanon pienempiä toimijoita, tarkoitan nimenomaan ESR+:n näkökulmasta pienempiä toimijoita. ESR+:lle tavallisia toimijoita ovat tällaiset korkeakoulut ja ESR+:n näkökulmasta pienet toimijat saattavat olla vaikkapa luovan alan kattojärjestöjä tai kulttuurikentän näkökulmasta isompia toimijoita.
Milla Minerva Mertanen [00:03:38]: Eli siis nyt toivotaan, että luovan alan toimijat hakisivat rahoitusta yhdessä muiden kanssa.
Sofia-Charlotta Kakko [00:03:44]:Kyllä. Seuraavassa haussa olisi erityisen hyvä, että kentän toimijat hakevat rahoitusta yhdessä myös erilaisten ja erikokoisten toimijoiden kanssa. Eli olisi tärkeää saada kenttä mukaan ryhmähankkeisiin ja hakemaan yhdessä isompien perinteisten rahoituksen hakijoiden kanssa rahoitusta seuraavalla kierroksella. Teeman seuraavaa rahoitushakuja pohditaan myös avattavaksi sellaisella hakukriteereillä, jotka mahdollistavat sekä näiden entisten kaltaisten suurien yhteistyöhankkeiden että pienempien, tiettyyn tulokseen tai tuotokseen tähtäävien, hankkeiden rahoituksen.
Milla Minerva Mertanen [00:04:19]: Eli kun suunnittelee hanketta, kannattaa miettiä, millaisia asioita itse voi toteuttaa ja mihin kannattaisi hyödyntää jonkun muun osaamista. Yhteistyön rakentamista on hyvä tarkastella resurssien lisäksi myös osaamisen kautta. Keitä juuri tähän hankkeeseen kannattaa ottaa mukaan? Mitkä ovat niitä katvealueita, joiden toteuttaminen on itselle työlästä? Kaikilla ei välttämättä ole osaamista tai muuten resurssia, eli kaikkea ei kannata yrittää tehdä itse, Parhaimmillaan hankkeessa pääsee usean osaajan ydinosaaminen esille. Ehkä jotkin asiat voidaankin toteuttaa laajempana, mitä alun perin oli suunniteltu, kun tehdään yhdessä.
Sofia-Charlotta Kakko [00:04:56]: Juuri näin. Yhteistyötä kannattaa miettiä myös rahoituksen kriteerien kannalta. Voiko käydä niin, että johonkin olennaiseen kriteerin jää vastaamatta, jos hanketta lähdetään tekemään yksin? Miten vastataan esimerkiksi valtakunnallisesta vaikuttavuudesta? Ja miten toiminta saadaan jatkumaan hankkeen jälkeen, jos toteutus on vain yhden toimijan hartioilla? Voi myös miettiä, että jos lähtee hakemaan koulutushanketta, mutta mukana ei ole yhtään koulutusta järjestävää organisaatiota, niin miten koulutus elää hanketyön jälkeen? Kuka sitä jatkaa? Oikeiden kumppanien valinta on tosi tärkeää. Mitä Milla pitäisi ottaa huomioon kumppanien valinnassa?
Milla Minerva Mertanen [00:05:34]: Hyvä kysymys. Matchiin kannattaa kyllä panostaa ja erilaisia rooleja kannattaa miettiä jo alussa. Eli kuka toteuttaa ja mitä? Millaisesta tulokulmasta kukin lähestyy samaa ongelmaa, haastetta ja tarvetta? Kaikkea ei kukaan osaa tehdä yksin, eikä tarvitse osatakaan. Ja siksi yhteistyö voi olla hyvin hedelmällistä. Mutta roolien miettiminen on hyödyllistä. Mitä osaamista kukin tuo mukanaan yhteishankkeeseen ja miten muutkin pystyvät hyötymään tästä osaamisesta?
Sofia-Charlotta Kakko [00:06:03]: Ja tätä varten yhteiskehittämisen paikat tulee miettiä jo etukäteen. Missä väleissä hankkeen aikana kerrytettyä tietoa jaetaan hankekumppaneiden kesken ja miten?
Milla Minerva Mertanen [00:06:13]: Yhteistyö on aina yhteiskehittämistä ja yhdessä oppimista. Eli kun toimijoiden työskentelytavat, jaettu tieto ja hyvät käytännöt leviävät hanketoimijoiden kesken, he samalla oppivat toisiltaan ja toisten työtavoista. Ja se on arvokasta hankeosaamista.
Sofia-Charlotta Kakko [00:06:30]: Kyllä. Ja äsken kun puhuttiin, että erilaisten hankekumppanien kombinaatiot voivat olla hyvä juttu, niin kannattaa ottaa myös huomioon, että monelle pienemmälle toimijalle voi olla hyödyllistä tehdä ryhmähanketta kokeneemman toimijan kanssa. Kokeneemmalla toimijalla voi olla esimerkiksi hankehallintoon ja projektinhallintaan liittyviä taitoja. Ja pienemmältä toimijalta voidaan saada kehittämistyöhön tärkeitä näkökulmia kentältä sekä verkostoja, jotka tulevat mukaan hankkeen toimintaan tai joille hanke tarjoaa ratkaisuja.
Milla Minerva Mertanen [00:07:00]: Yhteistyörooleja kannattaa pohtia myös hankkeen jälkeiselle ajalle. Jos mukana on esimerkiksi koulutusorganisaatio, ehkä he voivat jatkaa hankkeessa kehitettyä koulutusta sisällyttäen sitä yksittäisiin kursseihin tai kokonaisiin opetussisältöihin. Tai pienempi toimija voi jatkaa hankkeessa kehitetyn konseptin jalkauttamista ja vahvistamista kentällä vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin.
Sofia-Charlotta Kakko [00:07:23]: Ja vielä muistutan, että kun puhutaan pienemmistä toimijoista, niin ESR+:n näkökulmasta tämä tarkoittaa sellaisia kentän toimijoita, joilla on kuitenkin mahdollisuus rahoituksen puolesta lähteä mukaan toteuttamaan hanketta. Eli ihan kaikkein pienimmät mikrotoimijat eivät valitettavasti tähän rahoitukseen toteuttajiksi oikein hyvin istu.
Milla Minerva Mertanen [00:07:43]: Hanke tarvitsee kuitenkin myös muita verkostoja kuin hankekumppanit.
Sofia-Charlotta Kakko [00:07:42]: Joo, eli on tosi hyödyllistä, että hankkeen toteuttaja tuntee luovan alan kenttään ja eri toimijoita monipuolisesti. Ja on todella hyvä, jos luovan alan osaajat ovat mukana kartoittamassa alan haasteita. Hankkeen tuloksia on myös luultavasti sujuvampaa jakaa alan verkostoissa, eli verkostolla on suuri merkitys viestinnässä ja muutoksen tavoittamisessa.
Milla Minerva Mertanen [00:08:08]: Nostan tähän esimerkiksi ensimmäisellä rahoituskierroksella rahoitusta saaneen ryhmähankkeen. Eli Satakunnan ammattikorkeakoulu vetää Taide, teknologia ja kestävä matkailu innovaatioalustana -hanketta. Hankkeessa perustetaan monialainen pysyvä innovaatioalusta, joka pohjautuu kuvataiteen osaamiseen. Tavoitteena on sovittaa yhteen taiteellista ajattelua, ongelmanratkaisutaitoja ja kestävän matkailun lähestymistapoja. Satakunnan ammattikorkeakoulun lisäksi innovaatioalustaa ovat rakentamassa Tampereen korkeakoulusäätiö ja Lab-ammattikorkeakoulu, jotka ovat varsinaisia hankekumppaneita. Lisäksi yhteistyötä tehdään kolmen Unesco Global Geopark -alueen kanssa. Eli varsinaisina kumppaneina on kolme korkeakoulua, mutta erityistä kiitosta hanke sai hakuvaiheessa siitä, että siinä tehdään yhteistyötä näiden Unesco Global Geopark -alueiden kanssa.
Sofia-Charlotta Kakko [00:09:02]: Eli hankekumppaneiden lisäksi tällaiset rahoituksen ulkopuolella olevat verkostot ovat todella tärkeitä.
Milla Minerva Mertanen [00:09:07]: Moni varmasti nyt miettii, että mistä hankekumppaneita ja verkostoja voi oikein löytää. Millaisia keinoja meillä on tarjolla?
Sofia-Charlotta Kakko [00:09:16]: No, kannattaa mennä rohkeasti mukaan erilaisiin alan tapahtumiin ja verkostoitumistilaisuuksiin. Näitä voi löytyä esimerkiksi eri luovien alojen kattojärjestöjen, ammattiliittojen tai toimialajärjestöjen viestinnän kautta. Ja myös Luova verkko tukee toimijoiden verkostoitumista. Me järjestämme erilaisia tapahtumia, joissa luovien alojen osaajat voivat löytää uusia kumppaneita ja kehittää hankeideoita. Ja Luovan verkon LinkedIn-ryhmää voi myös käyttää väylänä hankekumppaneiden etsimiseen.
Milla Minerva Mertanen [00:09:45]: Kyllä. Yleisesti ottaen on hyvä, että löytää sellaisia kumppaneita, jotka ovat kiinnostuneita saman ilmiön tai haasteen edistämisestä. Eli vahvan hankeverkoston etsiminen todella kannattaa. Ja hakemuksessa kannattaa mainita virallisten yhteistyökumppanien lisäksi myös niistä verkostoista, joiden kanssa aikoo tehdä yhteistyötä hankkeen aikana.
[00:10:05]: [Musiikkia]
Milla Minerva Mertanen [00:10:09]: Millaista yhteistyötä rahoituksen saaneissa hankkeissa on meneillään?
Sofia-Charlotta Kakko [00:10:12]: Seuraavaksi kuullaan yhteistyöstä Kuvataiteilijan uusi työ- ja ansaintakenttä -hankkeesta. Siinä on toteuttajina Tampereen ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Globe Art Point. Vieraaksi studioon on tänään saapunut Jaana Simula. Tervetuloa Jaana!
Jaana Simula [00:10:27]: Kiitos kutsusta.
Milla Minerva Mertanen [00:10:30]: Olet tehnyt jo pitkän uran taiteen ja kulttuurin kentällä eri tehtävissä ja työskentelet nyt Globe Art Pointin toiminnanjohtajana edistämässä oikeudenmukaisuutta, monimuotoisuutta ja osallisuutta taide- ja kulttuurialalla. Toimitte eräänlaisena tietokeskuksena ja kohtaamispaikkana taiteilijoille ja kulttuurialan ammattilaisille.
Sofia-Charlotta Kakko [00:10:46]: Globe Art Point on mukana Kuvataiteilijan uusi työ- ja ansaintakenttä -hankkeessa. Mitä luovan alan haastetta te olette lähtenyt tällä hankkeella yhdessä ratkaisemaan?
Jaana Simula [00:11:00]: Minä tuohon sanoisin vielä, että yksi meidän tulokulmamme on se, että me edustamme ulkomaalaistaustaisia taiteilijoita, kulttuurityöntekijöitä ja kulttuurin yrittäjiä, jotka asuvat suomessa. Se on vielä se yksi ydintulokulma. Ja mitä lähdimme ratkaisemaan, niin se huomio kohdistuu usein siihen, että taiteilijoiden ansaintalogiikat ja ansaintaympäristöt ovat monimuotoisia ja vaihtuvia. Ja siinä tulee tilanteita, että kun pitäisi keskittyä siihen omaan taiteen tekemiseen, luovan työn ytimeen, niin ympäröivä maailma tarjoaa aikamoisia haasteita. Ja kehittyvä tekniikka on yksi niistä.
Sofia-Charlotta Kakko [00:11:42]: Aivan. Eli lähdette ottamaan tätä uutta tekniikkaa haltuun kuvataiteilijoille tämän hankkeen kautta.
Jaana Simula [00:11:49]: Kyllä. Ja keskiössä on tekoäly, joka tuottaa sekä paljon hyvää, se on vähän niin kuin se tuli: hyvä palvelija, mutta huono isäntä. Sitä pitää ottaa haltuun ja myös tietysti muita taiteen tekemisen digitaalisia työvälineitä. Ja sitten se ansaintalogiikka siihen matkaan mukaan, että missä sitä taidetta myydään, esitellään ja miten se tuodaan ostajille ja kuluttajille helposti saatavaksi ja ymmärrettäväksi.
Sofia-Charlotta Kakko [00:12:24]: Vau, kuulostaa hyvältä. Te olette nyt kahden korkeakoulun kanssa tekemässä yhdessä tätä hanketta ja ratkaisemassa yhdessä tätä haastetta. Mitä kautta te lähditte Tampereen ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston kanssa tätä yhteistyötä tekemään? Miten te löysitte toisenne?
Jaana Simula [00:12:41]: No tässä on kysymyksessä sellainen asia, mitä mekin tuolla Globe Art Pointissa aina korostetaan, että verkostoituminen on kaiken A ja O. Ja sitten me sanomme myös, että saattaa kestää pitkiäkin aikoja, ja ne hedelmät tulee sitten tietyllä aikavälillä. Ja kun me pohdimme sitä yhdessä, että mikä oli tämä yksi yhteinen tekijä, niin me löysimme yhden henkilön, joka oli kaikissa näissä kohteissa tuttu ja tunsi kaikkien toiminnan. Ja siitä se sitten lähti. Koko tämän hankkeen idea on toki Tampereen ammattikorkeakoulun konsepti. Ja Fanni, joka on meidän ihana hankepäällikkömme, on itse kuvataiteilija myös, että hän tunnistaa jo siinä omassa toiminnassaan ja opettamisessaan näitä katvealueita. Se oli hauska, kun minä kysyin, että miten me päädyimme yhteen, niin kun me rupesimme miettimään, niin sittenhän löytyi sieltä mukavasti yksi henkilö, joka on myös hirveän hyvin verkottunut. Krista Petäjäjärvi.
Sofia-Charlotta Kakko [00:14:00]: Joo. Hänen kauttaan löytyi sitten teidän yhteistyönne.
Jaana Simula [00:14:04]: Joo. Ja me olemme hirveän erilaisissa yhteyksissä tutustuttu Kristaan. Hän on tehnyt tai tekee, en ihan tarkkaan tiedä, mutta hän on väitöskirjatutkija Lapin yliopistossa ja sitten hän tuntee hyvin Tampereen ammattikorkeakoulun ja Globe Art Pointin. Ja sitten meillä on Kristan kanssa vielä tämmöinen Baltia-yhteys ja sitten myös hän on tässä välittäjätoiminnassa ollut myös. Ja sitten TOO-vekostossa, taide osana organisaatioita, joka on aina kiinnostanut minua myös. Riipuin siinä porukassa sillä tavalla ”mä kanssa”.
Milla Minerva Mertanen [00:14:52]: Joo. Jos ajattelet tätä yhteistyötä, niin minkälaisia näkökulmia siihen tulee erilaisten toimijoiden kautta?
Jaana Simula [00:15:01]: No se on jännä se yhteistyö, koska me olemme hyvin erilaisia toimijoita, mutta meillä on kaikilla sama tavoite. Ja se sama tavoite on semmoinen, joka lämmittää todella paljon. Ja sitten kun esimerkiksi ideoimme noita työpaketteja, niin siinä tuli hyvin esille, että meillä on hyvin erilaista osaamista, joka täydensi toisiaan. Ja sitten me olimme aina riemuissamme, kun huomasimme, että ”aa, teiltä tulee sitä ja te osaatte tuota”. Tampereen ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston kanssa työskentelyssä tunne oli koko ajan hyvin tasavertainen ja arvostava. Ja aika hauskan hulppeaa kanssa.
Sofia-Charlotta Kakko [00:15:46]: Kuulostaa hyvältä. Tällä tavalla kenttää edustavana ja vähän pienempänä toimijana, niin mitä hyötyä teille on ollut siitä, että lähditte suunnittelemaan hanketta yhdessä isomman organisaation kanssa?
Jaana Simula [00:16:01]: No jos ajattelee, että Globe Art Pointin perusti ulkomaalaistaustaiset taiteilijat ja kulttuurityöntekijät 20216. Nyt eletään vuotta 2024, ja meillä on partnerina yliopistoja. Toki meillä on taustalla se, että me olemme myös tehneet Taideyliopiston kanssa vahvasti töitä vuodesta 2020 lähtien. Me olemme olleet mukana Talent Boostista heidän kanssaan. Tavallaan se semmoinen työskentelyn varmuus isompien yksikköjen kanssa niin juontuu jo sieltä. Plus että me olemme tehneet opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa taide, kulttuuri ja moninainen Suomi -yhteydessä paljon töitä. Ja miten semmoinen pienempi yhdistys, niin ihan vaan rohkeudella mukaan, koska pienempi koko ei määritä osaamista.
Sofia-Charlotta Kakko [00:17:06]: Erittäin hyvä pointti. Kerroit aikaisemmin yhdestä ihan konkreettisesta hyödystä, mikä tuli siinä hankesuunnitteluvaiheessa esille esimerkiksi näihin ESR:n rahallisiin koukeroihin liittyen, niin haluaisitko kertoa?
Jaana Simula [00:17:23]: Todellakin. Se on semmoinen mielenkiintoinen juttu, että pienemmissä yhdistyksissä talousvastuu saattaa olla toiminnanjohtajalla. Ja vaikka minullakin on talousosaamista, mutta sitten kun tullaan EU-hankkeisiin niin silloin, vaikka tietää olevansa oikealla polulla, niin on mukavaa, jos saa puhua taloutta sellaisen ihmisen kanssa, joka tunnistaa ne hankkeet, on ollut mukana monessa EU-hankkeessa. Ja siinä minun täytyy sanoa kyllä, että Tampereen ammattikorkeakoulu tarjosi erittäin oivallisen keskustelukumppanin, koska heidän taloushenkilöstöstään yksi henkilö oli täysin, että ”juu kysy vaan”. Ja minä ymmärrän sen, koska he ovat hankkeen pää, niin he haluavat, että kaikki onnistuu, ja silloin oli mukava käydä tämän taloushenkilön kanssa läpi niitä asioita. Tuntui rennolta, turvalliselta, ja siinä myös oppi lisää EU-hankkeiden maailmasta. Se ei ole niin mysteeristä kuin sanotaan, että kun sitä aina pelotellaan, että se on kauheata sitä tätä tuota. Mutta edellisessä elämässä olin Porin kaupungilla töissä, niin me teimme aika paljon kaupunkisuunnittelun kanssa URBACT-hankkeita, niin siinä tuli tutuksi jo se, että ei tämä nyt niin kauhean vaikeaa ole. Kyllä tässä pärjää.
Milla Minerva Mertanen [00:18:49]: Miten Jaana, jos ajattelet yhteistyön aloittamista, niin minkälaisia haasteita siinä oli?
Jaana Simula [00:18:57]: Ei siinä oikein ollut haasteita. Varmaan johtuu tuossa mukana olevista persoonista, koska me lähdimme... Se oli aika semmoinen syöksy. Me tiesimme kaikki, että meillä oli kaikilla itänyt samanlaiset ideat. TAMKin oli tietysti jalostunut jo konseptivaiheena ja muuten. Mutta meillä oli myös pyörinyt, että tähän tarvitaan siinä meidän omassa ulkomaalaistaustaisten taiteilijoiden, kulttuurityöntekijöiden ja yrittäjien ryhmässä, niin siellä oli myös noussut näitä samoja asioita. Ja me olimme joissain työpajoissa käsitelleet aiheita, mutta ei näin laajasti. Eikä näin tavallaan konseptinomaisesti. Niin tämä oli meille erittäin hyvä kutsu, kun se tuli. Ja en epäröinyt hetkeäkään. Emme olleet tehneet sitä vuosia. Olisi tietysti kaikkein ihanin tilanne, että kehitellään vuosi tai pari. Me tulimme toisessa kohtaa mukaan, niin siinä kohtaa, jos tämmöisen kutsun saa ja se kiinnostaa, niin sitten raivaamaan sitä almanakkaa, priorisoimaan ja varautumaan myös siihen, että joutuu illalla oikolukemaan. Että se oli se oli tiivis setti, mutta sitten me toisaalta aina kannustimme toisiamme. Ja sitten Fanni piti aina ne meille hyvä järjestystä, että me tiesimme, että mitä tarvitaan milloinkin. Se sujui kyllä. Me kyllä myös tapasimme Teamsissa usein. Ja tässähän nyt on se hauska puoli, että en ole koskaan nähnyt livenä näitä kumppaneita. Mutta odotan oikein ilolla sitä, koska olen vähän enemmän tämmöinen liveihminen, niin odotan todella ilolla sitä tapaamista. Koska ne Teams-kokouksetkin ovat olleet niin hyviä. Ja minun täytyy suoraan sanoa, en ole Teams-ihminen.
[00:20:51]: [Musiikkia]
Sofia-Charlotta Kakko [00:20:55]: Hei me olemme tehneet Luova verkko -hankkeessa tällaiset Ideasta hankkeeksi -kortit, jotka on suunniteltu hankemuotoilun tueksi. Niissä on ajatuksena, että ne auttavat jäsentämään hankkeen suunnittelua eri näkökulmista. Niin Milla, haluatko?
Milla Minerva Mertanen [00:21:10]: Joo. Nyt saat Jaana nostaa täältä meidän korttipakastamme yhden kortin.
Jaana Simula [00:21:15]: No niin. Nyt venytellään käsiä. Otetaan kortti. Jaaha.
Milla Minerva Mertanen [00:21:23]: Voit vaikka lukea sen.
Jaana Simula [00:21:23]: ”Moninaiset ihmiset. Viestijäkaverit. Kenen toivot kertovan ideastasi eteenpäin? Pohdi, kenen kanssa voisit tehdä viestintäyhteistyötä? Verkostot, viestintäsuunnitelma.” Touché, olen entinen viestintäpäällikkö. Kymmenen vuotta tehnyt viestintää. Koska Globe pointilla on kaikkein tiiviimmät yhteydet Suomessa asuviin ulkomaalaistaustaisiin taiteilijoihin, kulttuurityöntekijöihin ja kulttuuriyrittäjiin. Te saatte kuulla tämän rimpsun koko ajan, koska se selkärangassa. Koska tämä kohdistuu myös heihin ja myös työttömiin, alumneihin ja sellaisiin, jotka kokevat, että lisää tietoa on nyt saatava, että pääsee urallaan eteenpäin, niin mehän olemme tässä hankkeen viestinnässä mukana alusta lähtien, ja meidän erityiskohderyhmämme on meidän yhteisömme, johon meillä on kaikkein parhaimmat yhteydet Suomessa. Ja sen toivon, sanon nyt meikäläiset, että meidän yhteisömme myös levittää sitä laajasti. Ja Globe Art Pointilla on partneriyhdistyksiä eri puolilla. Meillä on Tanskassa IMMART ja meillä on nyt juuri rakentumassa Norjan ja Ruotsin suhteet. Ja meillä on Ranskassa yhteistyökumppanina FACE, jonka kyljessä kulkee On the Move, jossa meidät juuri hyväksyttiin jäseneksi siihen. Me pystymme myös kertomaan tästä aika monella tasolla. Mutta se ydin on tietysti nyt yrittää kertoa se meidän yhteisöllemme. Ja sitten TAMK ja Lapin yliopisto, niin heillä on omat isot verkostonsa kanssa. Me pystymme kuljettamaan tietoa monenlaisten tämmöisten ei niin näkyvien verkostojen kautta, koska me tietysti kerromme esimerkiksi ministeriössä, mitä teemme. Tänään juuri keskustelin erään ministeriön henkilön kanssa ja kerroin, että me olemme nyt tässä vaiheessa. Ja seuraavaksi, kun tapaa esimerkiksi kaupungin ihmisiä, niin myös semmoisella puhumisella, että mitä me teemme, niin se levittyy. Ja kenen kanssa voisi tehdä viestintäyhteistyötä? No me teemme nyt tässä juuri Taiken kanssa viestintäyhteistyötä. Taike on hyvä viestintäyhteistyökumppani. Ja myös eri kulttuuri- ja taideyhdistykset, niin se kulkee verkkona, verkko on aika hyvä nyt. Se kulkee hyvin. Se on jännä, miten se jakaantuu, jos ajatellaan työvälineitä, niin joissain ryhmissä Facebook on se paras ja sitten Instagram on ihan toiselle. Ja sitten kun me olemme pieni yhteisö, niin olemme tehneet semmoisia valintoja. Emme ole TikTokissa, meillä ei ole Threadsissa. Meillä on muutama kanava, koska meidän täytyy se työmäärä ymmärtää, että mitä me teemme. Mutta hyvin paljon me jalkaudumme ja puhumme asiasta.
Sofia-Charlotta Kakko [00:24:57]: Hyvä. Kiitos Jaana, kiitos haastattelusta. Ja me jäämme innolla seuraamaan, mitä kaikkea teidän hankeyhteistyöstänne syntyy.
Milla Minerva Mertanen [00:25:03]: Lopuksi jätämme kuulijoille kysymyksen pohdittavaksi. Millainen osaaminen ja millaiset hankekumppanit vahvistaisivat sinun hankeideaasi parhaiten?
[00: 25:13]: [Musiikkia]
Milla Minerva Mertanen [00:25:16]: Luova verkko koordinoi ESR+-teemaa nimeltä Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen. Autamme taiteen, kulttuurin ja luovan alan osaajia hakemaan rahoitusta. Lisäksi tuemme rahoitettuja hankkeita. Löydät tietoa rahoituksesta ja yhteystietomme osoitteesta taike.fi/luovaverkko.
Luova verkko
Taiteen edistämiskeskuksen Luova verkko on Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen ESR+-teeman koordinaatiohanke.
Luova verkko auttaa taiteen, kulttuurin ja luovan alan toimijoita hankesuunnittelussa ja ESR+-rahoituksen hakemisessa. Lisäksi se tukee rahoituksen saaneita hankkeita.