Tulokset ja tulevaisuus | Haasteesta hankkeeksi

[00:00:00]: [Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:00:03]: Miten vahvistetaan taide- ja kulttuurialan osaamista ja työllisyyttä? Entä luovaa alaa ja luovaa taloutta? Minä olen Sofia-Charlotta Kakko. 

Milla Minerva Mertanen [00:00:11]: Ja minä olen Milla Minerva Mertanen. 

Sofia-Charlotta Kakko [00:00:13]: Ja me olemme Taiteen edistämiskeskuksen Luova verkko -hankkeesta. 

Milla Minerva Mertanen [00:00:17]: Ja tämä on Haasteesta hankkeeksi -podcast. 

Sofia-Charlotta Kakko [00:00:20]: Luova verkko koordinoi ESR+-teemaa nimeltä Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen. Tässä podcastissa johdatamme sinut ESR+:n, hakukriteerien ja hankeosaamisen jännittävään maailmaan. 

[00:00:33]: [Musiikkia]

Milla Minerva Mertanen [00:00:35]: Tervetuloa Luovan verkon Haasteista hankkeeksi -podcastin pariin. keskustelemassa tänään Milla. 

Sofia-Charlotta Kakko [00:00:41]: Ja Sofia. Tänään puhutaan hankkeen tuloksista ja siitä, mitä tapahtuu hankkeen jälkeen. Eli millaisia tuloksia hankkeessa saadaan aikaan ja miten varmistetaan, että hankkeen tuloksista on hyötyä luovilla aloilla myös tulevaisuudessa. 

Milla Minerva Mertanen [00:00:57]: Näkökulmana on tuttuun tapaan ESR+-teema nimeltään Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen. 

Sofia-Charlotta Kakko [00:01:03]: Kuten aiemmissa jaksoissa on puhuttu, ESR+-hankkeilla haetaan pysyvää muutosta. Tässä rahoituksessa muutos haetaan osaamisen ja työllisyyden vahvistamiseksi. Hankkeiden tuloksina luoville aloille on tarkoitus saada uusia ideoita, jotka kehittävät osaamista ja lisäävät työllisyyttä. Ja tarkoitus on, että tulokset johtavat jonkinlaiseen muutokseen alalla, ja tuloksia voidaan hyödyntää alalla jatkossakin. 

Milla Minerva Mertanen [00:01:28]: Tulokset voivat olla esimerkiksi uusia menetelmiä tai toimintatapoja, ratkaisuja johonkin haasteeseen, uudenlaisia palvelurakenteita, uudenlaista yhteistyötä ja verkostoja, uusien yleisöjen tai asiakkaiden sitouttamista tai ihan konkreettisia ohjeita ja oppaita. 

Sofia-Charlotta Kakko [00:01:48]: Eli jos hankkeessa kehitetään jonkin luovan alan osaamista vahvistava koulutus, on tärkeää varmistaa, että koulutuksesta on hyötyä alalla myös hankkeen jälkeen. 

Milla Minerva Mertanen [00:01:56]: Eli miten varmistetaan, että koulutuksessa vahvistettu osaaminen oikeasti säilyy ja leviää alalle? Onko esimerkiksi tarkoitus jatkaa koulutusta hankekauden jälkeen? Jäävätkö koulutusmateriaalit itseopiskelukäyttöön vai voidaanko jollain muulla keinoilla varmistaa, että koulutuksessa vahvistettu osaaminen juurtuu ihan oikeasti alalle?

Sofia-Charlotta Kakko [00:02:17]: Eli jo hanketta muotoillessa on tosi olennaista pohtia, millaisia tuloksia haetaan, miten tuloksia arvioidaan, miten niitä levitetään ja mistä ne ovat saatavilla, kun hanke päättyy. Onko ehkä tarpeen saada hankkeeseen mukaan jotain sellaisia kumppaneita, jotka voivat ottaa myöhemmin koppia kehitetyn toiminnan jatkamisesta? Tai löytyykö tai onko mahdollista löytää sellaisia verkostoja, jotka voivat hyödyntää hankkeessa luotuja tuloksia?

Milla Minerva Mertanen [00:02:43]: Niinpä. Hyvin varhaisessa vaiheessa tulee pohtia, miten tulokset olisivat mahdollisimman tarkoituksenmukaisia ja miten ne saadaan osaksi alaa. Silloin varmistetaan, että hanketta ei tehdä vain hankkeen vuoksi, vaan sillä on aito, alaa muuttava päämäärä. Jo hankehakuvaiheessa voi olla syytä pohtia, missä ja miten kehitettyjä tuloksia voidaan hyödyntää. 

Sofia-Charlotta Kakko [00:03:03]: Lisäksi konkreettinen suunnitelma näiden tulosten hyödynnettävyydestä on yksi keskeinen kriteeri ESR+-rahoituksessa. Eli se on yksi pisteyttävä kriteeri. On siis tärkeää, että hankehakemukseen kuvataan suunnitelma tulosten levittämisestä ja juurruttamisessa. 

[00:03:20]: [Musiikkia]

Milla Minerva Mertanen [00:03:24]: Olemme puhuneet nyt siitä, että on tärkeää levittää hankkeen tuloksia hankkeen jälkeen. On kuitenkin tärkeää levittää hankkeessa havaittuja käytäntöjä myös jo hankkeen aikana. Eli myös hankkeen aikana luodut uudet käytännöt ja tehdyt havainnot ovat tärkeitä. Miten niistä kerrotaan hankkeiden kohderyhmille ja muille? 

Sofia-Charlotta Kakko [00:03:45]: Niin. Joskus keskeneräisistä tuloksista voi olla jopa vaikeaa kertoa tai sitten se unohtuu. Eli jälleen kerran pitää pohtia ja panostaa viestintään. No miten tähän viestintään panostetaan jo prosessin aikana? On tärkeää rakentaa ja herättää kohderyhmän kiinnostusta aihetta kohtaan jo hyvissä ajoin. Ja huolehtia siitä, ettei tulosten levittäminen jää vain hankkeen loppuun. Tulosten levittäminen on harvoin tehokasta, jos niistä viestii kerralla ja tyyliin dumppaa lopputuotokset verkkosivuille ja sanoo ”kattokaa sieltä”. Vaikuttavalle viestinnälle ja sidosryhmien sitouttamiselle kannattaa siis varata aikaa. Toisto ei ole koskaan pahasta. 

Milla Minerva Mertanen [00:04:23]: Kyllä. Lisäksi on olennaista miettiä, keiden kaikkien on tärkeää saada tietää hankkeen tuloksista. Usein hankkeen kohderyhmien, mutta keiden muiden? Hankkeella voi olla myös muita viestinnän kohderyhmiä kuin se luovan alan joukko, kenelle hankkeen toimintaa suunnataan.

Sofia-Charlotta Kakko [00:04:40]: Tätäkin on syytä pohtia viestintästrategiassa jo osana hankehakemusta. 

Milla Minerva Mertanen [00:04:44]: No miten hankkeen tulokset saadaan sitten aidosti osaksi alan toimintaa myöhemmin? Tuleeko tästä mieleen, Sofia, jotain esimerkkejä? 

Sofia-Charlotta Kakko [00:04:53]: No nämä tällä hankekaudella aloittaneet hankkeet ovat vielä siinä vaiheessa, että ei voida nostaa esimerkkejä pidemmän ajan juurrutustyön onnistumisesta. Mutta voisin nostaa yhden esimerkin aiemmasta työhistoriastani. Esimerkiksi ohjelmakaudelta 2007–2013, kun vedin Tampereen yliopistolla Tutkivan teatterityön keskuksella Sosiaalinen sirkus -hanketta. Tässä hankkeessa seitsemän sirkusta seitsemästä eri kaupungista lähti kehittämään sosiaalista sirkusta. Hanke kuului silloin osallisuuden kehittämisen toimintalinjan alle, mutta sisältönsä puolesta olisi toisaalta hyvin myös sopinut työllisyyttä edistäväksi hankkeeksi, koska sen tuloksena syntyi opas. Sosiaalisen sirkuksen hyvien käytäntöjen opas on ihan konkreettinen, uutta osaamista lisäävä opas sosiaalisen sirkuksen ohjaajille. Tämä sosiaalisen sirkuksen hyvien käytäntöjen opas julkaistiin vuonna 2011 ja on edelleen käytössä ja ladattavissa muun muassa Suomen Nuorisosirkusliiton sivuilta. Silloin kun hanke oli käynnissä, me pohdimme paljon sitä, että miten hankkeen tulokset saadaan aidosti käyttöön alalla. Me hoidimme tämän niin, että sirkusohjaajat toteuttivat toimintaa eri puolilla Suomea omissa sirkuksissaan. He kirjasivat ylös huomioita ja muistiinpanoja jokaisen tunnin jälkeen, ja niiden pohjalta hyvät käytännöt kerättiin yksiin kansiin ja julkaistiin hankkeen päätteeksi.

Milla Minerva Mertanen [00:06:16]: Miksi opas oli sinun mielestäsi onnistunut tulos hankkeesta? 

Sofia-Charlotta Kakko [00:06:20]: No ensinnäkin sosiaalinen sirkus oli tällöin vielä terminä aika uusi. Toki jo pitkään erilaisten erityisryhmien kanssa oli tehty semmoista toimintaa, jota nykyään kutsuttaisiin sosiaaliseksi sirkukseksi, mutta ei tästä aiheesta ollut mitään oppaita tai ohjeita vielä luettavissa. Eli tehtiin jotain uutta, kun tehtiin tämä opas. Ja sen oppaan avulla aiheesta kiinnostuneet tahot pystyvät aloittamaan uutta toimintaa uusille kohderyhmille, niin se madalsi kynnystä aloittaa kokeilemaan tätä toimintaa. Tärkein huomio oli se, että tämä opas kirjoitettiin näiden sirkusohjaajien omiin kokemuksiin pohjaten, ja siinä kerrotut menetelmät ja huomiot oli kaikki testattuja ja hyväksi todettuja. Ja me käännätimme oppaan myös englanniksi, joten sirkuskenttä, joka on hyvin kansainvälinen ollut aina, niin kun sirkuskentälle tuli Suomeenkin sellaisia ohjaajia, jotka eivät vielä suomen kieltä osanneet, niin heidät pystyttiin perehdyttämään oppaan avulla toimintaan nopeasti. Ja tämä levisi myös kansainvälisesti ja nosti Suomen imagoa sosiaalisen sirkuksen yhtenä kärkimaana. Opas tuli Suomen Nuorisosirkusliiton ja silloisen Sirkuksen tiedotuskeskuksen kanaviin jaettavaksi. Ala otti siitä omistuksen itselleen heti alusta asti ja tietenkin myös hankkeen aikana julkaistiin tietoja erilaisissa seminaareissa ja työpajoissa pitkin matkaa, ei jätetty sitä vain sinne loppuun. Tämä opas oli yksi uran ehkä tämmöisistä parhaimmista onnistumisista siinä, että se on edelleenkin käytössä. 

Milla Minerva Mertanen [00:07:48]: Hyvä esimerkki, kiitos siitä. Uskon, että saamme myös tämän kauden hankkeissa kiinnostavia tuloksia kentälle. Mutta ennen sitä saamme kuitenkin kuulla, kuinka nyt parhaillaan käynnistyvässä hankkeessa on pohdittu tulosten hyödyntämistä. 

[00:08:03]: [Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:08:05]: Miten tuloksia kootaan yhteen rahoituksen saaneessa hankkeessa? Millaista hyötyä tuloksilla tavoitellaan? 

Milla Minerva Mertanen [00:08:13]: Meillä on nyt haastateltavana Kari Keuru Project Opus -hankkeesta. Tervetuloa Haasteesta hankkeeksi -podcastiin, Kari. 

Kari Keuru [00:08:21]: No kiitos. 

Sofia-Charlotta Kakko [00:08:22]: Työskentelet Humakissa, joka on tämän Project Opus -hankkeen toteuttaja. Kertoisitko lyhyesti, millaista luovan alan haastetta te olette ratkaisemassa, ja minkä on tarkoitus muuttua hankkeen myötä? 

Kari Keuru [00:08:35]: No joo. Siis tietysti Humak on pitkään tehnyt luovan alan hankkeita ja on ollut monenlaista projektia. Ja itsellänikin on ollut mahdollisuus vuosien kuluessa olla mukana monessa hankkeessa. Näissä on sitten jossain kohtaa tullut ilmi sellainen tarve, että luoville aloille suunnatusta projektioppaasta olisi kentällä kysyntää. Kysyntää löytyisi tällaiselle. Luulen, että se on ollut se lähtökohta, kun tätä on lähdetty tekemään. On tunnistettu niitä erityistarpeita, mitä luovilla aloilla on ja sitä kautta sitten on lähtenyt tämä idea liikkeelle. 

Milla Minerva Mertanen [00:09:21]: Joo. Eli teillähän on ajatuksena vahvistaa luovien alojen projektiosaamista. Yhtenä toimenpiteenä laaditte luovien alojen projektien kehittämisosaamisen oppaan. Hanke on nyt vasta käynnistymässä ja tulosten julkaisu siintää siis vielä tulevaisuudessa. Mutta kysyn kuitenkin, että millaisia alustavia suunnitelmia teillä on tulosten levittämiseen alalla? 

Kari Keuru [00:09:44]: No joo siis. Hankkeen keskeinen tuotos niin sanotusti on tämä verkkopohjainen projektiopas ja meillä on puolitoista vuotta aikaa tässä kirjoittaa ja tehdä sitä. Ja me olemme heti alkaneet tuottamaan tekstiä ja viemään ideoita ja ajatuksia paperille. Se mikä meillä tällä hetkellä on verkossa, niin se ei varmasti tule olemaan lopullinen. Se pikkuhiljaa valmistuu. Meillä on siellä graafista ilmettä luotu sinne ja sanotaan, että ehkä kokeilumielessä kirjoitellaan tekstejä, joita sitten käydään läpi. Eli tämä tulee olemaan tällainen prosessi, mikä tapahtuu tavallaan julkisesti verkossa. Ja me keräämme koko hankeajan materiaalia ja pyrimme löytämään vastauksia näihin keskeisiin asioihin. Eli miten nyt sanoisin, tämä kehittyy ja kasvaa tässä puolentoista vuoden aikana. 

Sofia-Charlotta Kakko [00:10:52]: Kuulostaa hyvältä. Keiden te toivotte ottavan tämän oppaan käyttöön?

Kari Keuru [00:10:57]: No tietysti jo pelkästään tämän rahoituksen puolesta niin, no ”luovat alat”. Se on hyvin iso käsite, ja en ota sitä riskiä, että lähden millään tavalla avaamaan sitä. Mutta ehkä tässä nyt on ajateltu erityisesti kulttuurialaa ja taidealaa, mille näitä toimenpiteitä nyt heti alussa on suunnattu. Ja jotenkin itse myös ajattelen, että juuri tämä porukka on se, mille sitä myös tullaan kirjoittamaan. Ja tämä antaa sen tietyn vapauden olla itse myös luova ja taiteellinen. Siis maailmahan on täynnä projektioppaita. Ei, ei tarvita mitään samanlaista uutta, yleistä projektiopasta, vaan tästä tehdään erilainen. Sanotaan näin. 

Milla Minerva Mertanen [00:11:56]: Kuulostaa hyvältä. Millaista sisältöä siihen oppaaseen on tarkoitus koota? Tai oletteko ehtineet ajattelemaan sitä, että onko siitä apua erityisesti hankkeen suunnitteluun vai hankkeen toteuttamisen aikana? 

Kari Keuru [00:12:10]: Minulla on tällainen ajatus, että tykkään kertoa tarinoita ja tykkään kirjoittaa niitä tarinoita. En tiedä sitten, pitävätkö muut ihmiset niistä tarinoista, mutta se on ajatukseni, että haluan kertoa tarinoita tässä oppaassa. Haluan kertoa tarinoita kulttuuri- ja taidealoilta. Siten, että kun ihmiset ottavat tämän oppaan, tai eivät he voi ottaa sitä käteensä, kun se on verkossa, mutta kun he menevät nettisivulle ja rupeavat lukemaan niitä asioita sieltä, niin he heti ensi riveiltä tajuavat, että tämä on nyt jotain erilaista sisältönsä puolesta. Ja että se on semmoinen miellyttävä lukuelämys, että se alkaa kiinnostaa heti alusta. Ja sieltä löytyy vertaistukea ja vertaisuutta niiltä sivuilta. Ehkä minulla on joku tällainen…  ja voin nyt hyvin puhua itsestäni tässä tekijänä, koska me ketkä tässä työskentelemme, niin meidän puolestamme tämä on aika pieni hanke, että meitä on kaksi henkeä, ja juuri nyt tällä hetkellä tilanne on se, että olen käytännössä yksin tässä. Huhtikuun alusta tulee työkaveri tähän. Niin käytännössä nyt itse olen sitä tässä vaiheessa vielä rakentamassa. 

Sofia-Charlotta Kakko [00:13:35]: Eli ymmärsinkö oikein, että tähän tulee ihan konkreettisiakin esimerkkejä? 

Kari Keuru [00:13:39]: No joo, se on se iso tavoite, että saisin mahdollisimman paljon kerättyä siihen juuri kentältä materiaalia ja ääntä. Tietysti siinä on aina tämmöiset nimettömyyteen liittyvät asiat, että kuka haluaa kertoa elämänsä suurimman hankemokan tai että muut voisivat oppia siitä tai jotain muuta vastaavaa. Mutta ilman muuta oikeita aitoja tarinoita, kokemuksia, koska se on osa sitä lukuelämystä. Niin kuin sanoin, niin halusin kertoa tarinoita, että en halua tehdä tästä sellaista kauppakorkeakoulun projektiopasta, missä sitten sanotaan, että projektin tärkeimmät kymmenen vaihetta ovat seuraavat, vaan että tämä on lähtökohtaisesti erilainen. Meillä on ehkä ollut alusta asti sellainen ihanne tässä aikoinaan. Jos nyt sanon kymmenen vuotta sitten, Humak julkaisi ja Luovuus ja liiketoiminta -työkirjan, ja olen aina suunnattomasti ihaillut sitä ja edelleenkin esimerkiksi opetuksessa käytän kyseistä työkirjaa. Se on visuaalisesti hieno, siinä on hauskoja tarinoita, siinä on tehtäviä ja sitä on kiva käyttää. Ja ajattelin asettaa itselleni saman tavoitteen tässä kanssa, että tehdään erilainen opas. 

Sofia-Charlotta Kakko [00:15:09]: Se kuulostaa tosi hyvältä, että luoville aloille tullaan vähän luovalla lähestymistavalla ja tähän oppaaseenkin. Hei, kysyisin vielä, että kun ajatellaan hankkeen päätyttyä tätä kohderyhmää, niin mitä tästä jää käyttöön? Mitä jää elämään hankkeen jälkeen? 

Kari Keuru [00:15:25]: Tämä on se yleinen ongelma aina hankkeessa tietysti, että kun rahoitus päättyy niin ikään kuin hanke kuolee tai häviää maailmasta. Tietysti poikkeuksiakin on ja tietenkin, jos puhutaan nyt, että on tämmöinen verkkopohjainen projektiopas, niin kyllähän sen sivuston, mistä tämä projektiopas löytyy, niin pitää säilyä mahdollisimman pitkään aktiivisena. Ja tietenkin, kun ammattikorkeakoulu on tekemässä tätä, niin sanotaan että meillä nyt on resurssit ja välineet olemassa siihen, että se ei häviä tuolta verkosta mihinkään, vaan se säilyy siellä. Ja myös voisin ajatella, että tällaisen materiaalin päivittäminen on mahdollista, eli että se ei vanhene käsiin. Tämähän on kanssa se yksi ohjelma, että on joku sivusto tai materiaali, niin vuosia myöhemmin enää sillä ei ole mitään virkaa enää. Tietysti se on olennainen asia, että tämä pystytään viemään tulevaisuuteen, myös se päivittäminen. 

[00:16:26]: [Musiikkia]

Milla Minerva Mertanen [00:16:30]: Joo. Me olemme laatineet Luovassa verkossa tämmöiset Ideasta hankkeeksi -kortit hankemuotoilun tueksi. Yksi tämmöinen menetelmällinen mahdollisuus taas. Korttien tarkoituksena on, että ne auttavat jäsentämään omaa hankeideaa eri näkökulmista. Nostan nyt, Kari, yhden kortin täältä pakasta sinulle. Ja täältä tulee tämmöinen kortti kuin yhdenvertaisuus. Eli ”Miten varmistat, että ideasi on moninaisten ihmisten saatavilla?” 

Kari Keuru [00:17:00]: Minä ajattelen, että yksi tarkoitus on ylittää ymmärrettävyyteen ja kieleen liittyvät haasteet, niin tietysti meillä on sitä osaamista Humakin puolesta. Ja en ole vielä ehtinyt niin pitkälle näissä teksteissä, mitä tuolla on, että se olisi niin sanotusti saavutettavaa. Eli kyllähän se täytyy silloin, että se ei ole pelkästään sitten visuaalisesta materiaalista kyse, vaan sen pitää sisältää myös audiota ja tällaista. Ja sitten tietysti yhdenvertaisuuteen, jos nyt sukupuolten moninaisuutta ja tällaisia asioita ajatellaan, niin tietysti se olisi tavoite, että sitten myös jollain tavalla nämä asiat saataisiin näkyväksi siellä verkkosivuilla. Ja meidän ensimmäisessä tapahtumassamme on myös ollut se porukka, mikä oli mukana omalta osaltaan tuottamassa tietoa, niin siellä ei ollut pelkästään niin sanotusti kantasuomalaisia, vaan siellä kyllä hyvin monipuolinen porukka osallistui tähän. Kyllä ihan tietoisesti yritetään saada osallistettua porukkaa moninaisesti ja huomioitua sitten myös yhdenvertaisuuspuoli kaikilla mahdollisilla tavoilla tässä. Mutta täytyy sanoa, että ihan nöyrällä mielellä tätä asiaa lähestyn tuosta tulokulmasta. 

Sofia-Charlotta Kakko [00:18:33]: Mutta kuulostaa siltä, että tätä on kuitenkin teillä mietitty jo ihan siinä hankkeen suunnitteluvaiheessa, niin se on tosi hyvä kuulla. 

Kari Keuru [00:18:41]: Joo kyllä kyllä, että kyllä se Humakissa on sisäänkirjoitettu ihan kaikkeen toimintaan. Niin tämä asia kuin muutkin aina, niin kyllä siinä haasteita on, kun käytäntöön lähdetään viemään, että vaikka kuinka olisi hyvää tahtoa. 

Sofia-Charlotta Kakko [00:18:56]: Totta kai. Mutta hei kiitos tosi paljon haastattelusta. Kari, me jäämme odottamaan mielenkiinnolla, millaisia tuloksia hankkeesta syntyy ja millaista uudenlaista opasta pääsemme sitten lukemaan hankkeen päätteeksi. 

Kari Keuru [00:19:11]: Joo. Kiitos tästä mahdollisuudesta osallistua tähän teidän podcastiinne ja tästä haastattelusta. Ja tietysti saanko... en nyt sano, että saanko lähettää terveisiä, vaan saanko heittää haastetta kehiin tässä lopussa vielä? Voisin sillä tavalla sanoa, että ne ketkä kuuntelijoista esimerkiksi kiinnostuvat tästä aihepiiristä ja ehkä haluaisivat tuoda omalta osaltaan kortensa kekoon niin sanotusti tai jollain tavalla tuoda näkyväksi tai kuuluvaksi omia hyvin tämmöisiä opettavaisia kokemuksia, mitä on ollut hanketyöskentelyssä, niin rohkaisisin ottamaan suoraan minuun yhteyttä ja jakamaan niitä, että voitaisiin sitten laajemminkin luoville aloille ja erityisesti taide- ja kulttuurialoille jakaa, ettei kaikki tee samoja mokia ja virheitä. 

Milla Minerva Mertanen [00:20:01]: Loistavaa. Siinä oli hyvä vinkki ja yhteydenottopyyntö. Kiitos haastattelusta, Kari. Loppuun jätämme tuttuun tapaan vielä kysymyksen kuulijoille. Eli jos sinulla on mielessäsi hankeidea, niin miten varmistat, että ideasi on moninaisten ihmisten saatavilla? 

Sofia-Charlotta Kakko [00:20:18]: Ja voit lähettää meille [email protected] viestiä.

[00:20:24]: [Musiikkia]

Milla Minerva Mertanen [00:20:27]: Luova verkko koordinoi ESR+-teemaa nimeltä Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen. Autamme taiteen, kulttuurin ja luovan alan osaajia hakemaan rahoitusta. Lisäksi tuemme rahoitettuja hankkeita. Löydät tietoa rahoituksesta ja yhteystietomme osoitteesta taike.fi/luovaverkko. 
[00:20:44]:[Musiikkia]