Taideneuvosto on antanut lausuntonsa virastouudistuksen lakiesityksestä

Taideneuvosto toimii lain mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimenä taidepoliittisissa kysymyksissä. Taideneuvoston lausunto on luettavissa lausuntopalvelussa. Lakiesitys on lausuntokierroksella 31. tammikuuta 2025 saakka.

Lakiluonnoksen mukaan nykyiset valtion taidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat lakkaavat. Jatkossa vertaisarviointiin perustuva päätösvalmistelu tehdään asiantuntijapankista koottavissa asiantuntijapaneeleissa. Kulttuurivirastolla on taide- ja kulttuurineuvosto, joka tekee päätökset apurahoista ja palkinnoista paneelien valmistelun pohjalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää taide- ja kulttuurineuvoston, ja sen tehtävä on nimetä asiantuntijapankin jäsenet.  

Taideneuvoston keskeiset huomiot lakiesityksestä

Taideneuvosto toteaa lausunnossaan, että nykyinen taideneuvosto on kokoonpanoltaan ja tehtäviltään osin samankaltainen elin kuin taide- ja kulttuurineuvosto, joten sillä on asiassa erityistä, kokemuspohjaista asiantuntemusta. Taideneuvoston lakisääteistä asemaa opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimenä ei uudistuksen merkittävyyteen nähden ole otettu riittävästi huomioon.

Lausunnossaan taideneuvosto kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin kohtiin.

• Taiteen edistämiskeskus ja Kansallisen audiovisuaalinen instituutti ovat toimenkuvaltaan huomattavan erilaiset, eikä niiden yhdistämiselle ole toiminnallisia perusteita.
• Taideneuvosto on huolestunut tulevan viraston rahoituksesta ja taiteen ja kulttuurin edistämisen resursseista.
• Kirjaukset taiteen autonomiasta puuttuvat hallituksen esityksestä. Taiteen vapauden eli autonomian täytyy demokraattisessa sivistysvaltiossa olla lailla varmistettu.
• Vertaisarvioinnin ja arm’s length -periaatteen säilyminen laissa on keskeistä. Näiltä osin hallituksen esityksen kirjaukset uudesta taide- ja kulttuurineuvostosta ja neuvoston suhteesta asiantuntijapaneeleihin ovat liian avoimia ja vaativat tarkennusta. 
• Taideneuvoston erityinen huoli liittyy yhden keskitetyn toimielimen valtaan ja sen rajoihin. Taide- ja kulttuurineuvosto tuntuu saavan sekä liikaa valtaa että tehtävän, jota se ei käytettävissään olevan ajan ja resurssien puitteissa voi suorittaa. 
• Toimikausien suhteen taideneuvosto kannattaa nykyistä käytäntöä: kaudet olisivat kolmivuotisia ja niitä voisi olla maksimissaan kaksi.
• Yleisesti taideneuvosto on huolissaan kiireestä, jolla uutta lakia laaditaan. Ilmassa on valitettavasti merkkejä siitä, että tieteen, taiteen ja kansalaisjärjestöjen autonomia on uhattuna.

Hallituksen esitys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi on tarkoitus antaa eduskunnan päätettäväksi kevätistuntokaudella 2025. Sivistyshallintouudistus sisältyy hallitusohjelmaan.