Tukea

Mietitkö, sopisiko ideasi ESR+-hankkeeksi? Kaipaatko vinkkejä idean kirkastamiseen tai hankemuotoiluun? Tarvitsetko apua hakemuksen jäsentämiseen?

Luova verkko tukee luovien alojen toimijoita kehittämään hankeideoita ja hakemaan ESR+-rahoitusta. Näkökulmamme painottuu Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen valtakunnallisen teemana. Autamme myös alueellisissa luovien alojen ESR+-hauissa.

Sparraukset ja työpajat

Luovan verkon sparrauksissa ja työpajoissa saat näkökulmia hankkeen muotoiluun ja yhteiskehittämiseen. Sparraukset ovat ideakohtaisia, kun taas työpajoissa ideoita työstetään yhdessä muiden kanssa.

Järjestämme avoimia sparrauksia ja työpajoja erilaisissa luovien alojen tilaisuuksissa. Tilaisuudet järjestetään lähtökohtaisesti suomen kielellä. Oman ideansa voi kuitenkin halutessaan esitellä myös englanniksi.

Voit myös pyytää maksutonta hankekohtaista sparrausta: [email protected].

Kuvituskuva. Kolme violettia hahmoa vierekkäin.

Pitkäkestoisen rahoituksen tarve on luovilla aloilla ilmeinen. Sparrattavat näkivät kehittämiskohteita etenkin kentän toimijoiden osaamisessa ja yhteistyötahojen luovuuspotentiaalin hahmottamisessa. Oli ilo huomata, kuinka he suhtautuivat ideoiden kehittämiseen ja rahoituksen mahdollisuuksiin rohkeasti ja ennakkoluulottomasti.

Milla Minerva Mertanen

Luovan verkon suunnittelija

Lue blogikirjoitus sparrauksista

UKK – Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin

Hankkeen suunnittelu ja sisältö

Millaista toimintaa Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen ESR+-teemassa rahoitetaan?

Teemassa rahoitetaan hankkeita, joilla vahvistetaan luovia aloja ja luovaa taloutta tai taide- ja kulttuurialan osaamista.

Tavoitteena on vastata työelämän muutoksista aiheutuviin osaamistarpeisiin taide-, kulttuuri- ja luovalla alalla.

Hankkeiden avulla on tarkoitus tuoda uutta osaamista työelämään sekä tukea kulttuuripoliittisen selonteon ja luovien alojen kasvustrategian toimeenpanoa. Lue hakuun liittyvät valintaperusteet aina hakuilmoituksesta EURA 2021 -järjestelmästä.

Teeman ensimmäinen haku oli keväällä 2023, ja rahoituksen sai yhdeksän hanketta. Tutustu rahoitusta saaneisiin hankkeisiin.

Millainen on hyvä hankeidea?

Mistä saan apua hankesuunnitteluun?

Luova verkko auttaa taiteen, kulttuurin ja luovan alan toimijoita hankkeiden suunnittelussa. Kysy tukea tai sparrausta [email protected]. Tutustu myös Luovan verkon materiaaleihin, jotka on laadittu hankesuunnittelun tueksi.

Rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä Hämeen ELY-keskuksen rahoitusasiantuntija Minna Taipaleeseen ([email protected], 0295 025 106).

Mitä kehittämishanke tarkoittaa?

ESR+-rahoitus on tarkoitettu kehittämistoimintaan. Kehittämishankkeessa keskitytään parantamaan jotain tiettyä osa-aluetta tai kokeilemaan uutta. Se tähtää esimerkiksi uuteen tai parempaan toimintatapaan, palveluun tai tuotteeseen.

Rahoitusta ei myönnetä perustoimintaan. Kehittämistoiminnan ei kuitenkaan tule estää hakijan perustoiminnan jatkumista.

Mitä tarkoittaa tarvelähtöisyys?

Hankkeen tulee perustua aitoon, alalla havaittuun tarpeeseen. Hakijan on pystyttävä osoittamaan, miten tarve on tunnistettu, esimerkiksi kyselyn, selvityksen tai muun itse kerätyn tiedon avulla.

Selvitä, mitä hanke voi toteutuessaan muuttaa: millaista osaamista alalta puuttuu tai miten alan työllisyyttä voisi vahvistaa. Ota tekemiseen mukaan toimijoita, jotka tuntevat alan tavalla tai toisella. Hankkeen tarve ja perustelut täytyy kuvata hakemuksessa. Rahoittaja arvioi hankehakemuksen tarvelähtöisyyttä tapauskohtaisesti.

Mikä on hankkeen kohderyhmä? Ketkä hyötyvät hankkeesta?

Tavoitteena on, että hanke hyödyttää jollain tavalla luovia aloja. Rahoitettavien hankkeiden kohderyhmät ovat taiteen, kulttuurin tai luovan alan toimijoita tai organisaatioita. Hankkeiden on tarkoitus hyödyttää mahdollisimman laajaa joukkoa.

Tarkista kohderyhmien kuvaus aina hakuilmoituksesta.

Mitä valintaperusteet tarkoittavat? Minkä kaikkien valintaperusteiden tulee täyttyä?

Valintaperusteilla tarkoitetaan yleisiä valintaperusteita ja erityisiä valintaperusteita.

Yleiset valintaperusteet ovat EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvia vaatimuksia. Mikäli jokin yleinen valintaperuste ei täyty, hanke ei etene erityisten valintaperusteiden arviointiin eikä näin ollen voi saada ESR+-rahoitusta.

Yleiset valintaperusteet

Erityisiä valintaperusteita on kolmenlaisia: sisällöllisiä, tarkentavia ja horisontaalisia. Erityisten valintaperusteiden pisteyttäminen asettaa hakemukset etusijajärjestykseen. On siis ensiarvoisen tärkeää lukea valintaperusteet aina hakuilmoituksesta haun avautuessa.

Mistä löydän valintaperusteet?

Hakeminen, hakuprosessi ja päätökset

Kuka voi hakea teeman rahoitusta?

Miten kirjoitan hankehakemuksen?

Hankehakemuksen kirjoittamiseen on hyvä varata reilusti aikaa.

Hakulomake täytetään EURA 2021 -järjestelmässä. Vastaa hakulomakkeessa siinä esitettyihin kysymyksiin. Tarkista vielä hakuilmoituksesta, mitä muita tietoja rahoittaja edellyttää hakemukselta. Varmista, että olet kuvannut myös nämä vaatimukset, vaikka niitä ei erikseen kysyttäisi hakulomakkeessa.

Voiko hankehakemukseen lisätä liitteitä, linkkejä tai muuta sisältöä?

Mikä on EURA 2021 -järjestelmä?

Tärkeää: Jos olet aikeissa hakea ESR+-rahoitusta, tarvitset hyvissä ajoin tunnukset EURA 2021 -järjestelmään (ks. ohjeet seuraavassa kohdassa).

EURA 2021 on EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen digitaalinen järjestelmä, jota käytetään EU:n ohjelmakaudella 2021–2027. Näitä rahastoja ovat Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+), Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) sekä Euroopan oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF).

EURA 2021 -järjestelmää käyttävät näiden rahastojen hankkeiden hakijat ja toteuttajat. Järjestelmän kautta haetaan hankerahoitusta, käsitellään hankkeiden maksatuspyynnöt sekä raportoidaan hankkeiden edistymisestä.

EURA 2021 -järjestelmän käyttöohje

Miten saan EURA 2021 -tunnukset?

EURA 2021 -järjestelmän käyttäminen edellyttää

vahvaa sähköistä tunnistautumista Suomi.fi-tunnistuspalvelun kautta ja
EURA 2021 -järjestelmän käytön oikeuttavia valtuuksia.

Tunnistus tapahtuu joko varmennekortilla, mobiilivarmenteella tai henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla.

Asiointivaltuustyyppejä on järjestelmässä kolme. Hakija tarvitsee vain yhden valtuuden seuraavista:

Rakennerahastohankkeen asiakirjojen valmistelu
Rakennerahastohankkeen asiakirjojen valmistelu ja käsittelyyn jättäminen
Rakennerahastohankkeen asiakirjojen valmistelu, käsittelyyn jättäminen ja tietojen hallinnointi

Jos asiointivaltuudet on jo tehty EURA 2014 -järjestelmään, uusia valtuuksia ei tarvita.

Kaupparekisterissä olevat organisaatiot: Valtuuden myöntää hakijaorganisaation nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö tai valtuutusoikeudellinen henkilö.

Organisaatiot, jotka eivät ole kaupparekisterissä: Valtuuden myöntää hakijaorganisaation valtuutusoikeudellinen henkilö. Hakijan kannattaa ensin varmistaa, onko hänen organisaatiossaan jo valtuutusoikeudellinen henkilö, jolta valtuuden voi pyytää. Mikäli ei ole, valtuutusoikeus haetaan Digi- ja väestötietoviraston virkailijavaltuuttamispalvelusta. Huomaa, että valtuutusoikeuden hakemuksen käsittelyaika on keskimäärin 4–6 viikkoa.

Valtuutusoikeuden saanut henkilö voi myöntää organisaatiotaan edustavalle EURA 2021 -käyttäjälle yhden kolmesta edellä mainitusta asiointivaltuudesta Suomi.fi:n valtuudet-palvelussa.

Kuka tekee rahoituspäätökset?

Kauan rahoituspäätöksissä kestää?

Yhteistyö ja roolit

Kannattaako hanke toteuttaa yksin vai yhteistyössä?

Tällä rahoituskaudella kiinnitetään erityistä huomiota toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Huomaathan, että yhteistyökumppanit voivat olla joko virallisia hankekumppaneita tai epävirallisempia sidosryhmiä, jotka ovat sitoutuneet jonkinlaiseen yhteistyöhön hankkeen aikana.

Monelle pienemmälle toimijalle voi olla hyödyllistä hakea hankerahoitusta kokeneemman hanketoimijan kanssa.

Hankeyhteistyötä pohtiessa on hyvä miettiä, mitä kenenkin on järkevää tehdä. Mihin osa-alueeseen kukin keskittyy hankkeessa ja miten tietoa jaetaan eri kumppaneiden välillä?

Monta kumppania hankkeessa pitää olla?

Kumppanien määrälle ei ole tarkkaa suositusta. Hankkeella tulee olla riittävä määrä kumppaneita, jotta siinä luvatut tavoitteet tai tuotokset saavutetaan.

Kumppaneita ei kannata haalia vain lukumäärää kasvattaakseen, vaan yhteistyötä kannattaa miettiä osaamisen näkökulmasta. Mitä sellaista osaamista hankkeeseen tarvitaan, jota ei omalta organisaatiolta löydy? Ja keneltä sitä voisi löytyä?

Mistä löydän hankekumppaneita?

Onko eduksi, jos kumppanina on korkeakoulu?

Kumppaneita kannattaa pohtia hankkeen sisällön ja toteuttajien osaamisen kautta.

Jos hankkeessa tuotetaan esimerkiksi koulutussisältöä, olisiko järkevää olla mukana sellainen taho, jonka perustoimintaan koulutussisältöjen järjestäminen kuuluu? Näin voisi olla helpompaa saada toteutettu koulutus jatkumaan hankkeen jälkeenkin.

Onko eduksi, jos kumppanina on taiteen, kulttuurin tai luovan alan kentän toimija?

Hankkeilla vastataan taiteen, kulttuurin ja luovan alan kehittämistarpeisiin. Kentän tarpeen tuntemisen ja siihen vastaamisen kannalta voi olla eduksi, että hankkeessa on mukana aiheen tunteva ja alalla konkreettisesti työskentelevä toimija.

Erityisesti kertakorvaushankkeeseen toivotaan hakijoiksi kentän toimijoita. Kuitenkin kuka tahansa saa hakea mitä tahansa hanketta, ja lopulta pistemäärä ratkaisee, millaiset hankkeet saavat rahoituksen.

Rahoitus

Mitä jälkirahoitteisuus tarkoittaa?

ESR+-rahoitus on jälkirahoitteista, eli hanke hakee rahoituksen maksuun vasta jälkikäteen.

Perinteisessä kehittämishankkeessa maksatus voi olla esimerkiksi kolmesti vuodessa sen mukaan, kuinka paljon rahaa on käytetty. Tällöin perustoiminnasta saatu kassavirta on avuksi hankkeen pyörittämisessä.

Kertakorvaushankkeissa rahoitus saadaan silloin, kun luvattu tuotos valmistuu. Tuotoksen voi myös jakaa osiin, jolloin osan rahoituksesta voi hakea, kun ensimmäinen osuus tuotoksesta on valmis.

Paljon ESR+-rahoituksen omarahoitusosuus on?

Mistä omarahoitusosuus voi koostua? Mitä siihen ei voi sisällyttää?

Omarahoitus on käytännössä rahaa, joka jää saamatta, kun maksatushakemus palautetaan rahoittajalle. ESR+-rahoitusta voi saada 75–80 % hankkeen kokonaiskustannuksista.

Esimerkiksi hanketoimintaan käytetystä 100 000 eurosta rahoittaja myöntää hankkeelle ESR+-rahaa 75 000–80 000 euroa (esimerkki 1). Laskennallisia työtunteja ei hyväksytä tällä kaudella omarahoitukseksi.

Hankkeen saama tulo (esim. kunta- tai yritysrahoitus tai osallistumismaksut) vähentää omarahoituksen osuutta, eikä ESR+-rahoituksen osuutta (esimerkki 2). ESR+-rahoituksen osuus siis pysyy samana riippumatta siitä, mistä hankkeelle tuleva omarahoitus koostuu.

Esimerkki 1 hankkeen kokonaisrahoituksesta:
80 000 € ESR+-rahaa
5 000 € kuntarahaa
5 000 € osallistumismaksuja
10 000 € omarahoitusta
= 100 000 € kokonaisrahoitus

Esimerkki 2 hankkeen kokonaisrahoituksesta:
80 000 € ESR+-rahaa
20 000 € omarahoitusta
= 100 000 € kokonaisrahoitus

Miten määritellään hakijan rahalliset edellytykset osallistua hankkeeseen?

Rahoittaja tarkastelee organisaatioiden taloudellisia tietoja nähdäkseen, pystyykö hakija selviämään jälkirahoitteisesta hankkeesta.

Esimerkiksi maksamaton verovelka voi olla esteenä rahoituksen saamiselle.

Mikäli toimija on esimerkiksi sopinut pankin kanssa lainasta, jonka avulla se pystyy odottamaan jälkirahoituksena tulevaa rahoitusta, tulee hakemuksessa olla jonkinlainen sitoumus osoitukseksi, että laina tulee onnistumaan ja toimija kykenee odottamaan rahoitusta.

Materiaalit hankemuotoiluun

Kaipaatko tukea hankeaihion ideointiin? Etsitkö apua hankemuotoiluun ja rahoitusehtojen täyttämiseen? Luova verkko on julkaissut materiaaleja hankkeen suunnittelun eri vaiheisiin.

Materiaalit hyödyttävät erityisesti ESR+-rahoituksesta kiinnostuneita, mutta soveltuvat myös muuhun hankemuotoiluun.

Tutustu materiaaleihin