Miten toimikuntarakenteen uudistus etenee?
Hallituksen esitys muuttunee lausuntopalautteen perusteella ministeriryhmien käsittelyssä ennen kevään eduskuntakäsittelyä. Toistaiseksi on epäselvää, millä tarkkuudella vertaisarvioinnista tullaan säätämään. Hallituksen esitys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi on tarkoitus antaa eduskunnan päätettäväksi kevätistuntokaudella 2025. Kulttuurivirasto aloittaa toimintansa 1.1.2026, mutta taidetoimikuntia koskeva muutos tapahtuu siirtymävaiheen jälkeen 1.7.2026 alkaen.
Lakiluonnoksen mukaan nykyiset valtion taidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat lakkaavat. Jatkossa kaikki vertaisarviointiin perustuvat apurahapäätökset on tarkoitus tehdä taide- ja kulttuurineuvostossa. Lain perusteluissa viitataan rakenteeseen, jossa vertaisarviointi tehdään asiantuntijapaneeleissa. Paneelin jäsenet valitaan asiantuntijapankista, jonka jäsenet puolestaan taide- ja kulttuurineuvosto nimittää.
Taiteen edistämiskeskus varautuu valmistelemaan ennen kaikkea
- miten asiantuntijapankin kokoonpano valmistellaan ja päätetään
- miten asiantuntijapaneelit nimetään
- miten vertaisarviointi arviointipaneeleissa tapahtuu
- miten asiat esitellään taide- ja kulttuurineuvoston päätettäväksi.
Taiteen autonomian ja alueellisen yhdenvertaisuuden kannalta oleellista on se, miten laajasti taidekenttää kuullaan asiantuntijapankin kokoonpanon valmistelussa ja miten turvataan sen moniarvoisuus. Taiken näkemyksen mukaan asiantuntijapankin kokoonpanon tulee olla riittävän laaja, vähintään 200 jäsentä, jotta se vastaa taidekentän vertaisarvioinnin tarpeita. Yksi uuden järjestelmän keskeinen lähtökohta on se, että nykyinen toimikuntien asiantuntijajoukko ei olisi välttämättä tarpeeksi laaja apurahahakemusten vertaisarviointia ajatellen. Tämä näkyy erityisesti jääviystilanteiden hallinnassa.
Apurahapäätösten vertaisarviontiin perustuva valmistelu tapahtuu asiantuntijapaneeleissa, joissa oleellista on sekä riittävä asiantuntijoiden kierto että kaikkiin päätöksentekovaiheisiin liittyvä läpinäkyvyys. Nykyisin laki määrää sekä kokoonpanojen vaihtuvuudesta että läpinäkyvyydestä, koska toimikuntien nimittäminen on dokumentoitu julkisiin asiakirjoihin. Jokaisen hakijan tulee jatkossakin saada tietää, ketkä ovat osallistuneet hakemuksen käsittelyyn sen eri vaiheissa.
Apurahahakemusten käsittely muuttuu uudessa rakenteessa kaksivaiheiseksi, mikä tarkoittaa arvioinnin ja päätöksenteon eriyttämistä. Tämä asettaa käsittelyssä uusia haasteita aikataulujen suhteen. Oleellista on myös se, millä tavalla uudistus muuttaa haettavana olevia tukimuotoja.
Taiteen edistämiskeskus käynnistää sisäisen toimikuntarakenteen uudistusta koskevan valmistelun maaliskuun aikana. Kun lakiesitys on käsitelty eduskunnassa, järjestetään sidosryhmille suunnattuja infotilaisuuksia uudistuksen etenemisestä. Tarkoitus on myös osallistaa sidosryhmiä valmisteluun myöhemmin ilmoitettavalla tavalla.
Kysymyksiä ja vastauksia
Miten toimikuntarakenteen jatkovalmistelu etenee? Mikä on OKM:n, mikä Taiken rooli?
Taike odottaa vielä tarkempia tietoja siitä, miten vertaisarviointiin liittyvät työvaiheet määritellään laissa. Tarkoitus on laatia sisäiset toimintaohjeet vuoden 2025 aikana siten, että uuden Kulttuuriviraston aloittaessa 1.1.2026 vertaisarvioinnin rakenteet ja toimintatavat ovat valmiina. Oleellista on uuden viraston työjärjestyksen laatiminen ja siinä tehtävät määritykset. Tämä työ käynnistyy todennäköisesti syksyllä 2025. Päätöksentekorakenteen valmistelu on Taiken tehtävä, mutta asiassa tehdään tiivistä yhteistyötä OKM:n kanssa.
Miten taide- ja kulttuurineuvosto voi päättää kaikista yksilöapurahoista? Tuleeko siitä kumileimaisin?
Lakiesityksen mukaan taide- ja kulttuurineuvosto päättää kaikista apurahoista. Tämä tarkoittaa tuhansia yksittäisiä päätöksiä. On selvää, että neuvoston tehtävä perustuu pitkälle vietyyn valmisteluun, jossa neuvosto käsittelee laajoja kokonaisuuksia. Päätökset perustuvat asiantuntijapaneelien valmisteluun. On vaikea ennakoida, miten paljon ja millä tavalla neuvosto haluaa muuttaa valmisteltuja esityksiä. Joka tapauksessa viraston tulee varautua siihen, että neuvosto haluaa puuttua myös yksittäisiin apurahapäätöksiin, koska lakiluonnoksen mukaan sillä olisi tähän oikeus.
Miten taiteen autonomia turvataan, jos poliittisesti nimitetty taide- ja kulttuurineuvosto tekee kaikki päätökset?
Taiteen autonomia edellyttää sitä, että taide- ja kulttuurineuvoston nimeäminen tehdään käsivarren mittaa kunnioittaen – neuvoston jäsenet ovat tasavertaisia toimijoita, joiden tulee toimia itsenäisesti heidät nimittäneeseen opetus- ja kulttuuriministeriöön nähden. Silloin oleellista Taiken näkökulmasta on se, miten neuvoston jäsenten asiantuntemus määritetään ja miten taidekentän kuuleminen järjestetään osana nimitysprosessia. Oleellista on neuvoston nimittämisen käytännön ratkaisut.
Taiken oman lakilausunnon perustana on se, että neuvoston tulisi tehdä päätökset perustuen vertaisarviointiin. Se ei saisi missään tilanteessa toimia vertaisarvioinnin rakenteen vastaisesti, koska vain tämä turvaisi taiteen autonomian. On syytä myös huomioida, että nykyisinkin taideneuvosto on OKM:n nimittämä, eli periaatteessa nimittämisen poliittisuus ei muutu aiemmasta järjestelmästä, joskin neuvoston päätösvalta kasvaa merkittävästi.
Keitä kuullaan jatkossa yhteisöjen avustuspäätösten käsittelyssä?
Lakiesityksen mukaan yhteisöjä koskevat avustuspäätökset ovat viraston päätöksiä. Nykyisin yhteisöjen päätöksissä kuullaan Taiken toimikuntia (tai temaattisten tukimuotojen paneeleja), koska laissa on määritelmä siitä, että toimikunnat antavat asiantuntijalausuntoja taiteenalansa asioista. Tällaista rakennetta ei uudessa laissa ole. Päätöksenteossa on kuitenkin eduksi, jos virasto saa asiantuntijapankista tukea myös yhteisöjen arviointiin. Tähän liittyvät menettelytavat ovat osa jatkovalmistelua.
Miten alueellinen tasa-arvoisuus varmistetaan, kun alueelliset taidetoimikunnat lakkaavat?
Nykyisin alueelliset taidetoimikunnat päättävät noin 5 prosentista Taiken kaikista valtionavustuksista. Alueellisen yhdenvertaisuuden kannalta alueellisilla taidetoimikunnilla on iso merkitys, mutta euromääräisesti vielä suurempi merkitys on valtakunnallisilla tukimuodoilla ja sillä, miten ne jakautuvat eri puolille Suomea. Vaikka alueelliset taidetoimikunnat poistuvat rakenteesta, pystytään päätöksenteossa ottamaan huomioon alueellinen yhdenvertaisuus ja edelleen se on uuden viraston vastuu. Entistä tärkeämpää on se, että asiantuntijapankissa on riittävän monipuolinen alueellinen kattavuus.
Kuka nimittää arviointipaneelit ja millä perusteella?
Lakiluonnoksen perusteella arviointipaneelien nimittäminen jää viraston tehtäväksi. Laissa ei olla tarkemmin säätämässä, miten arviointipaneelien nimittäminen tapahtuu. Kokemus vertaisarvioinnista osoittaa, että yhdellä paneelilla tulee olla keskenään vertailukelpoiset hakemukset käsiteltävänään. Silloin arviointipaneelien kokoonpanojen tulee mahdollisimman hyvin vastata käsiteltäviä aineistoja ja niihin liittyvää hakijoiden moninaisuutta.
Lisätietoja
Taiteen tukemisen päällikkö Henri Terho, [email protected], p. 0295 330 901