Toimikuntarakenteen uudistus etenee

Nykyinen toimikuntarakenne on ollut käytössä Taiken perustamisesta lähtien vuodesta 2013 – osin oikeastaan toimikuntalaitoksen historian alkuvaiheista 1960-luvun lopulta. 

Tarkoitus on kesään mennessä laatia ehdotus uudesta toimikuntarakenteesta, käydä sidosryhmäkeskusteluja ja lausuntokierrokset kesän ja alkusyksyn 2024 aikana siten, että lainsäädäntöä voidaan valmistella vielä vuoden 2024 aikana.

Miksi muutos tarvitaan?

Nykyisessä toimikuntarakenteessa on joitain ratkaisua vaativia haasteita. Keskeinen ongelma on toimikuntien työmäärä ja sen epätasainen jakautuminen. Toimikunnissa ei ole myöskään varahenkilöjärjestelmiä. Nykyisin jäsenten esteellisyydet saattavat aiheuttaa tilanteita, joissa tiettyjen taiteenalojen asiantuntijuus jää arvioinnissa kapeaksi. Lisäksi toimikuntien moniarvoisuutta on syytä vahvistaa vastaamaan muuttuvaa taidekenttää.

Uudistuksen pohjalla on vuonna 2021 valmistunut, laajaan sidosryhmäkuulemiseen perustunut Taiken ulkoinen arviointi Muotoaan etsivä virasto [https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162853]. Siinä esitettiin mallia, jossa kaikki vertaisarviointiin liittyvät päätökset tehtäisiin yhdessä monialaisessa toimikunnassa. Rinnalla on kehitetty kansainvälisten esimerkkien myötä muitakin vaihtoehtoja. Syksyllä 2023 esiteltiin myös malli, jossa nykyisen 20 toimikunnan sijasta päätökset tehtäisiin viidessä taidealakohtaisessa toimikunnassa.

Kaksi vaihtoehtoista lähtökohtaa

Yhden monialaisen taidetoimikunnan mallissa apurahahakemusten arviointi tapahtuisi arviointipaneeleissa, joiden määrä ja kokoonpano ratkaistaisiin tukimuotojen tarpeen mukaisesti. Oleellista olisi se, että paneeleissa on mukana hakemukset, joiden välinen vertailu on mielekästä ja mahdollista. Viiden alakohtaisen toimikunnan malli perustuu rakenteeseen, jossa arviointi ja päätöksenteko tapahtuu samassa toimikunnassa, mutta sen kokoonpanoa täydennettäisiin kulloisenkin tarpeen mukaisesti asiantuntijapankista.

Ensimmäisessä mallissa olisi 200 henkilön asiantuntijapankki, josta koottaisiin hakukohtaiset arviointipaneelit. Hakemusten arviointi tapahtuisi paneeleissa, ja lopulliset päätökset tekisi OKM:n nimeämä taidetoimikunta. Toimikuntia olisi tässä mallissa siis vain yksi.

Toisessa mallissa on viisi valtion taidetoimikuntaa, joissa hakemusten arviointi tapahtuisi. Toimikunnat voisivat halutessaan käyttää apuna asiantuntijoita 100 henkilön asiantuntijapankista. 

Molempia esitettyjä malleja yhdistää se, että arviointiin osallistuvien jäsenten vaihtuvuus olisi nykyistä suurempaa. Viiden toimikunnan mallissa kokoonpanot olisivat todennäköisesti pysyvämpiä, jolloin toimikuntatyön sisäinen dynamiikka ja rakenteen ennakoitavuus olisivat turvatumpia. Yhden toimikunnan mallissa rakenne pystyisi joustavammin muuntumaan tukimuotoihin ja taidekentän rakenteeseen liittyviin tarpeisiin. Mahdollista on myös se, että kahden vaihtoehdon väliltä etsitään hyötyjä yhdistävää ja riskejä vähentävää välimallia.

Mitä uudistuksessa tulee huomioida? 

Muutoksessa on oleellista tunnistaa kriittisiä tavoitteita, ja olemme myös saaneet varsin paljon palautetta ehdotetuista malleista. Uudenkin järjestelmän tulee perustua vertaisarviointiin. Järjestelmän tulee olla riittävän avoin ja läpinäkyvä. Järjestelmän tulee tunnistaa sekä taiteenalojen että alueiden erityispiirteet ja tarpeet. Lisäksi muutokset täytyy ennakoida ja kertoa tavalla, jossa apurahahakijat tietävät, mitä muutos merkitsee hakemisen ja päätöksenteon kannalta. 

Uusia malleja on keväällä esitelty ensimmäisissä sidosryhmätapaamisissa, ja Taideneuvosto sekä nykyisten toimikuntien puheenjohtajat ovat kommentoineet uudistuksia. Keskustelut ovat olleet antoisia. Niissä on noussut esille erityisesti huoli alueellisen yhdenvertaisuuden huomioimisesta jatkossa, jos alueelliset taidetoimikunnat poistuvat. Keskustelua on myös herättänyt se, miten asiantuntijapaneelin tai toimikuntien jäsenet valittaisiin, ja miten se suhtautuu nykyiseen tapaan, jolla taiteilijajärjestöt ja muut taiteen kannalta merkittävät tahot tekevät nimitysehdotuksia.

Keskustelu jatkuu kevään aikana, ja Taike tulee järjestämään touko-kesäkuussa joitain kutsutilaisuuksia ja avoimia tilaisuuksia uudistuksen esittelyä varten.

Muutama vuosi kuitenkin toimitaan edelleen nykyisellä rakenteella. Taiken uusien toimikuntien nimitysprosessi on käynnistynyt, ja vuosille 2025–2026 nimetään toimikunnat vanhaan tapaan. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuodesta 2027 lähtien.