Osaaminen ja työllisyys | Haasteesta hankkeeksi

[00:00:00]: [Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:00:03]: Miten vahvistetaan taide- ja kulttuurialan osaamista ja työllisyyttä? Entä luovaa alaa ja luovaa taloutta? Minä olen Sofia-Charlotta Kakko.

Milla Minerva Mertanen [00:00:11]: Ja minä olen Milla Minerva Mertanen.

Sofia-Charlotta Kakko [00:00:13]: Ja me olemme Taiteen edistämiskeskuksen Luova verkko -hankkeesta.

Milla Minerva Mertanen [00:00:17]: Ja tämä on Haasteesta hankkeeksi -podcast.

Sofia-Charlotta Kakko [00:00:20]: Luova verkko koordinoi ESR+-teemaa nimeltä Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen. Tässä podcastissa johdatamme sinut ESR+:n, hakukriteerien ja hankeosaamisen jännittävään maailmaan.

[00:00:33]: [Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:00:36]: Tervetuloa Luovan verkon Haasteesta hankkeeksi -podcastin toisen jakson pariin.

Milla Minerva Mertanen [00:00:41]: Keskustelemassa tänään Milla.

Sofia-Charlotta Kakko [00:00:45]: Ja Sofia. Tällä kertaa aiheena on osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen taiteen, kulttuurin ja luovien alojen ESR+-hankkeissa. Eli puhutaan siitä, mitä osaamisen ja työllisyyden lisäämisellä tarkoitetaan.

Milla Minerva Mertanen [00:00:57]: Ja siitä, miten näiden aiheiden ympärille voi lähteä hahmottamaan hankeideaa.

Sofia-Charlotta Kakko [00:01:04]: Viime jaksossa me esittelimme tämän ESR+-teeman, jonka nimi on Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen ja puhuimme siitä, mitä sillä tavoitellaan. Eli tämän teeman rahoitusta voi saada sellaisiin hankkeisiin, jotka jollain tavalla vahvistavat luovien alojen osaamista tai työllisyyttä tai luovaa taloutta. Ja nimenomaan sen uuden osaamisen lisäämisellä.

Milla Minerva Mertanen [00:01:27]: Pureudutaan aiheeseen syvemmin ja konkreettisemmin. Eli mitä osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen tarkoittavat tässä ESR+-teemassa?

Sofia-Charlotta Kakko [00:01:38]: Keskustellaan ensin osaamisen vahvistamista. Yksi ESR+-rahoituksen tavoitteista on lisätä alalle monipuolista osaamista ja parantaa ennakointikykyä yhteiskunnan muutoksissa. Eli kun lähdetään pohtimaan hankeideaa, jonka tarkoitus on lisätä osaamista jollain luovalla alalla, tulee ensin tunnistaa, millaista osaamista ala tarvitsee.

Milla Minerva Mertanen [00:01:59]: Niin, eli tunnistetaan, että puuttuuko alalta jotain sellaista osaamista, joka vaikuttaa keskeisesti alan työllistymis- tai elinkeinomahdollisuuksiin.

Sofia-Charlotta Kakko [00:02:09]: Juuri niin. Esimerkiksi digitalisaation myötä jollain luovalla alalla voi olla tarpeen kehittää digitaalisiin palveluihin liittyvä liiketoimintaosaamista. Ja kun alan ammattilaisten osaaminen kasvaa, voi alalle tulla uusia elinkeinomahdollisuuksia ja työpaikkoja. Eli osaamisen kehittäminen tarkoittaa tässä yhteydessä, että tunnistettuja osaamisen vajeita lähdetään jollain tavalla paikkaamaan. Käytännössä tämä voi tapahtua esimerkiksi koulutusten, tiedon levittämisen tai yhdessä erilaisissa verkostoissa oppimisen kautta.

Milla Minerva Mertanen [00:02:43]: No mistä hanketta suunnitteleva sitten tietää, mikä on aidosti sellaista osaamista, jota on tarpeen kehittää?

Sofia-Charlotta Kakko [00:02:50]: No tämä onkin tosi tärkeää. Hanketta suunnittelevalla täytyy olla tietoa ja ymmärrystä siitä, mitä alalla tarvitaan. Ei voida tehdä sellaisia hankkeita, joita olisi vain kiva päästä tekemään, vaan niiden pitää pohjautua oikeasti sellaiseen tarpeeseen, jonka kautta alan työllisyystilanne jollain tavalla paranee. Ja tätä tietoa voidaan kartoittaa esimerkiksi kyselyillä tai muulla selvitystyöllä, ja monella alalla tällaista tietoa on jo kerättykin. Eli alan tuntemus on hyvin keskeistä. Ja juuri tämän takia hankehakuihin halutaan mukaan erityisesti taiteen, kulttuurin ja luovan alan osaajia. Heillä kun yleensä on hyvä näkemys alan kehittämiskohdista, kun kentällä töitä tekevät. Ja sellainen tärkeä näkökulma tässä on, että tehdään yhdessä. Jos yksi organisaatio lähtee hakemaan, heillä saattaa olla tiedot siitä, mitä heidän organisaationsa tarvitsee. Mutta jos lähdetään hakemaan yhdessä verkostossa muiden toimijoiden kanssa, niin päästään jo tiukemmin kiinni siihen, mitä koko kenttä tarvitsee.

Milla Minerva Mertanen [00:03:51] Juuri näin. Eli on semmoinen laaja, laajempi katsantokanta siihen.

[00:03:54]: [Musiikkia]

Milla Minerva Mertanen [00:03:58]: Eli tarpeet osaamisen kehittämiselle voivat nousta työelämän muutoksista. Onko esimerkiksi digitalisaatio tai vaikkapa julkisen rahoituksen väheneminen tai väestörakenteen muutos luonut tarvetta osaamisen päivittämiselle? Entä onko ennakoitavissa sellaisia työelämän muutoksia, jotka edellyttävät tulevaisuudessa tietynlaista osaamista alalla? Näkökulma voi olla myös kestävässä kehityksessä. Jokaisen meistä on muutettava toimintatapojamme planeetan ja ihmisten hyvinvoinnin varmistamiseksi. Herääkö tästä ideoita osaamisen kehittämiseen? Tai esimerkiksi tekoäly: mitä haasteita ja mitä mahdollisuuksia se tuo luoville aloille. Tätä lähteekin tutkimaan rahoituksen saanut Tekoäly luovan ja kulttuurialan ekosysteemissä -ryhmähanke, jota Turun yliopisto koordinoi. Mielenkiinnolla odotetaan, millaista osaamista luoville aloille tämän hankkeen myötä rantautuu.

[00:04:51]: [Musiikkia]

Milla Minerva Mertanen [00:04:52] Mitä rahoituksella kehitettävä osaaminen voi siis ihan käytännössä sitten olla?

Sofia-Charlotta Kakko [00:04:57]: No muutamina esimerkkeinä erilaisista osaamisen muodoista voi mainita vaikka jatkuvan oppimisen näkökulman tai liiketoimintaosaamisen ja sen kehittämisen. Sitten on palvelumuotoiluosaaminen, verkostoitumisosaaminen, yhdessä tekemisen oppiminen, kulttuurisen moninaisuuden ymmärtäminen tai jotkut ihan konkreettiset taidot, vaikka viestintään, markkinointiin, vaikutusten todentamiseen tai muuhun vastaavaan liittyen. Ja erityisen tärkeätä on ymmärtää, kenen osaamista ollaan lisäämässä, eli ottaa huomioon hankkeen kohderyhmä. Ja kohderyhmänähän meillä on tässä taiteen, kulttuurin ja luovan alan tekijät mutta myös organisaatiot, jotka heitä työllistää. Eli tässä voidaan olla lisäämässä joko yksilöiden tai organisaatioiden osaamista. Ja on tärkeä asia muistaa, että eri aloilla on erilaisia tarpeita ja lähtökohtia. Sama idea ei välttämättä ihan sellaisenaan käy kaikkien luovien alojen ammattilaisille, eikä tätä ole tarkoitettukaan.

Milla Minerva Mertanen [00:06:01]: Eli osaamisen kehittäminen lähtee aina kohderyhmän tarpeesta.

Sofia-Charlotta Kakko [00:06:03]: Juuri näin.

Milla Minerva Mertanen [00:06:04]: Miten osaamista voidaan konkreettisesti kehittää ESR+-hankkeessa?

Sofia-Charlotta Kakko [00:06:09]: Kuten tuolla aiemmin mainitsin, koulutus on yksi tärkeä ja ehkä perinteisinkin näkökulma, mutta myös yhdessä tekemällä voidaan oppia uutta. Eli osaamista voi kehittää tuottamalla yhdessä verkostossa erilaisia työskentelytapoja, vertailemalla tuloksia ja pääsemällä tällä tavalla yhteiskehittämällä pidemmälle kuin yksin olisi päästy. Sitten ne mahdollista myös kerätä erilaista käytännön tietoa, jota voidaan levittää vaikka oppaiden, ohjeiden tai esimerkiksi podcastien muodossa.

Milla Minerva Mertanen [00:06:39]: Juuri näin. Eli hankkeessa luodaan uusia tapoja, jotka lisäävät ja juurruttavat osaamista luoville aloille. Ja tämän seurauksena työllisyyden odotetaan vahvistuvan alalla.

Sofia-Charlotta Kakko [00:06:50]: Eli jos Milla lähtisit nyt kokoamaan muistilistaa hankemuotoilua ajatellen, mitä kysymyksiä ainakin lähtisit pohtimaan?

Milla Minerva Mertanen [00:06:59]: No esimerkiksi sellaista, että millaista luovan alan osaamista kehitetään? Ja miksi? Sitten voisin lisätä sinne listalle kysymyksen siitä, että millaisia perusteita taustalla on juuri tämän osaamisen kehittämiseen. Onko esimerkiksi tehty jotain tutkimusta, selvitystä tai kyselyä? Ja sitten se kohderyhmä. Eli mikä on kohderyhmä, eli ketkä ovat niitä luovan alan toimijoita, joiden osaamista on tarpeen kehittää? Ja sitten, mikä on paras tapa kehittää heidän osaamistaan: onko se koulutus vai jotain ihan muuta? Millaisia osaamisprosesseja siinä täytyy tunnistaa?

[00:07:34]: [Musiikkia]

Milla Minerva Mertanen [00:07:37]: Puhutaan seuraavaksi työllisyydestä. Mitä työllisyyden vahvistaminen tarkoittaa tässä ESR+-teemassa?

Sofia-Charlotta Kakko [00:07:45]: Eli yleisesti ottaen tällä ESR+-rahoituksella tavoitellaan korkeampaa työllisyysastetta tai luovan alan BKT:n nousua. Tämä kyseinen teema kuuluu ESR+-rahoituksen toimintalinjaan Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi ja sen erityistavoitteen Uutta osaamista työelämään. ESR+-rahoituksella edistetään osaamista ja toimintatapoja, jotka parantavat sekä tuloksellista työn tekemistä että työhyvinvointia. Tässä teemassa työllisyyden vahvistamisella tarkoitetaan luovien alojen työllistymisen ja työllisyystilanteen parantamista. Ja mieluusti rakenteellisia ja muutenkin kauaskantoisia uudistuksia käyttämällä.

[00:08:24]: [Musiikkia]

Milla Minerva Mertanen [00:08:29]: Hankkeen myötä parantuvan työllisyyden tulisi olla siis pysyvää ja jatkuvaa. Ei riitä, että esimerkiksi taiteilijoita tai tapahtumatuottaja työllistetään vain hankkeen ajaksi. Eli näissä esimerkeissä tulisi ennemminkin pureutua johonkin sellaiseen haasteeseen, jonka ratkaisemalla taiteilijoiden ja tapahtumatuottajien työllisyys paranisi entisestään. No mitä se käytännössä tarkoittaa, että luovien alojen työllisyyttä voi lisätä rakenteellisesti? Tuleeko Sofia sinulle jokin esimerkki mieleen?

Sofia-Charlotta Kakko [00:09:01]: No esimerkiksi kulttuurisen moninaisuuden taitoja lisäämällä päästään purkamaan semmoista tiedostamatonta rakenteellista rasismia, joka estää vaikka vieraskielisten työntekijöiden palkkaamista tällä hetkellä tai vaikeuttaa eri kulttuuritaustoista tulevien henkilöiden palkkaamista. Eli kulttuurisen moninaisuuden taitojen lisäämällä organisaatioiden on helpompi ottaa se askel siihen suuntaan, että palkataan yhä moninaisemmista taustoista tulevia henkilöitä ja myös pohditaan, mitkä ovat sellaisia työtehtäviä, joita voidaan suorittaa ilman suomen kielen, ruotsin kielen tai saamen kielen taitoa. Milla, miltä osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen näyttää hankkeen muotoilun kannalta?

Milla Minerva Mertanen [00:09:44]: Eli hankemuotoilun näkökulmasta ideaa kannattaa tarkastella niin, että työllisyyden lisääminen on ikään kuin taulun kehys, ja sitten lähdetään maalaamaan sinne sisälle sitä kuvaa. On tosi ymmärrettävää, että taiteen ja kulttuurin toimijoilla herää kysymyksiä tämän rahoituksen äärellä, että miksi tässä rahoituksessa keskitytään vain työllisyyden lisäämiseen. Saatetaan esimerkiksi ajatella, että kyllähän se työllisyys lisääntyy yksittäisen taideprojektin toteuttamisen parissa. Ja totta, näinhän on, mutta nyt kohteena on isompi ajattelu, eli asteen verran isompi ajattelu siitä, että tässä tähdätään koko ajan pidempiaikaiseen alan työllisyyden lisäämiseen ja vahvistumiseen.

Sofia-Charlotta Kakko [00:10:25]: Ja siis taiteessa ja kulttuurissa on ilman muuta kysymys paljon muustakin. Taiteella on ihan itsellään jo arvoa ja sillä, että tehdään kulttuuria ja taidetta, niin se on tärkeää. Ja lisäksi taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia, niitähän ei kukaan myös lähde kiistämään, mutta onko Milla tässä ohjelmassa nyt tilaa lähteä ajattelemaan vaikka näitä?

Milla Minerva Mertanen [00:10:50]: Totta kai niitä voi ajatella muun muassa temaattisina sisältöinä. Tässä kyseisessä toimintalinja ja teemassa tarkastelu kannattaa koko ajan aloittaa siellä työelämän kehittämisestä.

Sofia-Charlotta Kakko [00:11:00]: Aivan eli tässä kulttuurihyvinvointinäkökulmassakin pitäisi siis pohtia ennemmin sitä, miten lisätään kulttuurihyvinvointitekijöiden työllisyyttä.

Milla Minerva Mertanen [00:11:10]: Juuri näin. Esimerkiksi miten tuodaan kulttuurihyvinvoinnista tuttuja käytäntöjä, erilaisia toimenpiteitä tai erilaisia menetelmiä osaksi jotain muuta ongelmaa, mikä on havaittu.

[00:11:23]: [Musiikkia]

Milla Minerva Mertanen [00:11:25] Seuraavaksi keskustellaan, miten osaamisen ja työllisyyden lisäämiseen on tartuttu rahoituksen saaneessa hankkeessa.

Sofia-Charlotta Kakko [00:11:32]: Meillä on haastateltavana Satu-Maarit Veikkola KLUSTERI-hankkeesta. Tervetuloa Haasteesta hankkeeksi -podcastiin.

Satu-Maarit Veikkola [00:11:40]: Kiitos.

Milla Minerva Mertanen [00:11:41]: Olette saaneet ESR+-rahoituksen KLUSTERI-hankkeelle. Työskentelet Rytmi-instituutissa, joka on hankkeen päätoteuttaja. Mukana toteutuksessa on myös Xamk eli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Klusteri keskittyy osaamisen ja työllisyyden vahvistamiseen musiikkialalla. Millaista alan haastetta pyritte ratkaisemaan?

Satu-Maarit Veikkola [00:12:03]: Jos minä tiivistän, niin me yritämme oikeastaan muuttaa rekrytoinnin tapaa: miten rekrytointi tapahtuu, miten se olisi helpompaa varsinkin alalle tulijoille ja miten se olisi avoimempaa. Ja periaatteessa muuttaa sitä tapaa, millä lailla se meidän alallamme tulisi tapahtumaan. Ja sehän ei ole mikään ihan helppo tehtävä, mutta ajattelimme silloin, että jos tämän asian pystyy saamaan avoimemmaksi kaikille ja läpinäkyvämmäksi, niin moni ongelma tai tunnistettu haaste musiikkialalla saisi impaktin siitä. Aloimme rohkeasti mennä kohti sitä tavoitetta, vaikka näimmekin, että se ei ole ihan helppoa. Mutta ajattelimme myös, että ihmiset ovat tehneet systeemit, ja ne voivat niitä muuttaakin, jos näin on. Hankkeen idea perustuu siihen alalla toimimiseen ja siihen, että olimme hahmottaneet alan eri sektorien kuplautumista ja toimintamalleja ja sitä, kuinka niillä on oma maailma kaikilla. Siellä on ne alalle tulokkaat, jotka eivät hahmota sitä kenttää. Ja miten vaikea se ala on uuden tulokkaan näkökulmasta. Ja sitä ongelmaa me lähdimme miettimään koska työllisyys, kaikkihan haluaa töihin alalle. Niin tavallaan sellaista kehitysasiaa siihen, että miten me saamme uusia asioita testiin ja ala avoimemmaksi. Siitä ongelmasta se lähti liikkeelle. Tai siitä tarpeesta, periaatteessa auttamistarpeesta, mutta myös siitä, että aito halu on, että se hanke tai toiminta, mitä me ehkä saamme aikaiseksi, se uusi palvelu, olisi semmoinen, joka auttaa koko alaa kehittymään ja työllistymään. Ja nostaisi musiikin kohdalla, kun me puhutaan siitä, että siellä on sekä tällainen taiteellinen linja että myös ihan selvästi luovan talouden linja, ja musiikki leikkaa montaa muuta alaa, koska se on osana ensiksi peliteollisuudessa, av-alalla, monessa eri mediassa, teatterissa, tanssissa, ja niissä on kaikissa komponenttina musiikki. Tavallaan se, että uudet työkäytännöt, uudet tavat tai avoimemmat tavat voivat levitä, tarttua musiikista muualle, jos me saamme ne onnistumaan.

Sofia-Charlotta Kakko [00:14:39]: Tosi kiinnostavan kuuloista. Mitä on ne ihan käytännön toimenpiteet ovat, jota te teette tämän kaiken eteen?

Satu-Maarit Veikkola [00:14:46]: Joo. Meillä on neljä sellaista työpakettia tässä. Ja yksi on semmoinen uuden alustan tekeminen työnhaulle, alan ammattitiedon jakamiselle ja myös verkostoitumiselle. Yritetään kehittää mahdollisimman toimiva palvelu, missä ihmiset voisivat löytää toisiaan ja jotenkin avoimesti se työkin voi siellä kulkea ja myös uudet projektit ja ihmiset löytää toisiaan. Siinä on monta asiaa, mitä siihen kehittämiseen kuuluu, mutta näin könttänä. Toinen on sitten tämmöinen koulutuksen pöllyttäminen ja siihen uusien tapojen tuominen, jossa on kansainvälisyys osakseen jo nivottuna ainakin niihin päätoimiin mukaan. Eli tällainen osaamisen tunnistamiseen perustuva koulutusmenetelmä, jota on Britanniassa alun perin EU-rahoilla jo lähdetty kehittämään. Tämmöinen osaamisen tunnistamiseen perustuva vertais- eli peer-to-peer learning -tyyppinen tapa, joka ei perustu akateemiseen systeemiin, mikä meillä on, joka on tosi mielenkiintoinen. Ja myös siihen liittyvä kansainvälisyys, että sinua saattaa vaikka olla saman tien arvioimassa eri maiden saman ammatin edustajat, jolloin verkostoidut ja automaattisesti, jolloin tällainen pieni, matalan kynnyksen kv-toimintakin saattaisi tulla jo varhaisemmassa vaiheessa ihmisille mahdolliseksi. Siihen liittyy myös tämmöistä lyhytkurssien toteuttamista, aika joustavasti viidestä kymmeneen sellaista aihetta, mitä tulee aidosti sieltä alalta. Eli me emme ole nimenneet niitä kurssien aiheita, vaan aidosti lähdemme katsomaan, että mitä ala itse kokee, mistä pitäisi tuottaa ja sitten meinaamme tuottaa semmoisia pieniä, kompakteja lisäkouluttautumispalikkoja. Työpaketti kolme meillä on tietoperustaisen viestinnän paketti, joka on oikeastaan sellainen poikkileikkaava kivijalka kaikissa muissakin näissä paketeissa. Se tekee näkyväksi muiden työpakettien tuloksia ja vaikutuksia eri tasoilla. Ihan ruohonjuuritekijöistä päättäjiin asti. Ja tähän olemme ajatelleet, että koostamme artikkeleita tämän hankkeen aikana, noin 13 tai 15, joissa tuodaan esimerkiksi ansaintamalli ja louhitaan sitä tietoa, mitä niistä on tällä hetkellä tutkittu. Ja erityisesti fokuksena tällaiset luovat alat, kun varsinkin pandemian aikana huomattiin, että niiden ansaintamallit tulivat näkyviksi ja se ketjuttaminen ja niiden problematiikka ja myös siihen liittyvät oikeudenmukaisuuden tunteet eri ammattikunnilla sen alan sisällä. Ja sanoin muuten väärin, meillä on nämä kolme toimintalinjaa. Laskin mielessäni vielä viideksi tämän, että me lupasimme koostaa hankkeen lopussa kaikista näistä toimintalinjoista semmoiset toimintasuositukset ja linjaukset. Että kokoaisimme ne ja viestisimme myös poliittisten vaikuttajien suuntaan tämän hankkeen tuloksia lopussa, että minkälaisia havaintoja ja muutostarpeita näiden toimien jälkeen havaittiin ja mihin ne meidän havaintomme perustuvat. Tällaiset kymmenen keskeistä käskyä luvattiin vielä siinä lopussa koostaa. En tiedä onko ne nyt lopulta sen nimisiä, mutta ainakin tässä ideointivaiheessa yritämme saada kymmenen kohtaa vielä, että minkälaisia tuloksia me saimme näillä toimilla ja miten sitä voisi vielä jatkokehittää. Ja tässäkin oli sellainen ajatus, että tieto yleensä katkeaa johonkin, että moni hanke voi saada hyviä huomioita ja havaintoja, mutta hankkeen päättymisen jälkeen se hankkeen oppima tieto saattaa jäädä joko niille organisaatioille tai pahimmassa tapauksessa vain tietyille ihmisille. Ja sitten ne menevät eteenpäin, kun se hanke voisi olla yksi vaikuttavuusmuoto se, että kävi kuinka kävi onnistuttiinko siinä hankkeen tavoitteessa, mutta sekin on tulos, että miksi nämä toimet eivät johtaneetkaan siihen, miten ajateltiin, että ne johtavat. Niin sehän vielä parasta tietoa vielä eteenpäin sellainen, että mikä ei onnistunut.

Sofia-Charlotta Kakko [00:19:52]: Kyllä juuri näin. No kuulostaa, että lähestytte kyllä tosi monelta eri näkökannalta tätä osaamista ja sen osaamisen lisäämistä, niin kuulostaa kyllä tosi kiinnostavalta.

[00:20:03]: [Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:20:05]: Hei me olemme tehneet Luovassa verkossa tallaiset ideasta hankkeeksi -kortit, jotka on tarkoitettu tukemaan hankemuotoilua. Haluatko Milla esitellä sieltä?

Milla Minerva Mertanen [00:20:18]: Joo. Korttien tarkoituksena on, että ne auttavat jäsentämään sitä hankeideaa. Ja nyt nostan täältä pakasta yhden kortin. Ja nyt jos palaat mielessäsi hankkeen suunnitteluun, niin mitä vastaisit tähän kysymykseen? Kenelle: kenelle idea on suunniteltu, miten he ovat mukana suunnittelemassa toimintaa?

Satu-Maarit Veikkola [00:20:42]: No joo. Tämä on musiikkialan toimijoille tehty hanke. Ja tämä on perustunut aikaisempiin hankkeisiin, eli meillä on ollut tällaisia start up -hankkeita, kuten valtakunnallinen Artistivarikko, missä oli yli 70 artistiksi kehittyvää ja haluavaa ympäri Suomea. Ja ennen sitä oli tällainen ProMus, joka on musiikintekijöille. Ja niin poispäin, useita tällaisia hankkeita, joista on saatu sellaista dataa kentältä alussa olevilta ihmisiltä. Sitten meillä on usein yhteistyötä koulujen tai sitten musiikkibisneksen tekijöiden kanssa. Eli Rytmi-instituutti on siellä sukkuloinut vähän eri alan tekijöiden kanssa. Ja infoa on kerätty heiltä plus yhteistyössä Xamkin kanssa, koska siellä oli myös semmoinen koulutuksen näkökulma. Ja oikeastaan roihahti ihan, kun kohtasin siellä yhteistyökumppani Silja Suntolan, joka on myös musiikkialalta lähtöisin. Meidän havaintomme alasta olivat yhteneväiset ja meillä oli molemmilla dataa molemmilta puolilta kentiltä ja sitten me lähdimme yhdistämään niitä havaintoja. Ja oikeastaan siitä se hioutui se isoin asia, eli kyllä se oli tosi tärkeä asia myös löytää se hyvä partneri varhaisessa vaiheessa ja sitten se ideakin tavallaan hioutui, että en voi oikeastaan sanoa kuin että rohkeasti vaan heti hakee sitä. Jos on joku haaste, jonka tunnistaa, että tunnistaako tätä kukaan muu. Ja koska sekin antaa sellaista validiutta itselle, että onko nämä nyt vain meidän kuplassamme havaittuja asioita, mutta sitten tuolla ammattikorkeakoulussa on myös koulutuksen puolella havaittavissa tällaista vähän samantyyppistä, että nämähän menevät yksi yhteen ihan täydellisesti. Ja sitten menee vielä hakukriteereihin, jotka ovat tällä hetkellä. Niin tavallaan tässä oli semmoinen, että asiat loksahtivat paikoilleen.

Sofia-Charlotta Kakko [00:23:03]: Joo tosi hienoa. Tärkeä pointti, kiitos.

Milla Minerva Mertanen [00:23:06]: Kiitos haastattelusta Satu-Maarit. Jäämme seuraamaan millaisia uusia toimintatapoja hanke tuo alalle.

Satu-Maarit Veikkola [00:23:15]: Kyllä, niin mekin.

Sofia-Charlotta Kakko [00:23:17]: Kiitos. Ja lopuksi me jätämme kuulijoille kysymyksen pohdittavaksi. Millaista osaamista juuri sinun alallasi olisi tarpeen edistää ja sopisiko ESR+-rahoitus sen kehittämiseen?

[00:23:28]: [Musiikkia]

Milla Minerva Mertanen [00:23:31]: Luova verkko koordinoi ESR+-teemaa nimeltä Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen. Autamme taiteen, kulttuurin ja luovan alan osaajia hakemaan rahoitusta. Lisäksi tuemme rahoitettuja hankkeita. Löydät tietoa rahoituksesta ja yhteystietomme osoitteesta taike.fi/luovaverkko.

[00:23:49]: [Musiikkia]