Taideammattien työttömien määrä lähentelee pandemiavuosien tasoa

Pandemia-aikana taideammattien työttömyys kävi hetkellisesti erittäin korkealla. Tilastojen mukaan monien palkkatyötä tehneiden kohdalla työttömyys perustui lomautukseen. Nykyinen noin 8000 työttömän määrä on hyvin lähellä synkimpien vuosien keskimääräistä tasoa, kun tarkastelemme lukuja ilman kokoaikaisesti lomautettuja. Työttömien määrä kasvaa kulttuuriammateissa maltillisemmin kuin taideammateissa. 

Taide- ja kulttuurialoilla työllisyyteen vaikuttavat tulevien vuosien aikana kulttuuriin kohdistuvien säästöjen ohella myös muut taiteilijoita työllistäville toimialoille kohdistuvat leikkaukset, Suomen heikko talouskasvu, rakennusteollisuuden hidas toipuminen, opetuspaikkojen vähennykset ja hyvinvointiuudistuksen jäljiltä heikot yhteistyörakenteet. Kriisiä edeltäneiden huippuvuosien korkeisiin työllisyyslukuihin ei ole hetkeen realistista päästä.

Työ- ja elinkeinoministeriö joutui marraskuussa tarkistamaan aiempaa ennustettaan, jonka mukaan työllisyystilanne olisi parantanut BKT:n käännyttyä vuoden 2024 alun jälkeen kasvuun. Uuden ennusteen mukaan työttömyyshuippu asettuu vasta ensi vuoden alkuun. Ministeriö selittää työmarkkinaennusteessaan työttömyyden kasvun jatkumista muun muassa sillä, että sosiaalietuuksien tason lasku ja verojen korotukset ovat estäneet luottamuksen palautumista.

Muutosten yhteisvaikutuksista taiteilijoihin tiedetään vasta viiveellä

Vuoden 2024 sosiaaliturvamuutokset heikentävät Kelan arvion mukaan merkittävästi kannustimia pienipalkkaiseen ja osa-aikaiseen työhön. 

Työllistymisveroaste kuvaa pelkistetysti summaa, jonka työtön menettää työllistyessään, kun verotus kiristyy ja sosiaaliturva laskee uusien tulojen myötä. Kelan SISU-mikrosimulointimallilla luodun laskelman mukaan muutosten jälkeen yksinasuvan työllistymisveroaste ylittää 60 prosenttia jo muutaman sadan euron ansiolla. Yksinkertaistettuna työtöntä kannustetaan ikään kuin 60 prosentin verokortilla työnhakuun. Huomattavat eli vähintään 5 prosentin tulonmenetykset kohdistuvat pääosin kolmeen pienituloisimpaan tulokymmenykseen, jonka toimeentulolle lyhyillä työkeikoilla on ollut eniten merkitystä.

Suojaosien poistuminen ja työssäoloehdon pidentyminen syyskuusta alkaen ovat kaikille työttömille merkittäviä heikennyksiä. Aiemmin piti työskennellä ennen työttömyyttä noin 6 kuukautta, jotta täytti työssäoloehdon ja pääsi ansiopäivärahan tai Kelan peruspäivärahan piiriin. Nyt työssäoloehto pitenee yhteensä 12 kuukauteen 28 kuukauden tarkastelujakson aikana. Kun työttömyysetuudelle pääsemiseksi vaaditaan tuplasti pidempi työssäoloaika kuin ennen ja pienikin ansainta leikkaa etuutta, 

muutoksilla on radikaali vaikutus kaikkiin epävarmassa työmarkkina-asemassa oleviin.

Syyskuusta alkaen työssäoloehdon tarkastelu myös muuttui ansioperusteiseksi. Aiemmin työssäoloehtoa kertyi työajan perusteella niistä työviikoista, joiden aikana töitä oli vähintään 18 tuntia viikossa. Jatkossa työssäoloehdon täyttymiseen vaikuttaa vain kuukausipalkan määrä. Uutta työssäoloehtoa kertyy yksi kuukausi, jos saa kalenterikuukauden aikana palkkaa vähintään 930 euroa ja puolikas kuukausi, jos saa kalenterikuukauden aikana palkkaa 465–929 euroa.

Työssäoloehdon ansioperusteisen tarkastelun eli euroistamisen ei voida sanoa yksiselitteisesti hyödyttävän tai hankaloittavan tilannetta taideammateissa. Tilanteissa, joissa työsopimuksessa ei ole määritelty tarkkaa työaikaa, ansioperusteiseen malliin siirtyminen selkeyttää työssäoloehdon täyttymistä. Osittaisten työssäoloehtokuukausien kerryttäminen mahdollistaa pienilläkin tuloilla työssäoloehdon hitaan kerryttämisen. Kääntöpuolena korkea ansioraja kuitenkin hidastaa täysien kuukausien täyttymistä. 

Tietoa työttömyysturvaan tehtyjen muutosten todellisesta vaikutuksesta taiteilijoihin omana ryhmänään ei vielä ole. Voimme vain spekuloida. Taideammattien työttömyysluvut ovat lähteneet nopeaan nousuun jo syksyllä 2023 ja hyvin todennäköisesti jatkavat vielä nousuaan. Tästä syystä ei pidä vetää nopeita johtopäätöksiä syy-seuraussuhteista lainsäädäntöuudistusten ja erilaisilla etuuksilla tai tuilla olevien taiteilijoiden määrään.

Ansioperusteisuus mahdollistaa yhdistelmävakuutuksen valmistelun

Taideammattien työllisten vähennyttyä taiteilija-yrittäjien määrä on nousussa, ja se kasvaa huomattavasti muuta kulttuurialan yrittäjyyttä nopeammin.

YEL-työtulon mediaania ja keskiarvoa alalla tarkasteltaessa on selvää, ettei työttömyysvakuuttaminen ole tällä hetkellä monelle taiteilija-yrittäjälle realistista. 

Taiteilija-yrittäjistä suuri osa ei yllä yrittäjän vapaaehtoisen työttömyysvakuuttamisen edellyttämään YEL-työtulorajaan. 

Sivutoimisesti hankittu yrittäjätulo ja apurahatyöskentely eivät nykymallissa myöskään kerrytä työttömyysturvaa.

Ansioperusteisuus työttömyysturvassa mahdollistaa valmisteilla olevan yhdistelmävakuuttamisen mallin, jossa eri tulomuotoja voidaan yhdistää työssäoloehtoa ja työttömyysetuutta laskettaessa. Työssäoloehdon täyttyminen, vakuutusmaksu ja työttömyysetuuden taso perustuisi ansioon, jossa huomioidaan yhtäaikainen ja lomittainen työskentely yrittäjänä, palkansaajana ja apurahalla. Aiemmin yhdistelmävakuutusmallin valmistelua on vaikeuttanut työssäoloehdon kertyminen yrittäjillä ansioperusteisesti ja palkansaajilla tuntiperusteisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriö on kuullut useampaan otteeseen luovan alan toimijoita osana yhdistelmävakuuttamisen mallin valmistelua. Apurahojen työttömyysvakuuttaminen on osa taustakeskusteluita.

Keskitetyt palvelut säilyvät TE-palvelu-uudistuksen yhteydessä

Edellisen hallituksen aloittama työ- ja elinkeinovoimapalvelu-uudistus tulee päätökseen vuodenvaihteessa. TE-palvelut siirtyvät entistä pienempiin yksiköihin kuntien ylläpitämille työllisyysalueille. Uudistuksella tavoitellaan työllisyyden kasvua kuntien pystyessä räätälöimään palveluita kuntalaistensa ja alueen työnantajien tarpeisiin. 

Taiken toiveena on, että uusien työllisyysalueiden asiantuntijat pystyisivät osallistumaan aktiivisesti kulttuurialan kehitys- ja verkostotyöhön myös tulevaisuudessa. Tiedämme, että osalla työllisyysalueista on tulevaisuudessakin luovan alan työhakijoihin keskittyviä osaajia. Valtakunnallista erityistehtävää vuodesta 2021 hoitanut työttömyysturvan vastuualue säilyy edelleen omana yksikkönään. Päätökset kaikilla toimialoilla yrittäjyyden sivutoimisuudesta sekä apurahatyöskentelyn ja muussa kuin työsuhteessa tehdyn työn vaikutuksesta työttömyysturvaan tehdään tuttuun tapaan keskitetysti tässä tiimissä. Keskittämisellä pyritään varmistamaan valtakunnallisesti yhdenvertaiset tulkinnat. Taiteen edistämiskeskus on tehnyt useita vuosia hyvää yhteistyötä tiimin kanssa taiteilijoita koskevien kysymysten ratkaisemiseksi.

Miltä lähitulevaisuus näyttää?

Peilatessa Taiteen ja kulttuurin barometrin tuloksia vallitsevaan työmarkkinakehitykseen on pakko pysähtyä pohtimaan, miltä taiteentekijöiden tulonmuodostus näyttää muutaman vuoden päästä. Uskaltaako taiteilija enää ottaa lyhyttä keikkaa vastaan? Mitä tapahtuu palkkatyölle leikkausten jälkeen? Missä vaiheessa digiloikka alkaa näkyä tekijänoikeustuloina? Entä miten työssäoloehto kertyy uudessa järjestelmässä ja mahdollisesti tuloja yhdistellen? Näitäkin voimme vain arvailla.

Lähteet

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore. Taiteilijana Suomessa: ammattitaiteilijat Suomessa vuonna 2019. Tietovihko 6. Hirvi-Ijäs, Renko, Leppänen, Lahtinen & Sokka, 2023. 
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore. Taiteen ja kulttuurin barometri 2023: Taiteilijan työn monet muodot. Cuporen verkkojulkaisuja 78. Ruusuvirta, Kanerva, Rensujeff & Leppänen, 2024.
KELA, Tilasto Suomen työttömyysturvasta 2022, 2023.
KELA, Sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset työnteon kannustimiin, 2024.
KELA, tiedote: Työttömyysturvan työssäoloehto pitenee ja kertyy jatkossa palkan perusteella – ansiopäivärahalle tai peruspäivärahalle pääsystä tulee vaikeampaa, 2024
STM, Muistio: Sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutusten arviointi, 2023. 
STM, Työttömyysturvan yhdistelmävakuutuksen mallin valmistelu, STM033:00/2024, 2024.
TEM, Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille 1.1.2025, Työministeri Satonen, 2024.
TEM, Lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, syksy 2024, Mähönen, Larja, Ylikännö, Peltonen, 2024.
TEM, Työvoimatoimistoissa rekisteröidyt taidealan työttömät työnhakijat vuosineljänneksittäin, 2024.
THL, Työpaperi 45/2023, Hallitusohjelman mukaisten sosiaaliturvan leikkausten vaikutukset vuoteen 2027, Hiilamo, Kivipelto, Moisio, Mukkila, Nykänen, Ollonqvist, Peltoniemi, Saikku, Tervola, Tuovinen & Virrankari, 2023.
Tilastokeskus, Mikrosimulointi, 2024.
Tilastokeskus, Kulttuuritilasto, työssäkäyntitilasto, 2024.
Yrittäjäkassa, Yrittäjän ansiosidonnaisen työttömyysturvan alaraja, 2024.