Taiteilijoiden sosiaaliturvan kehittäminen on EU-vaalikysymys
Euroopan parlamentti äänesti marraskuussa 2023 EU:n yhteisestä päätöslauselmasta, joka sisälsi taiteilijoiden työskentelyedellytyksiin ja sosiaaliturvaan liittyviä suosituksia. Parlamentin kuudesta ryhmästä viisi allekirjoitti yhteisen aloitteen, joka varsin yksityiskohtaisesti nostaa esiin kulttuuri- ja luovan sektorin (Culture and Creative Sector, CCS) toimeentuloon, työskentelyyn ja toimintaympäristöön liittyviä epäkohtia.
Euroopan komissio kokosi vuosi sitten keväällä asiantuntijatyönä jäsenvaltioiden taiteilijoiden työskentelyedellytyksiä ja sosiaaliturvaa koskevan raportin, jonka taustatyöhön myös Suomi osallistui. Tarkoituksena on tunnistaa suojaan liittyviä aukkoja sekä mahdollistaa seuranta ja hyvien käytänteiden jakaminen jäsenvaltioiden välillä. Lainsäädännön yhdistämisen jäsenvaltioiden välillä ei ole mahdollista, mutta tiedon jakaminen hyvistä käytänteistä on ensimmäinen askel kehittämistyössä.
Vertaispaine jäsenmaiden välillä on myös tuottanut uudistustarpeita ja kansallisia aloitteita. Viime vuosien aikana, osittain pandemian jälleenrakennukseen tarkoitetuilla varoilla, useissa jäsenvaltioissa on käynnistetty erilaisia sosiaali- ja työttömyysturvan kokeiluja ja tukitoimia alan oikeudenmukaisiin käytäntöihin liittyen.
Sosiaaliturvaratkaisut eroavat paljon jäsenmaiden välillä.
Sosiaaliturvaratkaisut eroavat paljon jäsenmaiden välillä. EU:n näkökulmasta jäsenmaat kantavat vastuun siitä, että sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmä ja näiden ansioperusteet tunnistavat taiteilijan tilanteen. EU ja kansallinen työlainsäädäntö, työaika, minimipalkkamallit ja kollektiivinen neuvotteluoikeus turvaavat palkansaajaa työelämässä, mutta itsensä työllistävät jäävät suojan ulkopuolelle. Eurooppalaisen toimeentulotutkimuksen mukaan 71 % taiteilijoista ja kulttuuri ja luovan alan ammattilaisilla ei ole riittävää sosiaaliturvaa (Panteia 2024).
Lakien ja toimenpiteiden vertailu jäsenvaltioiden välillä on hankalaa järjestelmän ja lakikehikon erotessa omastamme. Euroopan komissio on kerännyt vertailutietoa, mutta yhteenvedot sisältävät pääasiassa vain taiteilijoille tehdyn erillislainsäädännön, jonka vertailu laajemman sosiaaliturvan kontekstin ulkopuolella on hankalaa. Suomessa yleinen sosiaaliturva pitää sisällään useita elementtejä, joihin muissa jäsenvaltioissa on saatettu säätää esimerkiksi taiteilijastatukseen perustuvaa erillislainsäädäntöä. Esimerkit antavat kuitenkin omaan sosiaaliturvan kehittämistyöhömme uusia arvokkaita näkökulmia erilaisten ratkaisujen ongelmista ja mahdollisuuksista. Muutamia malleja olemme myös esitelleet viime vuosien aikana Taiken järjestämissä Taideparlamentti-tilaisuuksissa.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että EU:n tasolla tullaan luomaan taiteilijoiden sosiaaliturvaan liittyvä direktiivi.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että EU:n tasolla tullaan luomaan taiteilijoiden sosiaaliturvaan liittyvä direktiivi. Todennäköistä on kehitystyön alkavan aikaisintaan uuden parlamenttikauden loppupuolella. EU edellyttäisi jäsenvaltioiden saavuttavan direktiiveissä säädetyt tavoitteet, mutta maat päättävät itse siihen käytettävistä keinoista. Puhutaan niin sanotusti kevyesti jäsenmaita sitovista säädöksistä. Kuten tekijänoikeusdirektiivin kohdalla olemme nähneet, jäsenvaltiot tulkitsevat direktiiviä implementointivaiheessa hyvin eri tavoin.
Direktiivin vaikutus suomalaisten taiteilijoiden sosiaaliturvaan riippuu kokonaisuuden kunnianhimon tasosta. Yleinen sosiaali- ja työttömyysturvamme kattaa useita niitä tilanteita, joihin muissa jäsenvaltioissa on jouduttu luomaan taiteilijoille erityistä lainsäädäntöä. Taiteilijaerityinen lainsäädäntö ei siis automaattisesti tarkoita taiteilijoiden aseman olevan jäsenvaltiossa parempi. Erityislailla saatetaan paikata puutteita ja lain mahdollistavan tuen piiriin pääsemiseen saattaa liittyä laajoja rajoitteita ja velvoitteita.
Yhteisen taiteilijoiden sosiaaliturvadirektiivin laatiminen vaatii todennäköisesti myös taiteilijastatuksen tarkempaa määrittelyä, mikä ei ole ongelmatonta.
Yhteisen taiteilijoiden sosiaaliturvadirektiivin laatiminen vaatii todennäköisesti myös taiteilijastatuksen tarkempaa määrittelyä, mikä ei ole ongelmatonta. Vaikka sosiaaliturvan asiantuntijoiden mukaan taiteilijastatuksen epäselvä tunnistaminen on yksi merkittävimmistä tekijöistä, joka johtaa heikkoon sosiaaliturvaan, on osa eurooppalaisista taiteilijajärjestöistä jo sanonut vastalauseensa. EU:n jäsenvaltioissa ei ole käytössä taiteilijarekisteriä ja eri taiteenalojen rinnastaminen yhteisen määritelmän luomiseksi on hankalaa.
Useiden kansallisten kokeilujen ja erillislainsäädäntöjen, kuten Irlannin perustulokokeilun ja Espanjan sosiaaliturvakokonaisuuden sekä Liettuan ja Portugalin taiteen ammattilaisia koskevien lakien kohdalla, on jo jouduttu pohtimaan taiteilijan määritelmää. Kompromissina ammattitaiteilijastatuksen sijaan on helpompaa kohdistaa ohjelma tai laki laajasti kulttuurin ja luovan alan ammattilaisille, kuten hyvin mahdollisesti eurooppalainen määritelmä taiteilijastatuksestakin tulisi olemaan. Mikäli yhteinen taiteilijastatuksen määritelmä luodaan, poikkeava määrittely yhdessä jäsenvaltiossa olisi hankalaa. On hyvä muistaa, että laajempi itsensätyöllistäjien sosiaaliturvaan liittyvä ratkaisu olisi myös taiteilijoiden etu. Lailla ja direktiivillä on vain enemmän painoarvoa ja kestävyyttä ajassa eteenpäin.
Mikäli direktiivi ei sellaisenaan tuo merkittäviä helpotuksia taiteilijoiden sosiaaliturvaan Suomessa, yhtenevä käytäntö helpottaa kuitenkin taiteilijoiden liikkuvuutta.
Mikäli direktiivi ei sellaisenaan tuo merkittäviä helpotuksia taiteilijoiden sosiaaliturvaan Suomessa, yhtenevä käytäntö helpottaa kuitenkin taiteilijoiden liikkuvuutta. Liikkuvuuden teemaan keskittyneessä Taiteen ja kulttuurin barometrissa 2018 taiteilijoista 70 % vastasi liikkuvuuden olevan tärkeää työn arvostuksen lisäämiseksi. Tällä hetkellä kuitenkin saattaa syntyä tilanteita, joissa taiteilija on samaan aikaan useamman maan järjestelmän sisällä, eikä päällekkäisyyttä tunnisteta. Sosiaaliturvaan liittyvän tiedon siirtyminen on tärkeää taiteilijoiden liikkuvuuden takaamiseksi. Uusilla sähköisillä järjestelmillä pyritään helpottamaan työvoiman liikkuvuutta EU-alueella, mikä hyödyttää myös taiteilijoita.
Europarlamenttivaalien alla tärkeää on turvata jatkuvuus jo tehtyjen aloitteiden edistämiseksi. Vaalit osuvat taiteilijoiden toimeentuloedellytysten kehittämistyön kannalta hankalaan kohtaan. Odotukset sosiaaliturvakysymysten ratkaisuista on myös syytä pitää realistisella tasolla. Taiteellisen työ ja taiteilijastatuksen määrittely tulee olemaan hankalaa. Parlamentin lausunto kuitenkin sitoo komission työtä. Kun oikeudellinen kehys saadaan luotua, jäsenvaltioiden on pakko seurata sitä, vaikka direktiivin tulkinta voikin jonkin verran varioida. On tärkeää muistaa, että taiteilijoita koskettaa kaikki kansallinen ja EU-tason sosiaaliturvan kehittämiseen liittyvä työ; ei ainoastaan taiteilijoille erityisesti kohdistetut uudistukset.
Taiteen edistämiskeskuksen tavoite on tulkinnoissaan yhdenvertainen, joustava ja ennakoitava taiteilijan moninaiset työnteonmuodot tunnistava sosiaaliturvajärjestelmä.
Kiinnostuitko aiheesta?
Löydät täältä tallenteet taiteilijoiden työskentelyedellytyksiä Euroopassa käsitelleen Taideparlamentti-tilaisuuden keynote-puheenvuoroista:
