Lausunnot ja kannanotot

Valitun talouspoliittisen linjan (HE 109/2024) seuraukset lyhyesti:

1. Taiteen ja kulttuurin valtakunnallinen kattavuus heikkenee huomattavasti. Kulttuuribudjetin leikkauksien lisäksi OKM:n tukea kuntien kulttuuritoimintaan ei myönnetä, ja poikkeuksellisen vaikuttavasti käynnistynyt HAMA-rahoitus päättyi (avustukset harvaan asuttujen alueiden kulttuuritoimintaan).
   
   Kunnat ja alueet ovat entistäkin eriarvoisemmassa asemassa siinä, millaisia kulttuuripalveluita kuntalaisille ja työmahdollisuuksia taiteilijoille pystytään tarjoamaan. Kuntatalouden tilanteen ollessa varsin heikko kunnat eivät pääsääntöisesti kompensoi valtion budjetin leikkauksia – trendi näyttää jopa päinvastaiselta.
   
   Valtaosa kunnista ei saa esittävään taiteeseen tai museoihin kohdistuvaa valtionosuutta. Vapaalle kentälle suunnattava rahoitus on kulttuuritoiminnan mahdollistaja. Alueelliset ja paikalliset erot kulttuuri-investoinneissa ovat jo ennen vuotta 2024 olleet suuret, mikä vaikuttaa suoraan kulttuuritarjontaan, kulttuuripalveluiden käyttöön ja taiteilijoiden työllistymismahdollisuuksiin.
    
2. On mahdotonta tavoitella kansainvälistymistä ja vientitulojen kasvua, jos perusrahoitusta leikataan. Kansainvälistyminen vaatii mittavia investointeja vapaalle kentälle tukien muodossa ja kulttuurialalle räätälöityjä rahoitusinstrumentteja, myös sisällöntuotantoon. Kansainvälisille markkinoille on turha lähteä tarjoamaan nappikaupaksi höylättyä keskinkertaisuutta. 
    
3. Taideyhteisöjen kulut ovat nousseet merkittävästi inflaation, yleisten kustannusten nousun ja veroratkaisujen johdosta. Jo aiemmin toimiala on ollut aliresursoitu. Leikkaukset yhdistettynä kustannusten nousuun tekevät alan toimintamahdollisuudet hyvin epävarmoiksi (galleriat, teatterit, tanssiryhmät, orkesterit, tuotantotalot jne.)

Taiteen edistämiskeskus on osallistunut kulttuuripoliittisen selonteon valmisteluun sekä ohjausryhmän jäsenenä että tuottamalla aluekiertueen ja fasilitoimalla lukuisia selontekokeskusteluja. Selonteon lausunto pohjautuu viraston virkanäkemykseen sekä tilaisuuksissa ja sidosryhmiltä esiin nousseisiin teemoihin. 

Kulttuuripoliittista selontekoa koskevat huomiot

1. Riittävä julkinen rahoitus ja konkreettinen toimenpideohjelma
   Suomalaisesta kulttuurialasta tulee tulevaisuuskestävä ja se voi kukoistaa ainoastaan, jos sille osoitetaan riittävä julkinen perusrahoitus. Tämä on edellytys selonteossa esitetyille muille tavoitteille ja niihin liittyville toimenpiteille.
2. Yhteinen linja politiikassa
   Selonteon hyväksymisen ja toimeenpanon tulee olla aidosti sitouttava parlamentaarinen prosessi, johon kaikki eduskuntapuolueet sitoutuvat. Selontekoa on käsiteltävä mahdollisimman laajasti eri valiokunnissa ja mahdollisimman monen valiokunnan on annettava siihen lausuntonsa ja sitouduttava siihen. Myös eri hallinnonalat on sitoutettava alusta lähtien selonteon tavoitteisiin.  
3. OKM:n virastoilla on oltava selkeä rooli selonteon toimeenpanossa
   Taiteen edistämiskeskuksen (Taiken) ja Kansallisen Audiovisuaalisen Instituutin 1.1.2026 muodostavalla virastolla tulee olla selkeä rooli kulttuuripolitiikan kehittämisessä. 
4. Kulttuurialan alueellisen kehittämisen tulee saada toimenpideohjelmassa enemmän painoarvoa
   Taiteen ja kulttuurin alueellisia kehittämisvastuita ei ole tyydyttävällä tavalla määritelty. Laki alueiden kehittämisestä sekä lakiluonnos uusista elinvoimakeskuksista kuvaavat kulttuurin kehittämisvastuut liian epämääräisesti.
   
   Selonteon toimenpideohjelmassa taiteen ja kulttuurin alueellinen kehittämisvastuu sekä toimintamalli tulee määritellä ja kirkastaa.  
5. Kulttuurinen moninaisuus Suomessa
   Selonteko ei huomioi riittävästi kulttuurista moninaistunutta ja moninaistuvaa väestöämme. Suomalainen kulttuuri on monimuotoista ja historiallisesti moniäänistä. Suomalainen kulttuuri kasvaa ja vahvistuu, kun kaikkien ääni kuuluu. Vakaan ja hyvinvoivan yhteiskunnan tulee pitää kaikkien osallisuudesta huolta. Tämä ei ole vain ihmisoikeuskysymys, vaan suomalaisen luovuuden kannalta välttämätöntä.

Toimenpiteet

Välittömät toimenpiteet

Taiteen edistämiskeskus suunnittelee etupainotteisesti omia toimenpiteitään, jotka tukevat kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanoa. Olennainen osa tätä on huolehtia vähentyvien resurssien kohdentamisesta avoimesti ja oikeudenmukaisesti.

Virasto on aloittanut vuoden 2024 alussa laajan prosessin suomalaisen taiteen kansainvälistymisen tilannekuvan ja strategian luomiseksi. Se tullaan julkaisemaan 1.4.2025 mennessä.  Virasto osallistuu luovien alojen kasvustrategian valmisteluun ja myöhemmin toimeenpanoon.

Lisäksi virasto on valmiudessa toteuttamaan vuonna 2025 rahoituksen kokonaistarkastelun koko viraston asiantuntijahankkeena. Taiteen rahoitusmallia tulee uudistaa osana kulttuuripoliittisen selonteon toimenpideohjelmaa ja uudistus vaatii tuekseen kokonaisvaltaisen selvityksen taiteen rahoituksen tilasta ja tulevaisuudesta. Nykyinen rahoitusmalli on liian sirpaleinen ja siitä puuttuu aito kannustavuus.

Toimenpiteet 1.1.2026 eteenpäin

Taiteen edistämiskeskus on aloittanut esivalmistelun, jotta 1.1.2026 aloittava kulttuurivirasto voi solmia yhteistyörakenteet eri hallinnonalojen keskeisten toimijoiden kanssa. Yhteistyö perustuu sopimuskumppanuuksiin hallituskautisten työryhmien sijaan. Tavoitteena on taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laaja hyödyntäminen. 

Uudella virastorakenteella varmistetaan oikea-aikaisempi ja vahvempi rooli myös lainsäädäntövalmisteluun vaikuttamisessa sekä siinä, että kulttuuri ja taide otetaan huomioon, kun eri politiikkalohkoilla linjataan ratkaisuista ja strategioista, joissa sivistyspolitiikan rooli on keskeinen. Uusi virasto jatkaa sitoutunutta asiantuntijatyötä taiteilijoiden työmarkkina-aseman parantamiseksi ja apurahajärjestelmien kehittämiseksi.

Uudesta virastosta tulee rakentaa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamiseen tähtäävä strateginen asiantuntijayksikkö ja määritellä sen tehtävät liittyen kansainvälistymisen edistämiseen ja luovien alojen kehittämiseen. 
 

• Suomessa kulttuuriin liittyvä tilastointi on pirstaloitunutta ja monentasoista. Tilastokeskuksen kulttuuriin liittyvä tilastointi tuottaa ainoana laajempaa ja luotettavaa tilastokokonaisuutta kulttuurin toimialalle.
• Perusteluissa mainittua taidejakulttuuri.fi -palvelua ei voi pitää edes osin korvaavana järjestelmänä
  Tilastokeskuksen kulttuuritilastoille; järjestelmä hakee rajatuin valinnoin tietoja juuri Tilastokeskuksen
  kulttuuritilastoista.
• Taiteen edistämiskeskus on erityisen huolestunut tilastojen lakkauttamisen pidemmistä ja laajemmista välillisistä vaikutuksista kulttuurin toimialalle. Erityisesti juuri nyt, kun taiteen ja kulttuurin rahoituksiin kohdistuu leikkauksia, tilanne edellyttää tarkkaa seurantaa ja erityisesti aikasarjoja.
• Taiteen edistämiskeskus suosisi säästöratkaisuina esimerkiksi julkaisuvälien harventamista sekä uudenlaisten verkostomaisten yhteistyömuotojen pohtimista mm. viranomaisten välille, joilla resursseja ja kustannuksia voisi jakaa, vältyttäisiin päällekkäisiltä toimenpiteiltä ja silti varmistettaisiin laatu, riittävä tiedontaso ja saatavuus.
• Vaikka kulttuuritilastot eivät ole tällä hetkellä lakisääteisiä eikä EU:nkaan säätelemiä, niitä keräävät kaikki
  Euroopan maat kolmea (Irlanti, Malta, Kypros) lukuun ottamatta. Taiteen edistämiskeskuksessa pidetään varsin todennäköisenä, että lähivuosina kulttuuriin liittyvää tilastointia ryhdytään edellyttämään myös EU:n puolelta.

• Taikella on taidekentän rahoittamiseen kolme lakisääteistä tukimuotoa: valtion taiteilija-apurahat, kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat sekä kuvataiteen näyttöapurahat. Näiden määrärahat ovat budjettimomentilla 29.80.51. Taiteilija-apurahojen ja kirjastoapurahojen määrä on säädetty laissa, kuvataiteen näyttöapurahojen määrä on budjettivalmistelussa tehtävää harkintaa. Lakisääteisestä luonteesta johtuen nämä resurssit ovat ennallaan vuoden 2025 talousarviossa, 19 004 000 euroa. 
   

• Taiteen edistämiskeskukselle osoitetaan talousarviossa myös harkinnanvaraisiin ei-lakisääteisiin valtionavustuksiin tarkoitettu määräraha momentilla 29.80.50. Vuodelle 2025 tämä määräraha on 26 239 000 euroa, missä näyttää olevan korotusta vuoteen 2024 nähden noin 1,5 miljoonaa euroa. Luvut eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia, sillä opetus- ja kulttuuriministeriö on siirtänyt Taikeen uusia avustuksen hakijoita ja momenttirakenteessa on tehty muutoksia. 

  Ennen kaikkea vertailukelpoisuutta haittaa se, että esittävien taiteiden valtionosuusuudistukseen liittynyt 3 miljoonan euron määräraha ei ole enää budjettiesityksessä. Vapaan kentän esittävien taiteiden yhteisöille (musiikki, tanssi, teatteri, sirkus) tarkoitetusta 3 miljoonan euron määrärahasta on maksettu noin 30 taideyhteisön vuotuinen toiminta-avustus. 

  Kun määräraha on poistettu kokonaan määrärahariviltä 29.80.31, tarkoittaa tämä suhteellisesti merkittävää painetta Taikelle osoitettuihin määrärahoihin. Rahoitusmuodon poistuminen on merkittävä takaisku vapaan taidekentän rahoitukseen. 
   

• Taiken oma arvio määrärahan leikkauksesta ottaen huomioon momenttirivien muutokset ja siirretyt hakijat on 4,9 miljoonaa euroa, mikä vastaa 10 prosenttia Taikelle osoitetusta määrärahasta. Koska lakisääteiset määrärahat ovat omalla turvatulla rivillään, leikkaus vastaa noin 18 prosenttia Taiken ei-lakisääteisistä valtionavustuksista, millä on dramaattinen vaikutus taidekentän tilanteeseen.

  Taike on ratkaisemassa tilanteen siten, että taiteenalojen toiminta-avustukset pyritään pitämään leikkaustilanteessa mahdollisimman pitkälti ennallaan, koska näihin kohdistuvat leikkaukset tekisivät nopeasti peruuttamatonta tuhoa taidekentälle.

  Koska Taike tällä kertaa haluaa välttää toiminta-avustusten tason romahtamista, on väistämätöntä kohdistaa leikkaukset noin 27 prosentin jyrkkyydellä muihin tukimuotoihin
   

• Taiken kaksi täsmämuutosta koskevat taiteenalojen erityisavustuksia sekä rakennushankkeiden prosenttiperiaatteen avustuksia.

  Aiemmin Taike on myöntänyt vuodessa noin 100 erityisavustusta, jotka ovat olleet toiminta-avustuksia pienempiä tukia yksittäisten hankkeiden toteuttamiseen. Tämän tukimuodon vaikuttavuutta pyritään vahvistamaan muuttamalla sen luonne kehittämisavustukseksi. Taike on hakuilmoituksessaan ilmoittanut, että vuodelle 2025 myönnetään enintään 10 avustusta, joiden tarkoitus on auttaa pysyviä taidekentän rakenteen muutoksia. 

  Prosenttiperiaatteen avustusten osalta pidetään vähintään välivuosi(a). Tuki on ollut käytössä vuodesta 2014 lähtien ja sillä on autettu noin 200 taidehanketta käyntiin ja tuen kohdentuminen on ollut poikkeuksellisen kattavasti valtakunnallinen. Tämän avulla on vahvistettu myös sitoutumista prosenttiperiaatteeseen, ja tällä hetkellä lähes sata kuntaa on tehnyt poliittisen päätöksen prosenttiperiaatteesta. Tällä on ollut merkittävä vaikutus arjen ympäristön laatuun sekä taiteilijoiden työllisyyteen. Taike arvioi, että välivuosi (tai kaksi) ei kuitenkaan sinänsä estä prosenttiperiaatteen mukaista toimintaa ja tuki voidaan resurssitilanteen muuttuessa palauttaa takaisin käyttöön.
   

• Taike haluaa tuoda esille myös muita vuoden 2025 talousarvioesityksessä olevia taiteilijoihin ja vapaan kentän toimijoihin kohdistuvia leikkauksia. Näistä merkittävin on yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun puolittuminen 5,5 miljoonaan euroon (29.80.41). Määrärahalla on maksettu apurahoja Musiikin edistämissäätiön kautta musiikin alan ammattilaisille sekä AVEK:n kautta audiovisuaalisen alan tuotantoihin. Tuki on kohdentunut taiteenaloittain rajattuihin kohteisiin mutta tavoitteiden näkökulmasta samoihin tarkoituksiin kuin mitä Taike tukee. Nyt on ennakoitavissa, että tämä rahoitusvaje lisää välittömästi Taiken rahoitustarvetta ja hakijapainetta. Jos leikkaus lasketaan mukaan taiteen vapaan kentän rahoitukseen, on vuoden 2025 talousarvioesityksessä yli 10 miljoonan euron vähennys vuoden 2024 määrärahoihin.

  Huolestuttavaa on myös se, että työ- ja elinkeinoministeriön kestävää kasvua edistäville toimijoille suunnattuihin valtionavustuksiin viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen on kaavailtu leikkaus ja poikkeuksellinen kohdennus yhdelle toimijalle. Tämä vaikuttaisi dramaattisesti Music Finlandin, Creative Finlandin ja Design Forum Finlandin toimintaedellytyksiin.

  Lisäksi taiteen ja kulttuurin kentän toimintaedellytyksiin vaikuttavat arvolisäverojen korotukset: se että kirjat, elokuvanäytökset, viihteen ja kulttuurin pääsyliput siirtyvät 14 prosentin arvonlisäverokantaan yleisen alv-prosentin kanssa aiheuttavat kohtuuttoman vaikean yhtälön kulttuurialan toimijoille. Samalla kun esimerkiksi tapahtumien tuotantokustannukset nousevat, paine pääsylippujen hintojen nostamiseen kasvaa. Tämä haastaa yleisön osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuuksia.

  Lopuksi Taiteen edistämiskeskus pyytää kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että Business Finlandin kautta jaettavaksi luvattu 9,2 miljoonan euron T&K-rahoitus kohdennettaisiin niin, että taide- ja kulttuurialan toimijoilla olisi aito mahdollisuus sitä hakea ja saada.
   

• Taiteen edistämiskeskus myös kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä siitä, että taiteen ja kulttuurin edistämiseen suunnatut määrärahat osoitetaan vuoden 2025 budjetissa virastolla vain kahdella määräraharivillä, jolloin asiantuntijavirastolla on mahdollisuus kohdentaa avustukset aidon tarpeen mukaan.  

Elinvoimakeskusten tehtäviin on sisällytetty kulttuuritehtävät samassa yhteydessä kuin työllisyyden edistäminen ja työvoiman osaaminen. Esitys vastaa pääpiirteissään nykyistä tilannetta suhteessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin. Kulttuurin tehtävissä eri valtionhallinnon ja aluehallinnon välinen työnjako on jäänyt epäselväksi, ja sitä olisi aiheellista lain toimeenpanon yhteydessä tarkentaa. Lakiluonnos lähtee siitä, että tehtäviensä kautta elinvoimakeskukset “...vahvistaisivat [...] kulttuurialan, luovien alojen ja luovan talouden toimijoiden toimintaa”. Tehtävässä onnistuminen edellyttää keskusten riittävää resursointia ja nykyistä täsmällisempää työnjakoa ja pitkäaikaista verkostotehtävää suhteessa muihin viranomaisiin. Muuten Elinvoimakeskusten tehtävä saattaa jäädä pahimmillaan näennäiseksi. Rooli erityisesti kulttuuriyrittäjyyttä sekä kulttuurialan työllisyyttä vahvistavana asiantuntija- ja tukiorganisaationa voisi parhaimmillaan vahvistaa valtion keskus- ja aluehallinnon muiden toimijoiden tehtäviä ja työnjakoa.

• Arvonlisäveron korotuksella on merkittävät vaikutukset taidekentälle, jonka toimintaedellytyksiä ollaan muutenkin heikentämässä mm. valtionavustuksiin ja valtionosuuksiin kohdistuvilla säästöillä. Arvonlisäveron korotukset jäävät viime kädessä kuluttajien maksettavaksi, ja se uhkaa vaikuttaa taide- ja kulttuuripalvelujen saatavuuteen. Samaan aikaan tuotantokustannukset ovat jatkaneet nousuaan, ja arvonlisäveron korotuksesta tulee uusi kustannusvaikutus.
• Suomi siirtyy kirjankustantamisen alalla eurooppalaisittain poikkeuksellisen suuren verotuksen maaksi. Pienellä kielialueella markkinat ovat muutenkin väistämättä poikkeuksellisen pienet, jolloin kirjankustantamisen taloudelliset edellytykset ovat lähtökohtaisesti hauraita.
• Taide- ja tapahtuma-alan järjestöt ovat laskeneet arvonlisäveron korotuksella olevan merkittävä työllisyyttä vähentävä vaikutus. On suuri riski, että arvonlisäveron korotus ei lisää vastaavasti valtion verotuloja vaan johtaa kysynnän ja työllisyyden laskuun.
• Arvonlisäveron korotus on tullut nopeasti kesken budjettivuoden. Tämä aiheuttaa suuria haasteita talouden suunnitteluun ja kustannusten ennakointiin taidealan liiketoiminnassa.

Ehdotuksen suoja-aika, jona aikana oleskelulupaa ei saisi peruuttaa, kun työntekijä jää työttömäksi

• Sääntelyehdotus ei anna riittävän pitkää suoja-aikaa etsiä uusi työpaikka
• Taiteen edistämiskeskus pitää kolmen kuukauden määräaikaa liian lyhyenä. Suoja-aikaa tulisikin pidentää vähintään kuuteen kuukauteen kaikkien työperäisten oleskelulupatyyppien osalta riippumatta aiemmasta oleskeluluvan kestosta.
• Taide ja kulttuurialalla työskentelee Suomessa jatkuvasti kansainvälisiä erityisosaajia, joista haluamme pitää kiinni ja houkutella osaajia Suomeen myös tulevaisuudessa. Taiteen ja kulttuurin puolella rekrytointien aikataulut ovat syklisiä produktioiden kausiluonteisuudesta ja rahoituspäätösten rytmityksestä johtuen. Kulttuurialalla rekrytointiprosessit saattavat olla pitkiä ja vaatia useampia valintakierroksia. 
• Hallituksen esityksessä todetaan korkeasti koulutettujen osaajien uudelleen työllistymisen kestävän muissa töissä työllistyviä kauemmin. Taiteentekijät ovat pitkälle urallaan erikoistuneita korkeakoulutettuja asiantuntijoita. Taiteentekijät tulee nostaa korkeasti koulutettujen erityisasiantuntijoina pidemmän työllistymisajan piiriin, kuten useissa valtiossa toimitaan (esim. Global Talent visa in the UK).
• Erimittaiset suoja-ajat asettavat hakijat eriarvoiseen asemaan.
• Henkilö saattaa kulttuurialalla myös työllistää itseään samanaikaisesti useassa osa-aikaisessa työ- tai toimeksiantosuhteessa. Yksittäinen työsuhde ei kata kokoaikaista työllistymistä, mutta yhdessä toimeksiannot kattavat kokoaikaisen työn työssäoloehdon ansaintaan pohjautuvan kriteerin. Lakiesityksessä ei määritellä, miten osa-aikaisiin ja lyhyisiin työsuhteisiin suhtaudutaan, tai miten yrittäjäksi siirtyminen ja yrittäjyyden aloittamiseen liittyvä markkinoiden ja liiketoiminnan kasvu mahdollistetaan.

Työnantajan ilmoittamisvelvollisuus, kun työntekijän työt loppuvat, ja siihen liitettävä sanktion uhka 

• Esitys ilmoittamisen määräajoista 7/10 päivää ei ole riittävä.
• Työnantajan ilmoittamisvelvollisuus lisää työnantajan ja maahanmuuttoviraston velvoitteita ja hallinnollista taakkaa. 
• Vaihtoehtona työnantajalle säädettävälle ilmoitusvelvollisuudelle tulisi säätää työttömäksi jäävälle velvollisuus työttömäksi työnhakijaksi kirjautumisesta.
• Työnantajalle suunniteltu ilmoittamisaika on lyhyt. Työnantajan ilmoittamisen määräaikaa pidentämällä esimerkiksi 14 tai 30 vuorokauteen vältyttäisiin tilanteilta, jossa työnantajan ilmoituksen viivästymisen takia työntekijän oikeus oleskella maassa tai etsiä uusi työ vaarantuu. 
• Voimassa olevan sanktiosääntelyn (esim. ulkomaalaislain 186-189 §, rikoslaki) soveltaminen ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä on riittävää.

Työnteko-oikeuden laajentaminen työvoimapula-aloille ja asetuksenantovaltuutus

• Taiteen edistämiskeskus kannattaa työnteko-oikeuden laajentamista.

•  Valtion talousarvioesityksessä taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan 13,1 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Tämä on erittäin valitettava suunta ottaen huomioon, että taide ja kulttuuri ovat entistä merkittävämmän luovan talouden ydin. Taiteen ja kulttuurin luvun tulisi olla vähintään 1 % valtion budjetista.
• On erinomaista, että EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoituksesta ehdotetaan kohdistettavaksi 9 milj. euroa kulttuurin ja luovien alojen tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen. Jotta luovan sektorin työllisyys- ja talousvaikutukset lähtisivät aidosti nousuun, alan kehittämiseksi tulisi kuitenkin investoida moninkertaisesti sekä OKM:n että TEM:n hallinnonalojen kautta. 
• Olisi myös tärkeää synnyttää luovia aloja edistävä ja toimeenpaneva virasto. Taide- kulttuuri- ja luovien alojen koko ekosysteemin ymmärryksen lisääminen on edellytys uuden taloudellisen ja muun arvon luomiseksi kestävällä tavalla.
• Taiteen edistämiskeskus pitää erinomaisena sitä, että rahapelirahoituksen määrä pysyy vuoden 2022 talousarvion tasolla.
• Taiteen edistämiskeskus kiittää, että sen toimintamenoihin ehdotetaan 0,17 milj. euron lisäystä, josta 0,1 milj. euroa osoitetaan taidetoimikuntien arviointipalkkioiden mahdollistamiseen. Tähän asti vertaisarvioitsijoille ei ole voitu maksaa arviointipalkkioita, vaikka työ on vaativaa, tuhansia tunteja edellyttävää ammattityötä.

• Taike kannattaa ehdotettua tuloverolain muutosta, jonka mukaan tunnustuspalkinnot säädettäisiin suoraan verovapaiksi.
• Taike toteaa lisäksi, että taidekilpailupalkintojen verovapautta koskeva tuloverolain 83 §:n mukainen taidekilpailujen nimeämismenettely tulisi laissa ratkaista nykyistä yksinkertaisemmalla tavalla. 

• Taike pitää erinomaisena, että rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen mukaiset menot siirretään kehykseen kuuluvaksi menoksi jo vuodesta 2023 lukien. Taike huomauttaa, että vuoden 2023 lisäkompensaatiosta huolimatta alan lopullinen rahoitus on vielä auki ja pelkona on, että jonkinlaisia leikkauksia on tulossa.
• Taike pitää valitettavana, ettei koronapandemian jälkeen taiteen ja kulttuurin alan elpymiseen ole kehyksessä juurikaan panostettu.
• Taike pitää tärkeänä, että taiteen ja kulttuurin osuutta valtion kokonaismenoista nostetaan lähemmäksi yhtä prosenttia. Symbolisesti erittäin tärkeänä viestinä olisi valtion taiteilija-apurahojen muuntaminen ansiotulon muotoon ja taiteilijapalkkakokeilun järjestäminen. 
• Olisi myös tärkeätä nostaa ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää.

• Taike tuo esille apurahansaajien ja itsensä työllistäjien aseman. Apurahaan ei sisälly työttömyysturvaa eikä palkansaajan normaaleja etuuksia. Ongelmaksi muodostuu putoaminen sosiaaliturvajärjestelmän piiristä ja epäyhdenvertainen asema muihin työllisiin nähden. 
• Taike kiittää, että selonteossa on mainittu oikeudet kulttuuriin ja sivistykseen, tieteen ja taiteen vapauteen. 
• Taike pitää tärkeänä mainintaa, että tieteen- ja taiteentekijöiden tulee voida tehdä työtään sekä saattaa sitä julkisuuteen ilman heihin kohdistuvaa uhkailua ja häirintää.
• Taike tuo esille sen, että moniperustainen ja risteävä syrjintä voisi olla näkyvämmin esillä selonteossa. 

• Taike on tyytyväinen, että rahapelirahoituksen leikkaukset on peruutettu vuodelta 2022 ja esittää rahapelileikkausten perumista myös vuodelta 2023.
• Taike esittää ylimääräisten taiteilija-eläkkeiden lisäämistä sataan.
• Taiteen, kulttuurin ja luovien alojen työllistämis- ja kehittymispotentiaali tulisi tunnistaa. Luovien alojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on ollut perinteisesti pohjoismaiden pienin. Esitämme, että alaan investoidaan jatkossa.

• Taike ehdottaa, että syrjäytymistä ehkäistään ja hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä vahvistetaan erilaisten taiteellisten menetelmien kautta. Taiteen tekemisen muodot kehittävät yhteisöllisyyttä, vuorovaikutustaitoja ja tukevat toiminnallista oppimista.
• Tulee purkaa rakenteita, jotka johtavat taidealoilla epätarkoituksenmukaisen pitkiin koulutusputkiin ja päällekkäiseen koulutukseen. On myös tärkeää, että taidealoilla tutkintomääriä tarkastellaan suhteessa Suomen panostukseen taide- ja kulttuurialan rakenteisiin ja alan kehittämiseen elinkeinona.
• Vuodesta 1993 vuoteen 2019 taiteen perusopetuksen oppilasmäärä on lähes kaksinkertaistunut. Taidekasvatuksen ja harrastustoiminnan panostusta tulee tarkastella suhteessa alan ammattimaisen, palkallisen työn tekemisen edellytyksiin.
• Taike kannattaa kulttuurikasvatussuunnitelmien laajempaa käyttöönottoa kunnissa.

• Taike korostaa, että taide- ja kulttuuriala on yksi nopeimmin kehittyviä ja kasvavia tulevaisuuden palvelualoja. Olisi erittäin tärkeätä panostaa alan työllisyyden vahvistamiseen ja työttömyyden tai ilmaistyön vähentämiseen. 
• Sote-uudistuksessa tulisi ottaa huomioon kulttuurihyvinvoinnin edistäminen yhtenä hyvänä keinona parantaa kansalaisten, mm. vanhusten hyvinvointia. 
• Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Samalla tulisi nostaa myös taiteen ja kulttuurin osuutta valtion budjetissa, sillä se on vastaavasti kuin tiede luovuuden edistäjä koko yhteiskunnassa ja alalla on merkittävä talouden ja työllisyyden kasvupotentiaali. 
• Vuosien 2022 ja 2023 osalta rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskua kompensoidaan edunsaajille. Taiken mielestä ei ole enää perusteltua, että rahapelirahoituksen pysyvä väheneminen kohdentuu pelkästään edunsaajille vaan rahapelituotot tulisi kohdentaa kokonaisuutena valtion budjettiin.
• Taike pitää kannatettavina valtionhallinnon toimitilastrategian tavoitteita etätyön ja monipaikkaisen työn lisäämisestä ja valtion alueellisen läsnäolon kehittämistä niin, että palvelu- ja toimitilaverkon uudistamisessa kantavina periaatteina ovat mm. digitaalisen kanavan ensisijaisuus ja yhteiskäyttötilat.

• Taike kiittää selontekoa kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteiden laaja-alaisesta huomioimisesta ja lähestymistavasta. Taiteen ja kulttuurin osalta selonteko todetaan kuitenkin keskeneräiseksi, sillä se ei tunnista alalla käynnissä olevaa kestävyyskriisiä. Selonteosta ei myöskään käy riittävästi ilmi taiteen ja kulttuurin laajan ammattitoimijajoukon osuus ja merkitys kestävän kehityksen edistämisessä.
• Taide- ja kulttuurikentän kestävän kehityksen edistämiseksi tulisi käynnistää laaja strategiatyö, joka asettaisi tavoitteekseen rakenteellisesti uudistuneen, kestävällä tavalla rahoitetun sekä nykyistä tasavertaisemman taide- ja kulttuurikentän vuoteen 2030 mennessä. Työtä tukemaan tulisi perustaa parlamentaarinen työryhmä ja sen tavoitteena tulisi olla kunnianhimoinen, vaalikaudet ylittävä tiekartta alan selviytymiseen ja rakenteelliseen uudistumiseen.