Lausunnot ja kannanotot

Lausuntoon voi tutustua Lausuntopalvelussa. 

• Yhdistelmävakuutuksen valmistelussa henkilöpiiri on kuvattu kattavasti. Taiteen edistämiskeskus kiittää erityisesti työskentelyapurahojen ja työkorvausten vakuuttamisen mahdollistamisesta yhdistelmävakuutuksessa.

• Muistiossa on perusteltu kattavasti työssäoloehtoon liittyneet erilaiset ratkaisumallit.
• Tarkastelujaksona 28kk on lyhyt luovalla alalla usein lyhyissä työsuhteissa ja toimeksiannoilla työskentelevälle. Yhdistelmävakuutusmallin valmistelussa ei kuitenkaan ole lähdetty muokkaamaan muuta lainsäädäntöä, vaan työssäoloehtoon on etsitty ratkaisu palkansaajan työssäoloehtoa vastaavasti.
• Koska kysymys on vapaaehtoisesta vakuuttamisesta, pidämme hyvänä, että ehdotuksen mukaisesti tarkastelujaksoa voitaisiin pidentää enintään seitsemällä vuodella hyväksyttävistä syistä, jotka vastaisivat palkansaajia nykyisin koskevia säännöksiä.
• Edelleen selkeä ja yhdenmukainen malli, jossa työssäoloehto täyttyy 12kk työllä sekä yrittäjä- että palkkatulosta, on kannatettava. Palkansaajien työssäoloehdon soveltaminen tässä yhteydessä on myös perusteltua lyhyen tarkastelujakson takia.
• Toivoisimme edelleen harkittavan vaihtoehtoista ratkaisutapaa, jossa puolikkaat kuukaudet huomioitaisiin työssäoloehdon kertymisessä.

• Kiitämme apurahansaajien huomioimista ehdotetussa mallissa myös MYEL-vakuutuksen ulkopuolelle jäävän työskentelyyn tarkoitetun apurahan osalta. Ilmoitettuun työpanoksen arvoon perustuva malli henkilöillä, joilla ei ole YEL tai MYEL-vakuutusta, on selkeä ja mukailee olemassa olevia järjestelmiä.
• Koska luovilla aloilla tuloja on hankala ennakoida, on tärkeää, että vakuutuksen perusteena olevaa tuloa voidaan tarkistaa kesken vuoden vähintään ehdotetun yhden kerran.
• Lisäselvitysmahdollisuus jälkikäteisvalvonnassa on tärkeää, koska verotettavan ansiotulon tai palkanmaksun puuttuminen ei välttämättä osoita, että yritystoimintaa ei ole lainkaan ollut.
• Luovilla aloilla tekijänoikeuksista tulevat tulot jäävät vakuuttamisen ulkopuolelle, mikäli tulot eivät ole henkilön YEL-vakuutettua tuloa.
• Kiitämme apurahansaajien huomioimista ehdotetussa mallissa myös MYEL-vakuutuksen ulkopuolelle jäävän työskentelyyn tarkoitetun apurahan osalta. Ilmoitettuun työpanoksen arvoon perustuva malli henkilöillä, joilla ei ole YEL tai MYEL-vakuutusta, on selkeä ja mukailee olemassa olevia järjestelmiä.
• Koska luovilla aloilla tuloja on hankala ennakoida, on tärkeää, että vakuutuksen perusteena olevaa tuloa voidaan tarkistaa kesken vuoden vähintään ehdotetun yhden kerran.
• Lisäselvitysmahdollisuus jälkikäteisvalvonnassa on tärkeää, koska verotettavan ansiotulon tai palkanmaksun puuttuminen ei välttämättä osoita, että yritystoimintaa ei ole lainkaan ollut. Työttömyyskassoille syntyvän työmäärän näkökulmasta on hyvä, että ehdotus sisältää velvoitteen sijaan mahdollisuuden jälkiselvitykseen.
• Luovilla aloilla tekijänoikeuksista tulevat tulot jäävät vakuuttamisen ulkopuolelle, mikäli tulot eivät ole henkilön YEL-vakuutettua tuloa. Kuten muistiossa todetaan tekijänoikeudesta tulevat tulot eivät ole tuloa ajankohtaisesta työpanoksesta, eikä niitä liioin huomioita myöskään työttömyysturvan sovittelussa. On kannatettava ettei YEL-vakuutettua työtuloa kuitenkaan lähdetä purkamaan tekijänoikeuksien osalta.

• Ehdotettu työssäoloehdon täyttymiseen perustuva ansiopäivärahan määrän laskenta on selkeä ja ennustettava.
• Vaikka ansiopäivärahan tarkastaminen työttömyyden aikana olisi eduksi etuudensaajalle, tuotteen hintaa saattaisi nostaa kassoille uudelleen laskennasta muodostuva työtaakka.
• Niin ikään palkkatyöhön ja yrittäjyyteen perustuvan etuusmenon rahoituksen pitäminen erillään tekee mallista selkeän. Koska yhdistelmävakuutusta tarjoavalla työttömyyskassalla tulee olla kaksi tasoitusrahastoa, on huolestuttavaa, miten mallin alkuvaiheessa yrittäjäosaa kerryttävät kassamaksut riittävät yrittäjien ansio-osan kattamiseen. Kahdesta tasoituskassasta johtuvien hallinnollisten kulujen vaikutus tuotteen loppuhintaan on edelleen tunnistamatta.

• Taiteen edistämiskeskuksella ei saatavilla tietoa, jonka perusteella tuotteen hinnan vaikutusta houkuttelevuuteen pystyttäisin arvioimaan.
• Tuote soveltuu taiteelliseen työskentelyyn tarkoitetun taiteilija-apurahansaajille, joiden olisi 12kk työllä mahdollista vakuuttaa työnsä ja täyttää työssäoloehto apurahakautensa aikana. Vakuutuksen hinta muodostuu tässä kysynnän suhteen kriittiseksi. Apurahatulo on toimeentulon kannalta varsin pieni.

• Yhdistelmävakuutukseen perustuvan työttömyyspäivärahan työvoimapoliittiset edellytykset ovat selkeät suhteessa nykyisiin palkansaajan ja yrittäjän edellytyksiin. Ehdotetussa mallissa on myös hyvin huomioitu henkilön voivan jäädä toisesta tulosta työttömäksi ja saada soviteltua ansiopäivärahaa toisen tulomuodon vielä jatkuessa.
• Kiitämme Työ- ja elinkeinoministeriötä valmistelussa olevasta selvitystyöstä yritystoimintaan liittyvien työvoimapoliittisten lausuntojen tilastollista tarkastelusta, jonka tarkoituksena on soveltamiskäytännön yhdenmukaistaminen. Yhdistelmävakuutus ei ratkaise yrittäjän työttömyysturvan edellytyksenä olevan päätoimisen yritystoiminnan päättymiseen liittyviä ongelmia luovalla alalla. Työttömyysturvalaissa on selkeästi ilmaistu päätoimisen yrittäjyyden päättymisen edellytykset. Oleellista luovan alan toimijan työttömyysetuuksien näkökulmasta on sivu/päätoimisuuden arviointi työllisyyspalveluissa. Yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuuden arviointi työvoimapalveluissa ei kuitenkaan ole tämän uudistuksen keskiössä. Työllistymisen näkökulmasta yrittäjäksi palaaminen työttömyysjakson jälkeen on käytännössä mahdotonta, mikäli oman toiminnan markkinointi ei ole työttömyysjakson aikana mahdollista.
• Yhdistelmävakuutuksen kanssa samaan aikaan lausuntokierrolla oleva työnhakijan palveluprosessia koskeva lakiesitys osaltaan vaikuttaa työnhakuvelvollisuuteen ja siihen liittyviin poikkeuksiin tulevaisuudessa.

• Työttömyyskassan jäsenyysedellytys sekä työttömyyskassojen väliset erot jäsenmaksuissa on ymmärrettävä suhteessa nykyiseen järjestelmään. Kassojen on mahdollista kattaa jäsenmaksuilla vakuuttajille myös muita työllistymistä tukevia palveluita.
• Muistiossa on kuvattu hyvin toimintatapoja, joihin vapaaehtoisen yhdistelmävakuutuksen tarjoamisen päättyminen johtaisi kassassa ja kerättyjen varojen jaosta vakuutuksen purkautumisen jälkeen.
   

Eduskunnan tulisi kannanotossaan kulttuuripoliittiseen selontekoon ilmaista parlamentaarinen tahtotila edistää suomalaista kulttuuripolitiikkaa yhdessä ja johdonmukaisesti yli hallituskausien. Selonteon on perustuttava laajaan yhteiskunnalliseen ja poliittiseen tahtotilaan, jotta se voi nousta nykyhallituksen politiikasta pitkäjänteiseksi parlamentaariseksi strategiaksi. Sen tavoitteiden ja toimeenpanon on oltava myös linjassa muiden hallinnonalojen kehittämistä ohjaavien politiikkaohjelmien kanssa vaikuttavuuden varmistamiseksi. Tahtotila paneelikeskusteluissa tai papereissa ei kuitenkaan enää riitä, tarvitaan välittömästi konkreettisia mekanismeja kulttuurialan kehittämiseksi.

Taiteen edistämiskeskuksen lausunto keskittyy siihen, millä selonteko onnistuu: tahtotilaan ja mekanismeihin.

• Tahtotila
  • Vapaa taide vapaan demokratian tunnusmerkkinä
  • Vapaa taide osana yhteiskunnan jatkuvuudenhallintaa

• Mekanismit
  • Rohkea rakenteellinen uudelleenajattelu
  • Kulttuurivirastosta vahva itsenäinen poikkihallinnollinen toimija
  • Rahoituksen uudelleenjako, vastuunjako ja monikanavaisuus
  • Taiteen valtakunnallisen saavutettavuuden turvaaminen
  • Sääntely pidettävä ajan tasalla suhteessa teknologian kehitykseen

• Taiteen edistämiskeskus toteaa ensimmäiseksi, että Taiteen edistämiskeskuksen ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin yhdistymiselle ei tunnisteta toiminnallisia perusteita substanssitehtävien osalta. Virastojen nykyiset toiminnot ja toimialat eroavat toisistaan merkittävästi, eikä yhdistymisestä odoteta seuraavan merkittäviä hyötyjä.
• Yleisellä tasolla Taiteen edistämiskeskus esittää huolensa myös siitä, että esitys muuttaa merkittävällä tavalla yli 50 vuotta käytössä ollutta taiteilijoiden apurahoja koskevaa päätösrakennetta. Esityksessä tällä hetkellä noin 200 luottamushenkilön toimielinlaitos korvataan yhden toimielimen ja paneeleissa tapahtuvan asiantuntija-arvioinnin mallilla.
• Yksityiskohtaisemmalla tasolla Taiteen edistämiskeskus esittää, että Taide- ja kulttuurineuvostoa koskevan 4 §:n osalta lainkohtaan tulisi lisätä maininta neuvoston nimeämiseen liittyvästä kuulemisesta. Tällä hetkellä ehdotuksessa ei edellytetä taidekentän kuulemista ennen nimittämispäätöstä.
• Taiteen edistämiskeskus myös katsoo, että viraston toimialaan liittyvän asiantuntemuksen riittäväksi varmistamiseksi neuvoston jäsenmäärän tulisi olla ehdotettua suurempi. Taiteen edistämiskeskus esittääkin, että taide- ja kulttuurineuvostossa olisi jäseniä 10–12.
• Lainkohdan toisessa momentissa mainittujen varajäsenten nimeämistä Taiteen edistämiskeskus pitää erinomaisena ja välttämättömänä muutoksena.
• Lisäksi Taiteen edistämiskeskus katsoo, että taide- ja kulttuurineuvoston puheenjohtajan ja jäsenten peräkkäisistä toimikausista tulisi säätää lainkohdassa.
• Edelleen samaan lainkohtaan liittyen Taiteen edistämiskeskus katsoo, että päätöksentekotapaa Taide- ja kulttuurineuvostossa olisi tarpeen selkeyttää.
• Lisäksi Taiteen edistämiskeskus esittää, että toimivallan jakautumisestä viraston ja taide- ja kulttuurineuvoston samoin kuin erillislautakuntien kesken määrättäisiin laissa tarkemmin.
• Lakiehdotuksen 5, 6 ja 7 §:ien osalta Taiteen edistämiskeskuksella ei ole huomautettavaa. Taiteen edistämiskeskus kuitenkin esittää, että lakiin kuitenkin lisätään viittaussäännös valtionavustuslakiin, kuten nykyisinkin voimassa olevassa laissa on.
• Uuden viraston nimiehdotuksesta Taiteen edistämiskeskuksella ei ole huomautettavaa.

Lue koko kannanotto Lausuntopalvelussa. 
 

Valitun talouspoliittisen linjan (HE 109/2024) seuraukset lyhyesti:

1. Taiteen ja kulttuurin valtakunnallinen kattavuus heikkenee huomattavasti. Kulttuuribudjetin leikkauksien lisäksi OKM:n tukea kuntien kulttuuritoimintaan ei myönnetä, ja poikkeuksellisen vaikuttavasti käynnistynyt HAMA-rahoitus päättyi (avustukset harvaan asuttujen alueiden kulttuuritoimintaan).
   
   Kunnat ja alueet ovat entistäkin eriarvoisemmassa asemassa siinä, millaisia kulttuuripalveluita kuntalaisille ja työmahdollisuuksia taiteilijoille pystytään tarjoamaan. Kuntatalouden tilanteen ollessa varsin heikko kunnat eivät pääsääntöisesti kompensoi valtion budjetin leikkauksia – trendi näyttää jopa päinvastaiselta.
   
   Valtaosa kunnista ei saa esittävään taiteeseen tai museoihin kohdistuvaa valtionosuutta. Vapaalle kentälle suunnattava rahoitus on kulttuuritoiminnan mahdollistaja. Alueelliset ja paikalliset erot kulttuuri-investoinneissa ovat jo ennen vuotta 2024 olleet suuret, mikä vaikuttaa suoraan kulttuuritarjontaan, kulttuuripalveluiden käyttöön ja taiteilijoiden työllistymismahdollisuuksiin.
    
2. On mahdotonta tavoitella kansainvälistymistä ja vientitulojen kasvua, jos perusrahoitusta leikataan. Kansainvälistyminen vaatii mittavia investointeja vapaalle kentälle tukien muodossa ja kulttuurialalle räätälöityjä rahoitusinstrumentteja, myös sisällöntuotantoon. Kansainvälisille markkinoille on turha lähteä tarjoamaan nappikaupaksi höylättyä keskinkertaisuutta. 
    
3. Taideyhteisöjen kulut ovat nousseet merkittävästi inflaation, yleisten kustannusten nousun ja veroratkaisujen johdosta. Jo aiemmin toimiala on ollut aliresursoitu. Leikkaukset yhdistettynä kustannusten nousuun tekevät alan toimintamahdollisuudet hyvin epävarmoiksi (galleriat, teatterit, tanssiryhmät, orkesterit, tuotantotalot jne.)

Taiteen edistämiskeskus on osallistunut kulttuuripoliittisen selonteon valmisteluun sekä ohjausryhmän jäsenenä että tuottamalla aluekiertueen ja fasilitoimalla lukuisia selontekokeskusteluja. Selonteon lausunto pohjautuu viraston virkanäkemykseen sekä tilaisuuksissa ja sidosryhmiltä esiin nousseisiin teemoihin. 

Kulttuuripoliittista selontekoa koskevat huomiot

1. Riittävä julkinen rahoitus ja konkreettinen toimenpideohjelma
   Suomalaisesta kulttuurialasta tulee tulevaisuuskestävä ja se voi kukoistaa ainoastaan, jos sille osoitetaan riittävä julkinen perusrahoitus. Tämä on edellytys selonteossa esitetyille muille tavoitteille ja niihin liittyville toimenpiteille.
2. Yhteinen linja politiikassa
   Selonteon hyväksymisen ja toimeenpanon tulee olla aidosti sitouttava parlamentaarinen prosessi, johon kaikki eduskuntapuolueet sitoutuvat. Selontekoa on käsiteltävä mahdollisimman laajasti eri valiokunnissa ja mahdollisimman monen valiokunnan on annettava siihen lausuntonsa ja sitouduttava siihen. Myös eri hallinnonalat on sitoutettava alusta lähtien selonteon tavoitteisiin.  
3. OKM:n virastoilla on oltava selkeä rooli selonteon toimeenpanossa
   Taiteen edistämiskeskuksen (Taiken) ja Kansallisen Audiovisuaalisen Instituutin 1.1.2026 muodostavalla virastolla tulee olla selkeä rooli kulttuuripolitiikan kehittämisessä. 
4. Kulttuurialan alueellisen kehittämisen tulee saada toimenpideohjelmassa enemmän painoarvoa
   Taiteen ja kulttuurin alueellisia kehittämisvastuita ei ole tyydyttävällä tavalla määritelty. Laki alueiden kehittämisestä sekä lakiluonnos uusista elinvoimakeskuksista kuvaavat kulttuurin kehittämisvastuut liian epämääräisesti.
   
   Selonteon toimenpideohjelmassa taiteen ja kulttuurin alueellinen kehittämisvastuu sekä toimintamalli tulee määritellä ja kirkastaa.  
5. Kulttuurinen moninaisuus Suomessa
   Selonteko ei huomioi riittävästi kulttuurista moninaistunutta ja moninaistuvaa väestöämme. Suomalainen kulttuuri on monimuotoista ja historiallisesti moniäänistä. Suomalainen kulttuuri kasvaa ja vahvistuu, kun kaikkien ääni kuuluu. Vakaan ja hyvinvoivan yhteiskunnan tulee pitää kaikkien osallisuudesta huolta. Tämä ei ole vain ihmisoikeuskysymys, vaan suomalaisen luovuuden kannalta välttämätöntä.

Toimenpiteet

Välittömät toimenpiteet

Taiteen edistämiskeskus suunnittelee etupainotteisesti omia toimenpiteitään, jotka tukevat kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanoa. Olennainen osa tätä on huolehtia vähentyvien resurssien kohdentamisesta avoimesti ja oikeudenmukaisesti.

Virasto on aloittanut vuoden 2024 alussa laajan prosessin suomalaisen taiteen kansainvälistymisen tilannekuvan ja strategian luomiseksi. Se tullaan julkaisemaan 1.4.2025 mennessä.  Virasto osallistuu luovien alojen kasvustrategian valmisteluun ja myöhemmin toimeenpanoon.

Lisäksi virasto on valmiudessa toteuttamaan vuonna 2025 rahoituksen kokonaistarkastelun koko viraston asiantuntijahankkeena. Taiteen rahoitusmallia tulee uudistaa osana kulttuuripoliittisen selonteon toimenpideohjelmaa ja uudistus vaatii tuekseen kokonaisvaltaisen selvityksen taiteen rahoituksen tilasta ja tulevaisuudesta. Nykyinen rahoitusmalli on liian sirpaleinen ja siitä puuttuu aito kannustavuus.

Toimenpiteet 1.1.2026 eteenpäin

Taiteen edistämiskeskus on aloittanut esivalmistelun, jotta 1.1.2026 aloittava kulttuurivirasto voi solmia yhteistyörakenteet eri hallinnonalojen keskeisten toimijoiden kanssa. Yhteistyö perustuu sopimuskumppanuuksiin hallituskautisten työryhmien sijaan. Tavoitteena on taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laaja hyödyntäminen. 

Uudella virastorakenteella varmistetaan oikea-aikaisempi ja vahvempi rooli myös lainsäädäntövalmisteluun vaikuttamisessa sekä siinä, että kulttuuri ja taide otetaan huomioon, kun eri politiikkalohkoilla linjataan ratkaisuista ja strategioista, joissa sivistyspolitiikan rooli on keskeinen. Uusi virasto jatkaa sitoutunutta asiantuntijatyötä taiteilijoiden työmarkkina-aseman parantamiseksi ja apurahajärjestelmien kehittämiseksi.

Uudesta virastosta tulee rakentaa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamiseen tähtäävä strateginen asiantuntijayksikkö ja määritellä sen tehtävät liittyen kansainvälistymisen edistämiseen ja luovien alojen kehittämiseen. 
 

• Suomessa kulttuuriin liittyvä tilastointi on pirstaloitunutta ja monentasoista. Tilastokeskuksen kulttuuriin liittyvä tilastointi tuottaa ainoana laajempaa ja luotettavaa tilastokokonaisuutta kulttuurin toimialalle.
• Perusteluissa mainittua taidejakulttuuri.fi -palvelua ei voi pitää edes osin korvaavana järjestelmänä
  Tilastokeskuksen kulttuuritilastoille; järjestelmä hakee rajatuin valinnoin tietoja juuri Tilastokeskuksen
  kulttuuritilastoista.
• Taiteen edistämiskeskus on erityisen huolestunut tilastojen lakkauttamisen pidemmistä ja laajemmista välillisistä vaikutuksista kulttuurin toimialalle. Erityisesti juuri nyt, kun taiteen ja kulttuurin rahoituksiin kohdistuu leikkauksia, tilanne edellyttää tarkkaa seurantaa ja erityisesti aikasarjoja.
• Taiteen edistämiskeskus suosisi säästöratkaisuina esimerkiksi julkaisuvälien harventamista sekä uudenlaisten verkostomaisten yhteistyömuotojen pohtimista mm. viranomaisten välille, joilla resursseja ja kustannuksia voisi jakaa, vältyttäisiin päällekkäisiltä toimenpiteiltä ja silti varmistettaisiin laatu, riittävä tiedontaso ja saatavuus.
• Vaikka kulttuuritilastot eivät ole tällä hetkellä lakisääteisiä eikä EU:nkaan säätelemiä, niitä keräävät kaikki
  Euroopan maat kolmea (Irlanti, Malta, Kypros) lukuun ottamatta. Taiteen edistämiskeskuksessa pidetään varsin todennäköisenä, että lähivuosina kulttuuriin liittyvää tilastointia ryhdytään edellyttämään myös EU:n puolelta.

• Taikella on taidekentän rahoittamiseen kolme lakisääteistä tukimuotoa: valtion taiteilija-apurahat, kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat sekä kuvataiteen näyttöapurahat. Näiden määrärahat ovat budjettimomentilla 29.80.51. Taiteilija-apurahojen ja kirjastoapurahojen määrä on säädetty laissa, kuvataiteen näyttöapurahojen määrä on budjettivalmistelussa tehtävää harkintaa. Lakisääteisestä luonteesta johtuen nämä resurssit ovat ennallaan vuoden 2025 talousarviossa, 19 004 000 euroa. 
   

• Taiteen edistämiskeskukselle osoitetaan talousarviossa myös harkinnanvaraisiin ei-lakisääteisiin valtionavustuksiin tarkoitettu määräraha momentilla 29.80.50. Vuodelle 2025 tämä määräraha on 26 239 000 euroa, missä näyttää olevan korotusta vuoteen 2024 nähden noin 1,5 miljoonaa euroa. Luvut eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia, sillä opetus- ja kulttuuriministeriö on siirtänyt Taikeen uusia avustuksen hakijoita ja momenttirakenteessa on tehty muutoksia. 

  Ennen kaikkea vertailukelpoisuutta haittaa se, että esittävien taiteiden valtionosuusuudistukseen liittynyt 3 miljoonan euron määräraha ei ole enää budjettiesityksessä. Vapaan kentän esittävien taiteiden yhteisöille (musiikki, tanssi, teatteri, sirkus) tarkoitetusta 3 miljoonan euron määrärahasta on maksettu noin 30 taideyhteisön vuotuinen toiminta-avustus. 

  Kun määräraha on poistettu kokonaan määrärahariviltä 29.80.31, tarkoittaa tämä suhteellisesti merkittävää painetta Taikelle osoitettuihin määrärahoihin. Rahoitusmuodon poistuminen on merkittävä takaisku vapaan taidekentän rahoitukseen. 
   

• Taiken oma arvio määrärahan leikkauksesta ottaen huomioon momenttirivien muutokset ja siirretyt hakijat on 4,9 miljoonaa euroa, mikä vastaa 10 prosenttia Taikelle osoitetusta määrärahasta. Koska lakisääteiset määrärahat ovat omalla turvatulla rivillään, leikkaus vastaa noin 18 prosenttia Taiken ei-lakisääteisistä valtionavustuksista, millä on dramaattinen vaikutus taidekentän tilanteeseen.

  Taike on ratkaisemassa tilanteen siten, että taiteenalojen toiminta-avustukset pyritään pitämään leikkaustilanteessa mahdollisimman pitkälti ennallaan, koska näihin kohdistuvat leikkaukset tekisivät nopeasti peruuttamatonta tuhoa taidekentälle.

  Koska Taike tällä kertaa haluaa välttää toiminta-avustusten tason romahtamista, on väistämätöntä kohdistaa leikkaukset noin 27 prosentin jyrkkyydellä muihin tukimuotoihin
   

• Taiken kaksi täsmämuutosta koskevat taiteenalojen erityisavustuksia sekä rakennushankkeiden prosenttiperiaatteen avustuksia.

  Aiemmin Taike on myöntänyt vuodessa noin 100 erityisavustusta, jotka ovat olleet toiminta-avustuksia pienempiä tukia yksittäisten hankkeiden toteuttamiseen. Tämän tukimuodon vaikuttavuutta pyritään vahvistamaan muuttamalla sen luonne kehittämisavustukseksi. Taike on hakuilmoituksessaan ilmoittanut, että vuodelle 2025 myönnetään enintään 10 avustusta, joiden tarkoitus on auttaa pysyviä taidekentän rakenteen muutoksia. 

  Prosenttiperiaatteen avustusten osalta pidetään vähintään välivuosi(a). Tuki on ollut käytössä vuodesta 2014 lähtien ja sillä on autettu noin 200 taidehanketta käyntiin ja tuen kohdentuminen on ollut poikkeuksellisen kattavasti valtakunnallinen. Tämän avulla on vahvistettu myös sitoutumista prosenttiperiaatteeseen, ja tällä hetkellä lähes sata kuntaa on tehnyt poliittisen päätöksen prosenttiperiaatteesta. Tällä on ollut merkittävä vaikutus arjen ympäristön laatuun sekä taiteilijoiden työllisyyteen. Taike arvioi, että välivuosi (tai kaksi) ei kuitenkaan sinänsä estä prosenttiperiaatteen mukaista toimintaa ja tuki voidaan resurssitilanteen muuttuessa palauttaa takaisin käyttöön.
   

• Taike haluaa tuoda esille myös muita vuoden 2025 talousarvioesityksessä olevia taiteilijoihin ja vapaan kentän toimijoihin kohdistuvia leikkauksia. Näistä merkittävin on yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun puolittuminen 5,5 miljoonaan euroon (29.80.41). Määrärahalla on maksettu apurahoja Musiikin edistämissäätiön kautta musiikin alan ammattilaisille sekä AVEK:n kautta audiovisuaalisen alan tuotantoihin. Tuki on kohdentunut taiteenaloittain rajattuihin kohteisiin mutta tavoitteiden näkökulmasta samoihin tarkoituksiin kuin mitä Taike tukee. Nyt on ennakoitavissa, että tämä rahoitusvaje lisää välittömästi Taiken rahoitustarvetta ja hakijapainetta. Jos leikkaus lasketaan mukaan taiteen vapaan kentän rahoitukseen, on vuoden 2025 talousarvioesityksessä yli 10 miljoonan euron vähennys vuoden 2024 määrärahoihin.

  Huolestuttavaa on myös se, että työ- ja elinkeinoministeriön kestävää kasvua edistäville toimijoille suunnattuihin valtionavustuksiin viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen on kaavailtu leikkaus ja poikkeuksellinen kohdennus yhdelle toimijalle. Tämä vaikuttaisi dramaattisesti Music Finlandin, Creative Finlandin ja Design Forum Finlandin toimintaedellytyksiin.

  Lisäksi taiteen ja kulttuurin kentän toimintaedellytyksiin vaikuttavat arvolisäverojen korotukset: se että kirjat, elokuvanäytökset, viihteen ja kulttuurin pääsyliput siirtyvät 14 prosentin arvonlisäverokantaan yleisen alv-prosentin kanssa aiheuttavat kohtuuttoman vaikean yhtälön kulttuurialan toimijoille. Samalla kun esimerkiksi tapahtumien tuotantokustannukset nousevat, paine pääsylippujen hintojen nostamiseen kasvaa. Tämä haastaa yleisön osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuuksia.

  Lopuksi Taiteen edistämiskeskus pyytää kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että Business Finlandin kautta jaettavaksi luvattu 9,2 miljoonan euron T&K-rahoitus kohdennettaisiin niin, että taide- ja kulttuurialan toimijoilla olisi aito mahdollisuus sitä hakea ja saada.
   

• Taiteen edistämiskeskus myös kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä siitä, että taiteen ja kulttuurin edistämiseen suunnatut määrärahat osoitetaan vuoden 2025 budjetissa virastolla vain kahdella määräraharivillä, jolloin asiantuntijavirastolla on mahdollisuus kohdentaa avustukset aidon tarpeen mukaan.  

Elinvoimakeskusten tehtäviin on sisällytetty kulttuuritehtävät samassa yhteydessä kuin työllisyyden edistäminen ja työvoiman osaaminen. Esitys vastaa pääpiirteissään nykyistä tilannetta suhteessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin. Kulttuurin tehtävissä eri valtionhallinnon ja aluehallinnon välinen työnjako on jäänyt epäselväksi, ja sitä olisi aiheellista lain toimeenpanon yhteydessä tarkentaa. Lakiluonnos lähtee siitä, että tehtäviensä kautta elinvoimakeskukset “...vahvistaisivat [...] kulttuurialan, luovien alojen ja luovan talouden toimijoiden toimintaa”. Tehtävässä onnistuminen edellyttää keskusten riittävää resursointia ja nykyistä täsmällisempää työnjakoa ja pitkäaikaista verkostotehtävää suhteessa muihin viranomaisiin. Muuten Elinvoimakeskusten tehtävä saattaa jäädä pahimmillaan näennäiseksi. Rooli erityisesti kulttuuriyrittäjyyttä sekä kulttuurialan työllisyyttä vahvistavana asiantuntija- ja tukiorganisaationa voisi parhaimmillaan vahvistaa valtion keskus- ja aluehallinnon muiden toimijoiden tehtäviä ja työnjakoa.

• Arvonlisäveron korotuksella on merkittävät vaikutukset taidekentälle, jonka toimintaedellytyksiä ollaan muutenkin heikentämässä mm. valtionavustuksiin ja valtionosuuksiin kohdistuvilla säästöillä. Arvonlisäveron korotukset jäävät viime kädessä kuluttajien maksettavaksi, ja se uhkaa vaikuttaa taide- ja kulttuuripalvelujen saatavuuteen. Samaan aikaan tuotantokustannukset ovat jatkaneet nousuaan, ja arvonlisäveron korotuksesta tulee uusi kustannusvaikutus.
• Suomi siirtyy kirjankustantamisen alalla eurooppalaisittain poikkeuksellisen suuren verotuksen maaksi. Pienellä kielialueella markkinat ovat muutenkin väistämättä poikkeuksellisen pienet, jolloin kirjankustantamisen taloudelliset edellytykset ovat lähtökohtaisesti hauraita.
• Taide- ja tapahtuma-alan järjestöt ovat laskeneet arvonlisäveron korotuksella olevan merkittävä työllisyyttä vähentävä vaikutus. On suuri riski, että arvonlisäveron korotus ei lisää vastaavasti valtion verotuloja vaan johtaa kysynnän ja työllisyyden laskuun.
• Arvonlisäveron korotus on tullut nopeasti kesken budjettivuoden. Tämä aiheuttaa suuria haasteita talouden suunnitteluun ja kustannusten ennakointiin taidealan liiketoiminnassa.

Ehdotuksen suoja-aika, jona aikana oleskelulupaa ei saisi peruuttaa, kun työntekijä jää työttömäksi

• Sääntelyehdotus ei anna riittävän pitkää suoja-aikaa etsiä uusi työpaikka
• Taiteen edistämiskeskus pitää kolmen kuukauden määräaikaa liian lyhyenä. Suoja-aikaa tulisikin pidentää vähintään kuuteen kuukauteen kaikkien työperäisten oleskelulupatyyppien osalta riippumatta aiemmasta oleskeluluvan kestosta.
• Taide ja kulttuurialalla työskentelee Suomessa jatkuvasti kansainvälisiä erityisosaajia, joista haluamme pitää kiinni ja houkutella osaajia Suomeen myös tulevaisuudessa. Taiteen ja kulttuurin puolella rekrytointien aikataulut ovat syklisiä produktioiden kausiluonteisuudesta ja rahoituspäätösten rytmityksestä johtuen. Kulttuurialalla rekrytointiprosessit saattavat olla pitkiä ja vaatia useampia valintakierroksia. 
• Hallituksen esityksessä todetaan korkeasti koulutettujen osaajien uudelleen työllistymisen kestävän muissa töissä työllistyviä kauemmin. Taiteentekijät ovat pitkälle urallaan erikoistuneita korkeakoulutettuja asiantuntijoita. Taiteentekijät tulee nostaa korkeasti koulutettujen erityisasiantuntijoina pidemmän työllistymisajan piiriin, kuten useissa valtiossa toimitaan (esim. Global Talent visa in the UK).
• Erimittaiset suoja-ajat asettavat hakijat eriarvoiseen asemaan.
• Henkilö saattaa kulttuurialalla myös työllistää itseään samanaikaisesti useassa osa-aikaisessa työ- tai toimeksiantosuhteessa. Yksittäinen työsuhde ei kata kokoaikaista työllistymistä, mutta yhdessä toimeksiannot kattavat kokoaikaisen työn työssäoloehdon ansaintaan pohjautuvan kriteerin. Lakiesityksessä ei määritellä, miten osa-aikaisiin ja lyhyisiin työsuhteisiin suhtaudutaan, tai miten yrittäjäksi siirtyminen ja yrittäjyyden aloittamiseen liittyvä markkinoiden ja liiketoiminnan kasvu mahdollistetaan.

Työnantajan ilmoittamisvelvollisuus, kun työntekijän työt loppuvat, ja siihen liitettävä sanktion uhka 

• Esitys ilmoittamisen määräajoista 7/10 päivää ei ole riittävä.
• Työnantajan ilmoittamisvelvollisuus lisää työnantajan ja maahanmuuttoviraston velvoitteita ja hallinnollista taakkaa. 
• Vaihtoehtona työnantajalle säädettävälle ilmoitusvelvollisuudelle tulisi säätää työttömäksi jäävälle velvollisuus työttömäksi työnhakijaksi kirjautumisesta.
• Työnantajalle suunniteltu ilmoittamisaika on lyhyt. Työnantajan ilmoittamisen määräaikaa pidentämällä esimerkiksi 14 tai 30 vuorokauteen vältyttäisiin tilanteilta, jossa työnantajan ilmoituksen viivästymisen takia työntekijän oikeus oleskella maassa tai etsiä uusi työ vaarantuu. 
• Voimassa olevan sanktiosääntelyn (esim. ulkomaalaislain 186-189 §, rikoslaki) soveltaminen ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä on riittävää.

Työnteko-oikeuden laajentaminen työvoimapula-aloille ja asetuksenantovaltuutus

• Taiteen edistämiskeskus kannattaa työnteko-oikeuden laajentamista.

•  Valtion talousarvioesityksessä taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan 13,1 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Tämä on erittäin valitettava suunta ottaen huomioon, että taide ja kulttuuri ovat entistä merkittävämmän luovan talouden ydin. Taiteen ja kulttuurin luvun tulisi olla vähintään 1 % valtion budjetista.
• On erinomaista, että EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoituksesta ehdotetaan kohdistettavaksi 9 milj. euroa kulttuurin ja luovien alojen tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen. Jotta luovan sektorin työllisyys- ja talousvaikutukset lähtisivät aidosti nousuun, alan kehittämiseksi tulisi kuitenkin investoida moninkertaisesti sekä OKM:n että TEM:n hallinnonalojen kautta. 
• Olisi myös tärkeää synnyttää luovia aloja edistävä ja toimeenpaneva virasto. Taide- kulttuuri- ja luovien alojen koko ekosysteemin ymmärryksen lisääminen on edellytys uuden taloudellisen ja muun arvon luomiseksi kestävällä tavalla.
• Taiteen edistämiskeskus pitää erinomaisena sitä, että rahapelirahoituksen määrä pysyy vuoden 2022 talousarvion tasolla.
• Taiteen edistämiskeskus kiittää, että sen toimintamenoihin ehdotetaan 0,17 milj. euron lisäystä, josta 0,1 milj. euroa osoitetaan taidetoimikuntien arviointipalkkioiden mahdollistamiseen. Tähän asti vertaisarvioitsijoille ei ole voitu maksaa arviointipalkkioita, vaikka työ on vaativaa, tuhansia tunteja edellyttävää ammattityötä.

• Taike kannattaa ehdotettua tuloverolain muutosta, jonka mukaan tunnustuspalkinnot säädettäisiin suoraan verovapaiksi.
• Taike toteaa lisäksi, että taidekilpailupalkintojen verovapautta koskeva tuloverolain 83 §:n mukainen taidekilpailujen nimeämismenettely tulisi laissa ratkaista nykyistä yksinkertaisemmalla tavalla. 

• Taike pitää erinomaisena, että rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen mukaiset menot siirretään kehykseen kuuluvaksi menoksi jo vuodesta 2023 lukien. Taike huomauttaa, että vuoden 2023 lisäkompensaatiosta huolimatta alan lopullinen rahoitus on vielä auki ja pelkona on, että jonkinlaisia leikkauksia on tulossa.
• Taike pitää valitettavana, ettei koronapandemian jälkeen taiteen ja kulttuurin alan elpymiseen ole kehyksessä juurikaan panostettu.
• Taike pitää tärkeänä, että taiteen ja kulttuurin osuutta valtion kokonaismenoista nostetaan lähemmäksi yhtä prosenttia. Symbolisesti erittäin tärkeänä viestinä olisi valtion taiteilija-apurahojen muuntaminen ansiotulon muotoon ja taiteilijapalkkakokeilun järjestäminen. 
• Olisi myös tärkeätä nostaa ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää.

• Taike tuo esille apurahansaajien ja itsensä työllistäjien aseman. Apurahaan ei sisälly työttömyysturvaa eikä palkansaajan normaaleja etuuksia. Ongelmaksi muodostuu putoaminen sosiaaliturvajärjestelmän piiristä ja epäyhdenvertainen asema muihin työllisiin nähden. 
• Taike kiittää, että selonteossa on mainittu oikeudet kulttuuriin ja sivistykseen, tieteen ja taiteen vapauteen. 
• Taike pitää tärkeänä mainintaa, että tieteen- ja taiteentekijöiden tulee voida tehdä työtään sekä saattaa sitä julkisuuteen ilman heihin kohdistuvaa uhkailua ja häirintää.
• Taike tuo esille sen, että moniperustainen ja risteävä syrjintä voisi olla näkyvämmin esillä selonteossa. 

• Taike on tyytyväinen, että rahapelirahoituksen leikkaukset on peruutettu vuodelta 2022 ja esittää rahapelileikkausten perumista myös vuodelta 2023.
• Taike esittää ylimääräisten taiteilija-eläkkeiden lisäämistä sataan.
• Taiteen, kulttuurin ja luovien alojen työllistämis- ja kehittymispotentiaali tulisi tunnistaa. Luovien alojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on ollut perinteisesti pohjoismaiden pienin. Esitämme, että alaan investoidaan jatkossa.

• Taike ehdottaa, että syrjäytymistä ehkäistään ja hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä vahvistetaan erilaisten taiteellisten menetelmien kautta. Taiteen tekemisen muodot kehittävät yhteisöllisyyttä, vuorovaikutustaitoja ja tukevat toiminnallista oppimista.
• Tulee purkaa rakenteita, jotka johtavat taidealoilla epätarkoituksenmukaisen pitkiin koulutusputkiin ja päällekkäiseen koulutukseen. On myös tärkeää, että taidealoilla tutkintomääriä tarkastellaan suhteessa Suomen panostukseen taide- ja kulttuurialan rakenteisiin ja alan kehittämiseen elinkeinona.
• Vuodesta 1993 vuoteen 2019 taiteen perusopetuksen oppilasmäärä on lähes kaksinkertaistunut. Taidekasvatuksen ja harrastustoiminnan panostusta tulee tarkastella suhteessa alan ammattimaisen, palkallisen työn tekemisen edellytyksiin.
• Taike kannattaa kulttuurikasvatussuunnitelmien laajempaa käyttöönottoa kunnissa.

• Taike korostaa, että taide- ja kulttuuriala on yksi nopeimmin kehittyviä ja kasvavia tulevaisuuden palvelualoja. Olisi erittäin tärkeätä panostaa alan työllisyyden vahvistamiseen ja työttömyyden tai ilmaistyön vähentämiseen. 
• Sote-uudistuksessa tulisi ottaa huomioon kulttuurihyvinvoinnin edistäminen yhtenä hyvänä keinona parantaa kansalaisten, mm. vanhusten hyvinvointia. 
• Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Samalla tulisi nostaa myös taiteen ja kulttuurin osuutta valtion budjetissa, sillä se on vastaavasti kuin tiede luovuuden edistäjä koko yhteiskunnassa ja alalla on merkittävä talouden ja työllisyyden kasvupotentiaali. 
• Vuosien 2022 ja 2023 osalta rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskua kompensoidaan edunsaajille. Taiken mielestä ei ole enää perusteltua, että rahapelirahoituksen pysyvä väheneminen kohdentuu pelkästään edunsaajille vaan rahapelituotot tulisi kohdentaa kokonaisuutena valtion budjettiin.
• Taike pitää kannatettavina valtionhallinnon toimitilastrategian tavoitteita etätyön ja monipaikkaisen työn lisäämisestä ja valtion alueellisen läsnäolon kehittämistä niin, että palvelu- ja toimitilaverkon uudistamisessa kantavina periaatteina ovat mm. digitaalisen kanavan ensisijaisuus ja yhteiskäyttötilat.

• Taike kiittää selontekoa kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteiden laaja-alaisesta huomioimisesta ja lähestymistavasta. Taiteen ja kulttuurin osalta selonteko todetaan kuitenkin keskeneräiseksi, sillä se ei tunnista alalla käynnissä olevaa kestävyyskriisiä. Selonteosta ei myöskään käy riittävästi ilmi taiteen ja kulttuurin laajan ammattitoimijajoukon osuus ja merkitys kestävän kehityksen edistämisessä.
• Taide- ja kulttuurikentän kestävän kehityksen edistämiseksi tulisi käynnistää laaja strategiatyö, joka asettaisi tavoitteekseen rakenteellisesti uudistuneen, kestävällä tavalla rahoitetun sekä nykyistä tasavertaisemman taide- ja kulttuurikentän vuoteen 2030 mennessä. Työtä tukemaan tulisi perustaa parlamentaarinen työryhmä ja sen tavoitteena tulisi olla kunnianhimoinen, vaalikaudet ylittävä tiekartta alan selviytymiseen ja rakenteelliseen uudistumiseen.