Tietoa taidetoimikunnista
Taidetoimikuntien kokoonpanot
Taideneuvosto päättää valtion ja alueellisten taidetoimikuntien jäsenet kaksivuotiskausiksi kuultuaan taiteen kannalta merkittäviä tahoja.
Toimikunnat tekevät vertaisarviointia
Taidetoimikunnat ovat Taiteen edistämiskeskuksen (Taiken) asiantuntijaelimiä. Jäsenten keskeisin tehtävä on toimia oman alansa asiantuntijoina ja vertaisarvioijina. Taidetoimikunnat päättävät apurahoista ja palkinnoista.
Toimikunnat kokoontuvat noin 5–8 kertaa vuodessa. Kokousmäärä vaihtelee toimikunnittain käsiteltävien asioiden määrän mukaan. Kokousten lisäksi tehtävään kuuluu itsenäistä hakemuksiin tutustumista. Hakemuksia luetaan kotona omalta tietokoneelta. Suurin osa hakemuksista on suomenkielisiä.
Hakemusmäärät vaihtelevat paljon eri toimikuntien välillä
Alueellisista taidetoimikunnista Uudenmaan taidetoimikunta käsittelee vuodessa noin 1 500 hakemusta, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen taidetoimikuntiin tulee noin 350 hakemusta. Muiden alueellisten toimikuntien hakemusmäärät vaihtelevat noin 100 ja 250 hakemuksen välillä.
Valtion taidetoimikunnista visuaalisten taiteiden toimikunta on käsitellyt vuodessa noin 2 500 hakemusta, musiikkitoimikunta noin 2 000 ja esittävien taiteiden toimikunta noin 1 200 hakemusta. Muiden valtion toimikuntien hakemusmäärät vaihtelevat 400:sta 900:an.
Korvaus
Toimikuntien kokouksista ja apurahojen arvioinnista maksetaan opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamat palkkiot:
- kokouspalkkio toimikunnan puheenjohtajalle 160 €/kokous
- kokouspalkkio jäsenelle 120 €/kokous
- Hakemusten arviointipalkkio 1,50 € /saapunut hakemus (enintään 400 hakemuksesta)
Lisäksi matkakustannukset korvataan valtion matkustussäännön mukaisesti.
Jäsenten asiantuntemus
Taidetoimikunnan asiantuntemus perustuu sen jäsenten asiantuntemukseen ja taiteen kentän tuntemukseen.
Jäsenten tulee sitoutua toimikuntatyöhön. Työskentely edellyttää avointa ja keskustelevaa asennetta. Hakemusten sähköisen lukemisen vuoksi jäsenillä tulee myös olla tottumus tietokoneen käyttöön sekä riittävä suomen tai ruotsin sekä englannin kielen taito.
Taidetoimikuntien jäseniä voidaan käyttää myös muiden taidetoimikuntien asiantuntijoina hakemusten arvioinnissa, jos ehdokas antaa tähän suostumuksensa.
Sama henkilö voidaan nimittää toimikuntaan (puheenjohtajaksi tai jäseneksi) enintään kahdeksi toimikaudeksi peräkkäin ja sen jälkeen aikaisintaan kahden vuoden kuluttua uudelleen.
Esteellisyys
Taiken toiminnassa noudatetaan hallintolakia ja hyvän hallinnon periaatteita. Toimikuntien jäsenet rinnastetaan päätöksentekijöinä virkamiehiin. Päätöksentekoon eivät saa vaikuttaa jäsenten oma tai lähisukulaisten etu, poliittiset intressit tai muut asiaan kuulumattomat seikat. Toiminnan on oltava puolueetonta myös ulkopuolisen silmin.
Esimerkkitilanteita, joissa jäsen on esteellinen:
- jäsen on mukana työryhmässä, joka hakee apurahaa
- jäsen itse tai hänen lapsensa, vanhempansa tai (nykyinen tai entinen) puolisonsa hakee apurahaa (siltä toimikunnalta, jonka jäsen hän on).
Myös erityisen läheinen ystävyys tai vihamiessuhde muodostaa esteellisyyden silloin, kun suhde horjuttaa päättäjän puolueettomuutta.
Jos jäsen on esteellinen, hän ei voi osallistua asian valmisteluun, käsittelyyn eikä päätöksentekoon. Jäsen ei voi jäävätä itseään vain yhden hakemuksen kohdalla, vaan hän on esteellinen koko apuraha- tai avustuskokonaisuudessa.
Toimikuntien jäsenten olisi hyvä luopua toimikuntakauden ajaksi sellaisista sidonnaisuuksista – esimerkiksi luottamustehtävistä –, jotka aiheuttavat esteellisyyden toimikuntatyössä. Jos jäsen on jatkuvasti esteellinen osallistumaan apuraha- tai avustushakemusten käsittelyyn, toimikunnan työstä jää puuttumaan juuri hänen asiantuntemuksensa. Esteellinen jäsen voi olla ainoa alansa edustaja toimikunnassa.
Käytäntönä on ollut, että toimikuntien jäsenet eivät hae toimikautensa aikana apurahaa omalta toimikunnaltaan. Hakemuksellaan jäsen jääväisi itsensä päätöksenteosta ja hänen asiantuntemuksensa jäisi hyödyntämättä. Toimikuntien jäsenillä ei ole tehtävässään varajäseniä.
Tallenteet toimikuntien nimittämisen infotilaisuudesta 12.3.
Toimikuntien rakenne ja työskentely
Taiteen tukemisen päällikkö Henri Terho käy läpi, miten taidetoimikunnat toimivat ja mitä toimikuntatyöhön kuuluu.
Minkälaista toimikuntien työskentely on?
Toimikuntatyön konkarit Lotta Nevalainen ja Siri Kolu kertovat toimikunta- ja lautakuntatyöskentelyn arjesta.
Taidetoimikuntien nimittämisen prosessi
Erityisasiantuntijat Laura Pajunen ja Tuulikki Koskinen esittelevät nimittämisprosessia ja vastaavat siihen liittyviin kysymyksiin.
