Apuraha ja työttömyysturva

Taiken myöntämät apurahat on pääsääntöisesti tarkoitettu päätoimiseen työskentelyyn. Jos olet ennen apurahakautta työnhakijana ja apurahatyöskentelysi katsotaan työttömyysturvan näkökulmasta päätoimiseksi, oikeutesi työttömyysetuuteen päättyy apurahakautesi ajaksi. Apurahalla saattaa olla vaikutusta myös muihin saamiisi sosiaalietuuksiin. Lue lisää apurahan vaikutuksesta muihin sosiaalietuuksiin. 

Työttömyysturva apurahakauden jälkeen 

Työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää, että apurahakausi on todistettavasti loppunut, työtön työnhakija hakee kokoaikatyötä ja on työmarkkinoiden käytettävissä (Työttömyysturvalaki 2 luku 1 §, 5 § ja 9 §). 

Jos apurahakauden jälkeen jäät työttömäksi ja haluat hakea työttömyysetuutta, kirjaudu Työmarkkinatorin Asiointi-palveluun ja ilmoittaudu työnhakijaksi. Sähköinen kanavan kautta voit myös ilmoittaa työnhakusi muutoksista. Voit ilmoittautua työnhakijaksi jo ennen apurahakautesi loppua, mutta tee se viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi. Voit saada työttömyysturvaa vasta ilmoittautumispäivästä alkaen. 

Työllisyyspalveluiden tehtävä on selvittää oikeus työttömyysturvaan ja antaa työvoimapoliittinen lausunto tiedoksi työttömyysetuuden maksajalle (työttömyyskassa/Kela). Työttömyysetuuden maksaja päättää työttömyysetuuden maksamisesta ja selvittää etuuskohtaisten ehtojen täyttymisen, kuten työssäoloehdon täyttymisen ja maksettaviin etuuksiin mahdollisesti vaikuttavat tulot. 

Palatessasi työnhakijaksi apurahakauden jälkeen, työllisyyspalvelut lähettävät sinulle työttömyysturvaan liittyvän selvityspyynnön. Kirjallisen selvityksesi perusteella sinulle annetaan työttömyysturvalakiin perustuva lausunto oikeudestasi työttömyysturvaan. (Työttömyysturvalaki 2 luku 5 § ja 9 §) Selvityspyynnön tarkoituksena on selvittää, oletko työttömyysturvalain määritelmän mukaisesti työtön työnhakija ja siten oikeutettu etuuteen vai katsotaanko omassa työssä työllistymisen vielä jatkuvan. 

Päätoimisesti omassa työssään työllistyneen henkilön katsotaan edelleen työllistyvän siinä siihen ajankohtaan asti, jona työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen perusteella tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa (Työttömyysturvalaki 2 luku 9 §). Apurahalla tapahtuneen omassa työssä työskentelyn loppumiseen viittaavat esimerkiksi: apurahajakson päättyminen, josta kertovat apurahapäätöksessä ilmoitettu käyttöajankohta ja MYEL-vakuutuksesta luopuminen, hakijan oma ilmoitus, työskentely kohteen valmistuminen sekä tuotannollisen ja taloudellisen toiminnan päättyminen. 

Apulaisoikeuskanslerin lausunnon mukaan viranomainen voi hankkia tietoja myös oma-aloitteisesti julkisilta sosiaalisen median kanavilta. Tietojen varmistamiseksi henkilöä kuullaan lähettämällä selvityspyyntö.

Apurahahakemuksen toimittaminen työvoimaviranomaiselle

Siirtyessäsi apurahajakson jälkeen työttömäksi työnhakijaksi selvityspyynnön liitteeksi pyydetään toimittamaan apurahapäätös. Ellei apurahapäätöksestä käy ilmi tarkka työskentelyjakso (kuten Taiken työskentelyä sisältävät kohdeapurahat sekä kirjasto- ja näyttöapurahat), pyydetään toimittamaan myös apurahahakemus tarkan työskentelyajankohdan selvittämiseksi. 

Työvoimaviranomainen voi myös pyytää apurahahakemuksesi toimittamista suoraan Taiteen edistämiskeskukselta. Taike toimittaa tietoja päätöksistä ja hakemuksista muille viranomaisille lain edellyttämillä perusteilla.

Työllisyyspalveluissa asiakkaan tietoja käsittelevät vain ne toimihenkilöt, joilla on työtehtävän mukaiset käyttövaltuudet ja oikeus käsitellä kyseistä asiaa. Henkilötietoja käsittelevät antavat vaitiolositoumuksen ja sitoutuvat olemaan paljastamatta salassa pidettäviä tietoja. 

Taiken asiakaspalvelusta ([email protected] / 0295 330 700) voi pyytää hakemukseesi perustuvan todistuksen työskentelyjaksosta käyttöajan sisällä, mikäli tieto ei ilmene päätöksestä. Ilmoita yhteydenotossasi TKT/-alkuinen diaarinumero asian käsittelyn nopeuttamiseksi.

Työnhakuvelvoitteen täyttäminen apurahaa hakemalla

Työnhakuvelvoite tarkoittaa, että työnhakijan tulee hakea vähintään tiettyä määrää työmahdollisuuksia joka kuukausi, jotta oikeus työttömyysturvaan säilyy. Pääsääntöisesti työnhakijan tulee hakea neljää työmahdollisuutta kuukaudessa. Joissain tilanteissa määrä voi olla vähemmän tai työnhakuvelvollisuutta ei aseteta työnhakijalle ollenkaan. Työnhakuvelvoite riippuu työnhakijan tilanteesta ja työkyvystä. Työnhakuvelvoitteesta sovitaan oman virkailijan kanssa ja kirjataan työllistymissuunnitelmaksi. 

Työnhakuvelvoitteen voi täyttää useammalla eri tavalla. Ammattitaiteilijana työttömänä ollessasi työskentelyyn tarkoitetun apurahan hakeminen voidaan katsoa työnhakuvelvoitetta täyttäväksi toimenpiteeksi, mikäli tämä kirjataan työllistymissuunnitelmaasi. Varmista aina asia omalta virkailijaltasi.

Työllisyyspalveluiden neuvonta 

Työmarkkinatorin sähköisen Asiointi-palvelun kautta saat neuvontaa omaan tilanteesi liittyen. Virkailijalle lähettämäsi viestit taltioituvat järjestelmään ja pystyt myöhemmin palaamaan sinulle annettuihin ohjeisiin.

Jos haluat tietää, mihin saamasi työvoimapoliittinen lausunto perustuu, saat apua oman työllisyysalueesi työllisyyspalveluista tai työttömyysturvaneuvonnan puhelinpalvelusta. 

Oman työllisyys alueesi palvelunumeron löydät kotikuntasi perusteella. Mikäli sinulla ei ole kotikuntaa Suomessa, työllisyysalueesi määrittyy asuinpaikkasi mukaisesti. Työllisyyspalveluiden yhteystiedot löydät Työmarkkinatorin aluesivuilta tai oman kuntasi verkkosivuilta.

Valtakunnallinen henkilöasiakkaiden työttömyysturvaneuvonta 0295 020 701 (ma–pe klo 9–15).

Apurahan vaikutus työttömyysetuuden työssäoloehtoon

Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on edellisen 28 kuukauden aikana (tarkastelujakso) kerryttänyt yhteensä vähintään 12 työssäoloehtokuukautta. Työssäoloehtoa kertyy yksi kuukausi, jos olet saanut kalenterikuukauden aikana palkkaa vähintään 930 euroa ja puolikas kuukausi, jos olet saanut kalenterikuukauden aikana palkkaa 465–929 euroa. (Tiedot perustuvat 1.1.2025 mukaiseen tilanteeseen.) Yrittäjän työssäoloehto edellyttää vähintään 15 kuukauden yrittäjänä työskentelyä 48 kuukauden aikana tarkastelujakson aikana. Yrittäjän työssäoloehtoon luetaan sellaiset kuukaudet, joina henkilön yrittäjän eläkelain (YEL) mukainen vakuutettu työtulo täyttää vuosittaisen vähimmäisedellytyksen. (Työttömyysturvalaki 5 luku 3 §, 4 § ja 6 §)

Koska apurahasta ei makseta työttömyysvakuutusmaksuja apurahatyöskentelyä ei lasketa työssäoloehtoon. Apurahakausi kuitenkin pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa enintään seitsemällä vuodella. Työssäoloehdon tarkastelujakso on siten palkansaajalla pisimmillään yhdeksän vuotta ja neljä kuukautta (28 kk + 7 vuotta). Yrittäjällä tarkastelujaksoa pidentävät hyväksyttävät syyt ovat samat kuin palkansaajalla, eli vastaavasti yrittäjän tarkastelujakso on pisimmillään yksitoista vuotta (48 kk + 7 vuotta). Mikäli kuitenkin työskentelet apurahalla ollessasi muussa työssäoloehtoa kerryttävässä työssä, lasketaan tämä mukaan työssäoloehtoosi ja vastaavasti apuraha ei tällöin pidennä tarkastelujaksoa. (Työttömyysturvalaki 5 luku 4 b § ja 6 §)

Jos olet työttömyyskassan jäsen ja työssäoloehto täyttyy jäsenyysaikana, voit hakea ansiopäivärahaa työttömyyskassastasi. Jos et ole työttömyyskassan jäsen mutta täytät työssäoloehdon, voit hakea Kelan myöntämää peruspäivärahaa. Peruspäivärahaa voidaan maksaa vain, jos et kuulu työttömyyskassaan tai jäsenyys on kestänyt alle 12 kuukautta. Jos et täytä työssäoloehtoa, voit hakea Kelan myöntämää työmarkkinatukea. Voit saada työmarkkinatukea myös silloin, kun olet jo saanut enimmäisajan peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa. (Työttömyysturvalaki 1 luku 2 §, 5 luku 2 §, 7 luku 1 §)

Työssäoloehdon täyttymisen ja etuuteesi vaikuttavat tulot tarkistaa työttömyysetuuden maksaja, eli Kela tai työttömyyskassasi. Työttömyysetuudenmaksaja saa tiedot palkkatuloista tulorekisteristä. Tulorekisteri ei kuitenkaan sisällä tietoa apurahoistasi. Tarvittaessa sinulta pyydetään lisätietoja. 

Yritystuloksi verotuksessa merkityn apurahan vaikutus työttömyysturvaan

Taiken työskentelyapurahaa on vuodesta 2024 voinut hakea myös yksityinen elinkeinonharjoittaja (y-tunnus). Apurahansaaja määrittelee itse verotuksessa apurahan edeltäneen vuoden yritystuloksi. Verotuksen tulolajia määriteltäessä on huomattava, että apurahan osoittaminen yritystuloksi saattaa muuttaa aiemmin sivutoimiseksi määritellyn yrittäjyyden päätoimiseksi ja apuraha saattaa muuttua veronalaiseksi tuloksi. Tällöin henkilö siirtyisi työttömyysturvan näkökulmasta palkansaajasta yrittäjän työttömyysturvan piiriin.

Työttömästä työnhakijasta apurahansaajaksi siirtyminen

Jos olet ennen apurahakautta työttömänä työnhakijana, ilmoita apurahasta työllisyyspalveluihin ja etuudenmaksajalle (Kela tai työttömyyskassa) ennen apurahajakson alkua. 

Ota yhteyttä oman työllistymisalueesi työllisyyspalveluihin jättämällä yhteydenottopyyntö Työmarkkinatorin Asiointi -verkkopalveluun tai soittamalla oman työllistymisalueesi palvelunumeroon. Työllisyysalueesi määrittyy kotikuntasi mukaisesti. Työllisyyspalveluiden yhteystiedot löydät Työmarkkinatorin aluesivuilta tai oman kuntasi verkkosivuilta. Kelaan ilmoituksen muuttuneesta tilanteestasi voit tehdä OmaKela-palvelussa.

Tilanteestasi riippuen työllisyyspalvelut avaa selvityspyynnön apurahatyöskentelysi alkaessa tai mahdollisen suoja-ajan päättyessä. Selvityspyyntö on normaali käytäntö kuulla sinua tilanteesi muuttuessa. Mikäli päätät työnhakusi päätoimisen apurahatyöskentelyn ajaksi työllisyyspalvelut avaa selvityspyynnön apurahatyöskentelystäsi vasta apurahakautesi jälkeen palatessasi työnhakijaksi.

Neljän kuukauden suoja-aika apurahatyöskentelyn alussa

Omassa työssä työllistyjänä saatat olla oikeutettu neljän kuukauden suoja-aikaan, mikä tarkoittaa, ettei työllisyyspalvelut arvioi ensimmäisen neljän kuukauden aikana työskentelysi pää- ja sivutoimisuutta. Suoja-ajan aikana voit saada samaan aikaan apurahan kanssa työttömyysturvaa, mikäli muut sen saamisen edellytykset täyttyvät. Sinun tulee esimerkiksi täyttää työllistymissuunnitelmassa sovittu työhakuvelvoite, olla valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä ja pitää työnhakusi voimassa. Mikäli olet käyttänyt suoja-ajan jo aikaisemmin saman työttömyyden aikana, oikeus suoja-aikaan palautuu vasta, kun olet täyttänyt 12kk työssäoloehdon uudelleen. (Työttömyysturvalaki 2 luku 5 a §)

Ilmoita aina muuttuneesta tilanteestasi etuudenmaksajalle. Apurahat voivat tulla huomioitavaksi sovitellun työttömyysetuuden määrässä tai työmarkkinatuen tarveharkinnassa. Veronalainen apuraha on soviteltavaa tuloa, jolloin apuraha vähentää ansiopäivärahasi määrää, kun taas verovapaa apuraha ei vaikuta ansiopäivärahaasi. Apuraha kuitenkin huomioidaan verovapailta osin työmarkkinatuen tarveharkinnassa. Asiasta saat lisätietoa etuutesi maksajalta (Kela tai työttömyyskassa). 

Suoja-ajan jälkeen työskentelysi pää- tai sivutoimisuus arvioidaan TE-toimistossa työttömyysturvaan liittyvällä selvityspyynnöllä. Selvityspyyntö avataan neljän kuukauden työskentelyn jälkeen, vaikka apurahatyöskentelysi jatkuisikin pidempään tai olisi lyhyempi kuin neljä kuukautta (Työttömyysturvalaki 2 luku 5 a §). 

Lisätietoa saat työttömyysturvaneuvonnasta numerosta 0295 020 701 tai omalta virkailijaltasi. 

Ohje on päivitetty 1.1.2025. Taiteen edistämiskeskus ei vastaa työllisyyspalveluiden muuttuneista käytännöistä, jotka poikkeavat ohjeista.