ESR+-haku herätti kiinnostusta ja toi yhteen erilaisia toimijoita

ESR+-teeman rahoituksella tuetaan kehittämishankkeita, jotka vahvistavat taide- ja kulttuurialan osaamista ja työllisyyttä tai luovaa alaa ja luovaa taloutta. Tarkoituksena on kasvattaa osaamista ja edistää työllisyyttä luovilla aloilla.

Varsinaisia hankehakuja oli maaliskuussa päättyneessä haussa kaksi: perinteiset kehittämishankkeet sekä kokeiluhankkeet, joiden tuki maksetaan kertakorvauksena. Perinteisiä kehittämishankkeita haki yhteensä 47 ja kokeiluhankkeita 51 hankekokonaisuutta. Rahoitusta haettiin lähes 30 miljoonan euron edestä, kun jaossa on noin seitsemän miljoonaa euroa. 

Seuraavaksi teeman rahoittaja eli Hämeen ELY-keskus arvioi ja pisteyttää saapuneet hakemukset. Rahoitettavat hankkeet selviävät loppusyksystä 2025.

Luova verkko on tukenut ESR+-hakijoita järjestämällä muun muassa sparrausta, rahoituskahveja ja infotilaisuuksia. Kevään aikana ryhmähankkeita on ideoitu monialaisessa yhteistyössä. Sparrauksiin on osallistunut perinteisempiä ESR+-hakijoita, kuten korkeakouluja, mutta myös hieman pienempiä taiteen, kulttuurin ja luovan alan toimijoita.

– Luovan verkon tavoitteena on ollut kannustaa myös ensikertalaisia taiteen, kulttuurin ja luovan alan toimijoita hakemaan ESR+-rahoitusta. Näyttää siltä, että moni tällainen toimija on aktivoitunut haun suhteen, kertoo Luovan verkon hankepäällikkö Sofia-Charlotta Kakko.

Haastava taloustilanne ja pienentyneet perustoiminnan rahoitukset asettavat kuitenkin omat haasteensa kehittämisrahoituksen hakemiselle. Rahoituksella ei voi paikata perustoimintaa, eikä perustoiminta saa vaarantua kehittämisrahoituksen myötä. 

– Monella taide- ja kulttuurialan toimijalla on nyt vaikeaa rahoituksen suhteen. On todella harmillista, että osa toimijoista ei suunnitelmistaan huolimatta voinut osallistua hakuun taloudellisen tilanteen vuoksi, Kakko sanoo. 

– Tiedostamme tilanteen ja olemmekin rohkaisseet toimijoita hakemaan rahoitusta yhdessä perinteisempien ESR+-hakijoiden kanssa. Näin taloudellisia resursseja ja hallinnollista työtä voidaan jakaa. Ja mikä tärkeintä, monialainen yhteistyö tuo uusia näkökulmia kehittämiseen, hän lisää.
 

Kaksivaiheinen sparraus hakijoiden tukena

Keväällä Luova verkko tarjosi hakijoille hankesparrausta. Sparrauksia järjestettiin kaksiosaisesti: ensin hakijat osallistuivat ideasparraukseen ja sen pohjalta hakemussparraukseen.

Koska ESR+-rahoituksessa on tarkat näkökulmat ja kriteerit, ensin ideasparrauksessa tarkasteltiin hankeidean soveltuvuutta hakuun. 

– Palautteen pohjalta osa hakijoista jatkoi idean muotoilua tähän hakuun sopivammaksi. Jos idea ei ollut sovitettavissa haun kriteereihin, ehdotimme muita kehittämisrahoituksia, jotka voivat soveltua paremmin heidän idealleen, Kakko sanoo.

Hakemussparrauksissa Luova verkko -tiimi kommentoi hakemusluonnoksia. Sparrauksessa käytiin läpi yksityiskohtaisesti ESR+-rahoituksen kriteereitä pisteytysjärjestelmän kautta.

Kaksiosaisessa sparrauskonseptissa on kyse pitkälti oppimispoluista sekä hankemuotoilun ja hankeosaamisen näkyväksi tekemisestä.

– Joissain tapauksissa hankeidea on voinut pohjautua esimerkiksi tarpeeseen vahvistaa taiteen yleisöjen osallisuutta. Tässä haussa näkökulma on kuitenkin taiteen, kulttuurin ja luovan alan ammattilaisissa, esimerkiksi heidän osaamisensa kehittämisessä, eli fokus täytyy olla kirkkaasti siinä, kertoo Luovan verkon suunnittelija Milla Minerva Mertanen.

– Kyse ei ole siitä, etteikö toisenlainen idea itsessään voisi olla tärkeä tai hyvä, vaan sen sopivuudesta haettavaan rahoitukseen. ESR+-rahoitus ei juuri anna pelivaraa, Mertanen sanoo. 

Palaute sparrauksista on ollut läpileikkaavan hyvää. Moni sparrattava on kertonut, että vastaavaa sparrausta hankkeen ja hakemuksen työstöön ei ole ollut tarjolla aikaisemmin. 

– Olemme nähneet innostavia esimerkkejä siitä, miten uudetkin hakijat ovat saaneet vietyä ideaa rahoitukseen sopivaan suuntaan. Toivottavasti tämä tulee näkymään myös rahoitukseen valittavissa hankkeissa, Kakko sanoo.
 

Hyvätkin ideat vaativat hankemuotoilua

Sparrausten lisäksi Luova verkko on järjestänyt rahoituskahveja, joissa on käsitelty hakuun sekä laajemmin luovien alojen kehittämiseen liittyviä aiheita. Rahoituskahveilla keskusteltiin muun muassa hankekirjoittamisesta, yhteistyöstä ja vaikuttavuudesta.

– Rahoituskahvien sisällöt kirkastuivat aiemmista sparrauksista ja luovien alojen toimijoiden kanssa käydyistä keskusteluista. Halusimme tarttua mahdollisimman ymmärrettävästi sellaisiin hankemuotoilun näkökulmiin, joihin toimijat tarvitsevat tukea, kertoo Luovan verkon tuottaja Pia Repo. 

Hankemuotoilussa on kyse siitä, että ideaa muotoillaan haettavaan rahoitukseen sopivaksi. Koska eri rahoituksissa painottuvat erilaiset kriteerit, täsmälleen samalla idealla kannattaa harvoin hakea eri rahoituksia.

– Luovilla aloilla on runsaasti hyviä ideoita ja ajatuksia alan osaamistarpeiden kehittämiseen. Kuitenkaan hankemuotoiseen toteutukseen tarvittavaa osaamista ei välttämättä ole riittävästi, Kakko sanoo. 

Konkreettiset työkalut, materiaalit ja ohjeet hankemuotoilun eri vaiheisiin voivat auttaa kehittymään hankehauissa. 

– Hakemuksessa olennaista on pystyä kuvaamaan yleistajuisesti, mitä ollaan tekemässä, miksi, miten ja kenelle. Se voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta vaatii usein prosessimaista työskentelyä, sanoo Luovan verkon viestintäasiantuntija Milja Leskinen.

Luova verkko on julkaissut hankkeita suunnittelevien tueksi muun muassa hankekortit, ideakankaita, erilaisia muistilistoja ja koonteja sekä podcastin. Materiaaleista on tullut kiitosta, ja moni hakija onkin kertonut hyödyntäneensä niitä hankemuotoilun eri vaiheissa. 

– Materiaaleja kannattaa hyödyntää etenkin silloin, kun ajatukset meinaavat mennä solmuun. Kaikki materiaalit on julkaistu verkkosivuillamme, ja niitä voi käyttää myös muiden hankkeiden suunnitteluun, Leskinen jatkaa.

Teksti: Luova verkko

 
Lue lisää

Uutinen: Hankehaut Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen teemassa päättyivät (Hämeen ELY-keskus)