ESR+-hakukierros ratkesi loppuvuodesta – mitä seuraavaksi?

Ensimmäinen hakukierros järjestettiin maalis-toukokuussa 2023. Hakuun osallistui ilahduttavan paljon ja monipuolisesti luovien alojen osaajia. Hakuun tuli yli 80 hakemusta, ja syksyllä rahoitukseen valittiin yhteensä yhdeksän hanketta.

Rahoituksella tuetaan hankkeita, jotka vastaavat työelämän muutosten aiheuttamiin osaamistarpeisiin luovilla aloilla. Hankkeissa vahvistetaan luovaa taloutta tai edistetään taiteen, kulttuurin ja luovan alan osaamista ja yhteistyötä muiden alojen kanssa.

Ammattikorkeakoulut menestyivät haussa erityisen hyvin, ja niitä on mukana kaikissa valituissa hankkeissa. Hakuun osallistui paljon myös pienempiä luovien alojen toimijoita, joita on mukana kolmessa rahoitettavassa ryhmähankkeessa.

Mutta miksi moni pienempi taiteen, kulttuurin ja luovan alan hakija jäi ilman rahoitusta?

ESR+ ei välttämättä ole luovien alojen osaajille se kaikista tutuin rahoituslähde. ESR+-rahoituksessa keskeistä on, että tukea ei myönnetä, jos hakemus ei täytä riittävästi ennalta määriteltyjä kriteereitä. Tämä tarkoittaa usein sitä, että hankeidea tulee muotoilla alusta alkaen näiden eri kriteerien näkökulmasta, mikä taas voi aiheuttaa aluksi hämmennystä.

Valintaperusteet jakautuvat kahteen kategoriaan: yleisiin ja erityistavoitekohtaisiin. Hankkeen tulee täyttää ensin kaikki yleiset valintaperusteet, jotta se voi edetä erityistavoitekohtaiseen arviointiin ja pisteytykseen. Pisteytyskategoriat ilmoitetaan hakuilmoituksessa, joten sen lukeminen huolella on keskeistä.

Seuraava haku avautuu suunnitelmien mukaan vuodenvaihteen 2024–2025 tienoilla. Teeman johtoryhmä hahmottelee vielä hakukierroksen yksityiskohtia. Haku saattaa siis seuraavalla kerralla kohdentua täsmällisemmin tai sisältää rajauksia, joista ei vielä tiedetä.

Se kuitenkin tiedetään, että tulevaa hakua pyritään monipuolistamaan aiemmasta siten, että rahoitukseen saadaan vielä lisää pienempiä taiteen, kulttuurin ja luovan alan toimijoita.

Näkökulmia onnistumisiin ensimmäiseltä kierrokselta

Miten tulevaan hakuun kannattaa valmistautua? Kävimme teeman rahoittajan eli Hämeen ELY-keskuksen kanssa läpi ensimmäistä hakua ja summasimme yhteen, millaisiin seikkoihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Valtakunnallisuus 

ESR+-hankkeissa kehitetään ratkaisuja, jotka vastaavat alalla tunnistettuun tarpeeseen ja hyödyttävät koko alaa. Valtakunnallisuus tarkoittaa, että kohderyhmänä olevat ihmiset voivat osallistua hankkeen toimintaan laajasti eri puolilla Suomea ja hyötyvät hankkeen tuloksista.

Valtakunnallisuuden tulee näkyä toiminnassa jo hankeaikana. Ei siis riitä, että toimintamalleja mallinnetaan laajemmalle vasta hankkeen lopuksi.

Parhaiten valtakunnallinen vaikuttavuus saavutetaan useamman toimijan ryhmähankkeilla. Yhden toimijan hanke, esimerkiksi mikroyrityksen tai yksittäisen henkilön hanke, harvoin kykenee vastaamaan laajaan valtakunnalliseen kehittämistarpeeseen. Verkostoituminen ja hakuun osallistuminen laajalla verkostolla antaa tähän paremmin mahdollisuuksia.

Tarvelähtöisyys 

Minkä ongelman hanke toteutuessaan muuttaa? Hankkeen tulee lähteä liikkeelle aidosta, alalla havaitusta tarpeesta.

Hakijan on pystyttävä osoittamaan, miten tarve on tunnistettu, esimerkiksi kyselyjen, selvitysten tai muun itse kerätyn tiedon avulla.

Tarpeen tulee kuitenkin olla todellinen, eikä esimerkiksi hakijan aiemmin kehittämä palvelu, joka odottaa ostajia. Jos hanke tarjoaa ilmaiseksi palveluita, joita on aiemmin tarjottu maksullisena, kilpailu voi vääristyä.

Vaikuttavuus 

Toiminnan vaikuttavuus on tärkeä läpileikkaava teema aina hankkeen suunnittelusta sen toteutukseen ja tulosten levittämiseen saakka. On olennaista miettiä, kuka tarvitsee hankkeessa tuotettua tietoa ja miten tietoa levitetään.

Lisäksi on syytä kuvata, miten varmistetaan tulosten ja hyvien käytäntöjen leviäminen ja niiden hyödynnettävyys myös hankkeen päättymisen jälkeen. Pelkkä tulosten julkaiseminen verkossa hankkeen päätyttyä ei riitä.

Työllisyyden lisääminen 

Työllisyyden edistäminen tarkoittaa alan työllistymisen ja työllisyystilanteen parantamista rakenteellisilla uudistuksilla. Hankkeen tuloksena parantuvan työllisyyden tulisi olla pysyvää ja jatkuvaa – ei siis riitä, että esimerkiksi taiteilijoita tai kulttuurialan ammattilaisia työllistetään vain hankkeen ajaksi.

Osaamisen kehittäminen 

Keskeistä on tunnistaa sellainen osaaminen, jonka avulla työllistyminen helpottuu tai liiketoiminta kasvaa taiteen, kulttuurin tai luovan alan kentillä tai luova talous vahvistuu. Kehitetäänkö alan ihmisten osaamista parhaiten koulutuksella, yhdessä tekemällä vai tietoa hankkimalla?

Kehittämistyön suhde perustoimintaan 

ESR+-rahoitus on tarkoitettu kehittämistoimintaan, eikä sitä myönnetä hakijan perustoimintaan.

Hanketoiminnan ei kuitenkaan tule estää perustoiminnan jatkumista. Jos kaikki työntekijät siirtyvät hankkeelle töihin, miten perustoimintaa voidaan jatkaa hankkeen aikana?

Rahoituksen vaatimukset 

ESR+-rahoitus on jälkirahoitteista eli rahoitus haetaan maksuun vasta jälkikäteen, esimerkiksi kolmesti vuodessa sen mukaan, kuinka paljon rahaa on käytetty. Tällöin perustoiminnasta saatu kassavirta on avuksi hankkeen pyörittämisessä.

Rahoittaja tarkastelee organisaatioiden taloudellisia tietoja nähdäkseen, pystyykö hakija selviämään jälkirahoitteisesta hankkeesta. Esimerkiksi maksamaton verovelka voi olla esteenä rahoituksen saamiselle.

Ryhmähankkeilla jaettua hankeosaamista

Ensimmäisen kierroksen hankkeissa näkyi korkeakoulujen etumatka hankeosaamisessa. ESR+ on korkeakouluille tuttu rahoitusväline, ja niillä on lisäksi hyvät näköalat kentälle, kokemusta kehittämistyöstä sekä toteuttamiskelpoisia ideoita luovien alojen kasvun tukemiseksi ja elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi.

Ensimmäisessä haussa ammattikorkeakoulut hakivat rahoitusta pääasiassa keskenään ja taiteen, kulttuurin ja luovan alan toimijat keskenään. Moni luovien alojen toimija haki rahoitusta myös yksin. Toisaalta nyt kolmessa rahoitettavassa hankkeessa on sekä ammattikorkeakouluja että pienempiä luovien alojen toimijoita.

Monelle pienemmälle toimijalle voi olla hyödyllistä osallistua ryhmähankkeeseen kokeneemman hanketoimijan kanssa. Tällöin kokeneempi toimija voi tarvittaessa ohjata hankesuunnitteluprosessia. Seuraavalla hakukierroksella kannustetaankin hakijoita aiempaa laajempaan yhteistyöhön.

Yhteistyö lisää sellaisia mahdollisuuksia, joita hakija ei välttämättä voi yksin toteuttaa. On keskeistä harkita, kuka esimerkiksi jatkaa osaamista vahvistavan tai työllistymistä edistävän koulutuksen järjestämistä hankkeen päätyttyä, mikäli mukana ei ole koulutusorganisaatiota.

Ryhmähankkeissa on ensisijaisen tärkeää, että hakijat ymmärtävät kokonaisuuden, jota ovat yhdessä luomassa. Se edellyttää ryhmätoteuttajilta sujuvaa yhteistyötä ja käytänteitä, jotka mahdollistavat tiedon vaihtamisen ja jakamisen. Hakemusten tulee olla yhteneväisiä, lukuun ottamatta osioita budjetista ja omista vastuualueista.

Tukea kumppanien löytämiseen

Luova verkko järjestää vuoden 2024 aikana tapahtumia, joissa luovien alojen osaajat voivat löytää uusia kumppaneita ja kehittää yhdessä hankeideoita. LinkedIn-ryhmäämme voi myös käyttää väylänä hankekumppaneiden etsimiseen.

Ideasta hankkeeksi -työpajat saavat jatkoa luovien alojen tilaisuuksissa, ja meitä saa kysyä mukaan tapahtumiin. Alkuvuoden aikana julkaisemme Ideasta hankkeeksi -kortit hankesuunnittelun tueksi ja keräämme verkkosivuillemme hyödyllistä tietoa ja materiaalia tulevaa hakua ajatellen.

Kun saamme tietää seuraavan haun rajaukset ja kriteerit, alamme sparrata sekä uusia että jo ensimmäiseen hakuun osallistuneita hankeideoita, jotka eivät saaneet riittävästi pisteitä.

Tulemme myös jakamaan tietoa nyt aloittavista yhdeksästä hankkeesta ja niiden tarjoamista koulutus-, verkostoitumis- ja tapahtumamahdollisuuksista luovien alojen toimijoille. Pienemmätkin toimijat pääsevät siis hyötymään hankkeiden tuloksista kohderyhmänä.

Paljon erilaisia yllätyksiä on myös luvassa alkavalle vuodelle, pysykää kuulolla!