Miten tiedolla johtaminen näkyy kuntien kulttuuritoiminnassa?

Tein Taikessa kesällä 2024 korkeakouluharjoittelutyöni eli Tiedolla johtamisen mittarit kuntien kulttuurivastaavien käytössä -selvityksen. Sen lähtökohtana oli selvittää, miten tiedolla johtaminen näkyy kuntien kulttuuripuolella, mitä päätöksiä tukevia tietolähteitä kunnilla on käytössä sekä miten niitä käytetään. Lisäksi muodostin kohdekunnista alueprofiilit, joiden kautta tarkastelin niiden eroavaisuuksia ja toisaalta yhtäläisyyksiä. 

Tietoalustojen haltuunotto oli mielenkiintoista ja silmiä avartavaa, sillä ne eivät olleet minulle etukäteen tuttuja. Tietoalustojen haltuunoton lisäksi haastattelin viiden eri kunnan kulttuurivastaavia. Haastatteluissa konkretisoitui se, miten kuntien koko sekä kunnan tekemä politiikka vaikuttavat suoraan siihen, millaista kulttuuritarjontaa on saatavissa kunnan asukkaille. Selvityksen tekeminen kartutti ymmärrystä siitä, miten ja mihin kulttuurin tietokantoja voi käyttää jatkossa. Lisäksi perehdyin siihen, miten kuntien erilaiset panostukset kulttuuriin ja sen yhdenvertaiseen saatavuuteen näkyvät kunnissa nyt ja tulevaisuudessa. Tässä blogikirjoituksessa kerään yhteen tuottamani selvityksen tuloksia sekä ehdotan konkreettisia ratkaisuja tulevan suhteen. 

Tietolähteet kuntien kulttuuritoiminnan kehittämisessä

Selvityksessä tarkastelin kolmen kuntien kulttuurikenttää hyödyttävän tietolähteen potentiaalia kuntien kulttuuritoiminnan kehittämisessä sekä viiden kunnan kulttuuriyksikön tiedolla johtamista. Tarkasteltavat kulttuurin tietokannat olivat:

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuottama TEAviisarin kulttuuriosio, 
• Kuntaliiton Kuntatietohanke KULTTI sekä 
• Opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoama ja ylläpitämä taidejakulttuuri.fi-sivusto. 

Haastattelujen sisällöt koskivat kuntien kulttuurivastaavien käyttämiä tietokantoja sekä kuntien kulttuuritoiminnan suunnittelua, nykytilaa, tulevaisuutta ja mahdollisia eriytymistekijöitä. Haastateltujen kulttuurivastaavien kotikunnat olivat Kokkola, Lapua, Kolari, Sotkamo ja Pirkkala. Kysyin kysymyksiä kulttuuripalvelujen yleistilanteesta, kulttuurin merkittävimmistä tuottajista, kehittämiskohteista, henkilöstörakenteesta, tulevaisuuden kuvasta sekä mahdollisesta tietyn yksittäisen kulttuuritarjonnan korostumisesta. 

Tulevaisuuden mahdollisuuksiin liittyen halusin kartoittaa piiloonjääviä kulttuurin tukia sekä taiteilijoiden mahdollisuuksia apurahoihin ja työtiloihin. Lisäksi kysyin kulttuuritoiminnan taustalla olevien tietolähteiden käytöstä ja suhtautumisesta TEAviisariin, KULTTI-alustaan ja taidekulttuuri.fi-sivustoon. Koin myös tärkeäksi kysyä hyvinvointi- sekä kulttuurikasvatussuunnitelmasta, erityisryhmien tukemisesta sekä palvelujen saavutettavuudesta. 

Tietoalustojen käyttömahdollisuudet

Kolme selvityksessä käytettyä tietolähdettä TEAviisari, kulttuurin kuntatietohanke KULTTI sekä taidejakulttuuri.fi-sivusto soveltuvat kuntien kulttuurikentän käyttöön. Alustat täydentävät toisiaan, sillä ne lähestyvät aihepiiriä eri kulmista osittain samoja tietokantoja hyödyntäen. TEAviisari keskittyy enemmän kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin, joten sen käyttö mittaa enemmän kulttuurin välillistä vaikutusta. KULTTI-alusta on suunnattu kuntien kulttuurin kehittämiseen ja taidejakulttuuri.fi-sivusto tarjoaa hyvin tarkkoja tietoja esimerkiksi keikka- ja konserttipaikoista sekä musiikkifestivaaleista alueellisesti.

TEAviisari osoittautui varsin hyödylliseksi tämän selvityksen haastattelujen antia tukevana tietopohjana, sillä sen hakutoiminto on selkeä ja siinä on isoin otanta kunnista. Kaikkien tässä selvityksessä tarkasteltujen kuntien tiedot löytyivät sieltä. TEAviisarissa sai helposti vertailtua sekä useamman kunnan että koko maan tilastoja yhtä aikaa.

Kuntaliiton kuntien kuntatietohankkeen KULTTI-alustalle on koottu TEAviisari-vastausten lisäksi Kuntaliiton aineistoja ja kuntien syöttämiä tietoja. KULTTI-alustalta löytyy tietoa muun muassa kulttuurikasvatussuunnitelmista, kulttuuristrategioista ja kulttuurihyvinvointisuunnitelmista. Tilastojen visualisoinnin lisäksi käyttökokemusta ja tiedonkeruuta tukee se, että Kuntakyselyn vastaukset sekä KULTTI-alustan muut tilastot saa ladattua taulukkomuodossa kokonaisuudessaan. 

Taidejakulttuuri.fi-sivusto on kansallisen käytön näkökulmasta suunniteltu, minkä vuoksii se ei sovellu kuntakohtaiseen vertailuun. Kuntakohtaisia tietoja saa 9/34 sivuston visualisoinneista. Käyttökokemusta vaikeutti kuntakohtaisten tietojen esille saamisen hankaluus. Ne saadaan esille vain viemällä osoittimen kartalla haluamansa kunnan kohtaan. Maakuntien vertailussa kyseinen sivusto puolestaan olisi juuri sopiva, sillä maakunnat löytyvät helposti valintapalkista. Sivusto onnistuu tehtävässään visualisoida tietoa selkeästi. Varsinkin Suomen karttakuvista saa nopeallakin silmäyksellä käsityksen esimerkiksi taidegallerioista, museokohteiden alueellisista esiintyvyyksistä ja museokäyntien lukumääristä alueittain.

Kulttuuritietoalustat kuntien tiedolla johtamisen tukena 

Kuntien kulttuurin tilanne riippuu paljon poliittisesta tahdosta ja henkilöresursseista. Kunnissa, joissa kulttuuriin panostetaan, oli tunnistettu sen tuomat veto- ja pitovoimatekijät. Haastateltavat kertoivat, että kulttuurimyönteisyyttä poliittisten päätöksentekijöiden parissa lisäsivät kulttuurin hyvinvointivaikutusten tunnistaminen ja kulttuurin tuoma lisäarvo matkailulle.

Selvityksen kuntien kulttuurivastaavat käyttävät TEA-viisaria ja KULTTI-alustaa ahkerasti. Taidejakulttuuri.fi-sivusto ei ole ensisijaisesti tehty kuntien tarpeisiin, joten sen vertailu vaatisi maakuntien lisäksi kuntakohtaisen tiedonhakupalkin, jotta se palvelisi myös kuntia entistä paremmin. 

Tietoalustoilla kuntien kulttuurivastaavat vertailivat oman kunnan toimintaa lähinnä itsensä kokoisiin kuntiin ja naapurikuntiin. Haastatteluissa nousi esiin, että tietoalustojen käytöllä on kunnille myös kulttuuria kehittävä vaikutus, sillä kysymykset ohjasivat kunnan omaa kehittämistä. 

Pienemmissä kunnissa kunnan oma rooli kulttuuripalvelujen tarjoajana oli suuria kuntia isompi. Kokkolassa kunnan rooli taustavaikuttajana korostui. Pienissä kunnissa, kuten Kolarissa, kirjastolla oli usein suurempi merkitys kulttuuripalvelujen tuottajana. Riippumatta kunnan koosta olennaista on, että kulttuurin asema on tunnustettu tärkeänä osana kunnan palveluita. Esimerkiksi Lapualla ja Pirkkalassa kulttuurityöntekijöiden palkkaamiseen oli panostettu ja Sotkamossa oli lisätty kulttuuriin suunnattuja määrärahoja vuosittain, koska näissä kunnissa tunnustettiin kulttuurin merkitys.

Kulttuuri osana hyvinvoivaa kuntaa 

Vaikka kuntien kulttuuria koskeviin tietopalveluihin on panostettu, lopulta haasteeksi muodostuu usean eri tietopalvelun käyttö. Tietoalustojen yhteensopivuutta kannattaakin kehittää edelleen. Haastatteluissa nousi esille, että tietopalvelujen kyselyt ohjaavat kunnan kehittämistyötä. Siihen panostetaan mistä kysytään.

Kulttuuriin liittyvää tietoa on hyvin saatavissa ja käytettävissä päätöksenteon tueksi. Viisi esimerkkikuntaani olivat kaikki siinä onnellisessa tilanteessa, että niissä kaikissa on ainakin yksi motivoitunut kulttuurista vastaava viranhaltija. Kaikissa Suomen kunnissa näin ei välttämättä ole – ja asiaa ei auta kasvava resurssipula. Päätöksenteon pitäisi perustua tietoon myös kulttuurikentällä: tietoalustoja löytyy ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset sekä kunnan viihtyvyyttä parantavat elementit tiedetään. Voisiko kulttuuri ja varsinkin alueelle ominaiseen kulttuuriin panostaminen ja uuden kehittäminen saada myös muuttotappiokunnat kukoistamaan? 

Tekemäni selvitys koskee vain viiden kunnan kulttuurin tilannetta, mutta niihin perehtymällä voidaan saada myös pientä ymmärrystä Suomen kuntien kulttuurin näkymästä yleisellä tasollakin, sillä selvityksen kunnat ovat keskenään erilaisia, erikokoisia sekä eri puolilla Suomea. Koin kaikki kolme vertailemaani kulttuuritietoalustaa merkityksellisiksi, sillä ne vastasivat erilaisiin tiedontarpeisiin. 

Lisää aiheesta: 
Taiken kuntailtapäivän tallenne “Tiedon hyödyntäminen kuntien kulttuuritoiminnan kehittämisessä” (8.10.2024)