Blogi

Osallisuus on nähdyksi ja kuulluksi tulemista – Taiken webinaarissa käsiteltiin taiteen ja osallisuuden suhdetta

Jotta osallisuus taiteeseen toteutuu, tarvitaan moniarvoisempaa keskustelua taiteesta ja kulttuurista, verkostoyhteistyötä, taiteen ja pedagogisen ammattitaidon yhteispeliä ja etsivää työtä. Taiken webinaarissa kuultiin puheenvuoroja taiteilijoilta, taidetoimintaan osallistuneilta, verkostojen ja etsivän työn ammattilaisilta – ja yhdeltä merivuokolta, kirjoittaa Katri Leppisaari.
Neljä henkilöä seisovat studiossa pöydän ympärillä.
Isto Turpeinen, Sirpa Taulu, Satu Tani ja merivuokko eli Maima Tani keskustelivat Taiken webinaarissa. Kuva: Venla Korja

Osallisuus on vapaus toimia omana itsenään ja vaikuttaa omiin asioihinsa, kiteytti Taiken erityisasiantuntija Isto Turpeinen filosofi Hannah Arendtin ajatteluun viitaten Taide vaikuttaa. Osallisuus ja osallistumattomuus -webinaarin aluksi. Puheenvuorossaan taideasiantuntija Heli Kauhanen puolestaan palautti mieliin, että osallisuus on yhteisöön, yhteiskuntaan ja maailmaan kuulumista. Se on nähdyksi ja kuulluksi tulemista.

Moniarvoisempaa keskustelua taiteesta

Valtiotieteiden tohtori, dosentti Riie Heikkilä ja Taiken johtaja Kaisa Rönkkö keskustelivat kulttuuriin osallistumattomuudesta, jota Heikkilä on tutkinut muun muassa kirjassaan Understanding Cultural Non-Participation in an Egalitarian Context. Kirjaa varten hän haastatteli suomalaisia, jotka kuluttavat kulttuuria vain vähän. Heikkilän vuonna 2024 julkaistu teos Miksi lakkasimme lukemasta? puolestaan avaa rakenteellisia syitä suomalaisten lukutottumusten muutosten taustalla. 

Heikkilän mukaan osa ihmisistä kokee, että kulttuuri ei puhu heille tai tapa puhua kulttuurista on poteroitunut: Joko olet eliittiä tai sitä vastaan. Taiken johtaja Kaisa Rönkkö kysyi, onko meillä keskusteluilmapiiri, jossa jokainen voi kertoa omista taidenäkemyksistään? Tällä hetkellä keskustelua taiteesta käydään paljolti taidekentän ja poliitikkojen välillä.

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus huomioi yksilölliset tarpeet

Erityistaidetoiminnan asiantuntijaverkosto Kettuki ry:n puheenjohtaja Sirpa Taulu muistutti, että tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja osallisuus huomioi yksilölliset tarpeet. Tämä tarkoittaa esteiden poistamista, jotta kaikilla olisi samat mahdollisuudet osallistua. Kettuki tuo taide- ja sosiaalialan järjestöjä yhteen tämän tavoitteen edistämiseksi.

Kettukin vuoden taiteilijaksi valitun Maima Tanin taiteessa kädentaidoista ammentava anarkistinen ilmaisu yhdistyy merenalaiseen maailmaan – ja huoleen sen tulevaisuudesta. Studiossa Maima osallistuikin keskusteluun merivuokkona. Kuvataiteilijasisarusten Maima ja Satu Tanin taiteellisessa yhteistyössä näkyy läpi elämän jatkunut palo luoda omia maailmoja, löytää niihin tykötarpeita, ilmaista itseä ja tutkia.

Teatterilavalla ilman roolia

Vapautumisvaiheessa olevien ja vapautuneiden rikostaustaisten yhteisöteatteri Porttiteatteri yhdistää esittävän taiteen ja sosiaalisen kuntoutumisen. Teatteri tarjoaa vankilasta vapautuvalle turvallisen yhteisön nivelvaiheessa takaisin yhteiskuntaan. Teatterin taiteellisen vastaavan Tuija Minkkisen mukaan on tärkeää tarjota vankilaympäristössä osallistujille mahdollisuus tutkivaan asenteeseen ja dialogiin ympäristössä, joka on hierarkkinen. Tähän tarvitaan pedagogista osaamista. 

Aikanaan erittäin vaarallisena vankina tuomittu Pete on osallistunut Porttiteatterin toimintaan jo kymmenen vuoden ajan ja on vertaisohjaajana tukenut uusia osallistujia mukaan lähtemisessä. Pete kertoo, että niin hassulta kuin se kuulostaakin, hän on saanut teatterissa olla ilman roolia ja Porttiteatteri on ollut turvallinen paikka olla oma itsensä. Taiteellisen työskentelyn myötä silmiin katsominen ja koskettaminen on muuttunut helpommaksi. Pete kokee saaneensa teatterista myös välineitä tunteiden säätelyyn arjessa.

Etsivä ikämiestyö ”nyhjäisee” kulttuurin pariin

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa IHKU- ikämiehille hyvinvointia kulttuurista -hankkeessa tehtiin etsivää ikämiestyötä. Toiminta tavoitti Pohjois-Karjalassa Rantakylän, Enon, Hammaslahden Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran alueella 281 ikämiestä vuosina 2023–2024. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n hankkeessa mukana oli muun muassa Pohjois-Karjalan Kansanteatteri Pokka sekä Joensuun kaupungin kulttuuripalvelut sekä alueiden kirjastot ja kansanopistot, jotka eivät olleet tavoittaneet alueen ikämiehiä.

IHKU-hankkeen toimintaan osallistuneen Lauri Tuupasen mukaan ikämiehiä täytyy ”nyhjästä” pikkuisen, jotta heidät saadaan innostumaan kulttuurin pariin. Tuupanen kokee, että muuttuneessa elämäntilanteessa, jossa vaimo on muuttanut palveluasumisen piiriin, ovat tapahtumat kuten retket, museo- tai kirjastokäynnit ja taide-esitykset tärkeitä. Ihkun toiminnassa Rönkön ja Heikkilän keskusteluissa peräänkuuluttamaa moniarvoisempaa taidekeskustelua on käyty muun muassa huoltoaseman kahvipöydissä.

Lisää aiheesta:

Katso webinaarin tallenne Taiken Youtube-kanavalla: Taide vaikuttaa. Osallisuus ja osallistumattomuus – webinaari 

 

Kirjoittaja

Kuva
Katri Leppisaaren kasvot.
Katri Leppisaari
Tehtävänimike
Taideasiantuntija

0295 330 866