Blogi

Periferiassa ja keskiössä

Kevät saapui Kouvolan Kuusankoskelle. Kevään mukana saapui myös järjestyksessään neljäs Julkisen taiteen kevätpäivä. Tämän kevään teema oli periferia, hallittu pieneneminen, rapistuminen, paikalliset mahdollisuudet ja jatkuvan kasvun kyseenalaistaminen, kirjoittaa taideasiantuntija Leevi Lehtinen.
Kaksi ihmistä puhumassa lavalla. Taustalla taideteoksen kuva heijastettuna.
Raisa Raekallio ja Misha del Val pitivät kevätpäivän ensimmäisen puheenvuoron työskentelystään Kittilässä Sirkan kylässä. Kuva: Leevi Lehtinen

Ensimmäinen Julkisen taiteen kevätpäivä järjestettiin vuonna 2021 etänä kokoontumisrajoitusten vuoksi. Vuodesta 2022 lähtien olemme kokoontuneet julkisen taiteen merkeissä kasvotusten Tampereella, Turussa ja tänä vuonna Kouvolassa. 

Julkisen taiteen kevätpäivässä on joka vuosi julkaistu myös Julkisen taiteen vuosikatsaus. Kevätpäivä ja julkaisu käsittelevät samoja teemoja. 

Tämän vuoden kevätpäivään olimme pyytäneet puheenvuoroja muun muassa etäällä kasvukeskuksista työskenteleviltä taiteilijoilta Raisa Raekalliolta ja Misha del Valilta. Raisa ja Misha työskentelevät Sirkan kylässä, Kittilässä. Tapahtumassa Oulun taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Satu Alajoki esitteli ARToulu hanketta, missä taidetta toteutetaan julkiseen tilaan Oulun jokisuiston seudun asutusalueille.

Arkkitehti ja tietokirjailija Rurik Wasastjerna kertoi Julkisen taiteen kevätpäivän tapahtumapaikan Kuusankosken Taideruukin alueen historiaa teollistumisen alkuajoista nykypäivään. Puheenvuoroja pitivät myös Turun yliopiston erikoistutkija Pauliina Latvala-Harvilahti sekä Poikilo-museoiden amanuenssi Harri Hirvonen

Julkisen taiteen kevätpäivissä on myös ollut taideinterventioita, jonka tänä vuonna teki Heini Niemisen ja Sandra Nybergin taiteilijaduo Elin&Keino. Taideinterventio ei varsinaisesti tapahtunut Kuusankoskella, vaan tapahtuman jälkeen osallistujien kotipaikkakunnilla. Elin&Keino jakoivat kevätpäivän osallistujille siemeniä, joista osallistujat kasvattavat kedon kukkia ja ottavat omaa ympäristöään haltuun.

Periferiaa määrittelemässä

Tapahtumassa oli tuttuun tapaan myös keskustelupaneeli, johon osallistuivat koreografi Jarkko Partanen, kuraattori Kaisa Karvinen sekä kuvataiteilijat Antti Tenetz ja Eeva-Liisa Puhakka. Keskustelussa kierrettiin muun muassa Pyhäsalmella Euroopan syvimmässä kaivoksessa, Helsingissä jättömaalla ja Berliinissä rapistuneissa rakennuksissa. Paneeli pohti myös periferian olemusta, yleisön ja lokaation suhdetta, rapistumista sekä taiteen elinkaarta.

Periferian määritelmää kyseenalaistivat paneelin lisäksi myös Raisa Raekallio ja Misha del Val, sekä Julkisen taiteen vuosikatsauksessa Paavo J. Heinonen. Periferiaa ei keskustelun mukaan voi ajatella vain maantieteellisesti vaan perifeerisyys on esimerkiksi Heinosen mukaan julkisen vallan katvealuetta. Siten julkinen taide ei ole koskaan periferiassa. Mishan ja Raisan mukaan Sirkan kylä voi myös olla keskus eikä reuna-alue.

Julkisen taiteen kevätpäivä päättyi Julkinen taide ja arkkitehtuuri Kouvolassa -kävelykierrokseen, jonka aikana tutustuimme muun muassa Kouvolan tuoreimpiin julkisiin taidehankkeisiin ja modernismin ajan arkkitehtuurikohteisiin.

Innokas puheenpulputus, kohtaamiset, vanhat tutut ja uudet kasvot kertoivat siitä, kuinka tärkeää on tavata kasvotusten ja päästä keskustelemaan ympäristöstämme, arkkitehtuurista, julkisesta tilasta ja taiteesta. Monipuolisesta ohjelmasta huolimatta tapahtuman tärkein anti oli aihealueesta kiinnostuneiden ihmisten kohtaaminen, verkostoituminen ja tulevaisuuden suunnittelu.