Suosittelisitko sinä tuttavallesi kulttuurihyvinvointia? – Ajatuksia kulttuurihyvinvoinnista ja arvioinnista

IKO-hankkeissa toteutettiin ikääntyneille suunnattua pääosin ryhmämuotoista taide- ja kulttuuritoimintaa draamasta kuvataiteeseen ja klovnitoiminnasta tanssiin. Hankkeiden osallistujakyselyihin vastasi ympäri Suomen yli 1000 ikääntynyttä aina pohjoisesta Lapista Espooseen asti. Tavoitteena oli selvittää, miten osallistujat kokivat toiminnan ja syntyikö hankkeessa tavoiteltuja hyvinvointivaikutuksia.

Arvioinnissa päädyttiin kartoittamaan toiminnan mahdollisten vaikutusten lisäksi samoja asioita, joita palveluista yleensä tutkitaan, eli suositteluhalukkuutta sekä tyytyväisyyttä toimintaan. Terveyspalveluille on tyypillistä korkea asiakastyytyväisyys ja asiakkaiden halukkuus suositella palvelua. Tämän voi päätellä johtuvan siitä, että palvelu on ollut tarpeellinen ja siitä on ollut apua.

Tulokset puhuvat puolestaan

Vaikka taiteen ja kulttuurin merkityksiä voi tuntua latistavalta arvioida mittareille nimeltä CSAT ja NPS, niin arvioinnissa haluttiin saada muihin palveluihin, kuten terveyspalveluihin, vertailtavaa tietoa. CSAT-mittarilla mitataan yleisesti asiakastyytyväisyyttä palveluissa. Terveydenhuollon CSAT-mittarin kansainvälinen keskiarvo on n. 80 %. Kun IKO-toiminnan vastaukset muunnettiin CSAT-tulokseksi, oli se keskimäärin huimat 95 %. NPS-lukua puolestaan käytetään mittaamaan halukkuutta suositella palvelua. Terveydenhuollossa NPS-luku on 65 ja se on yleisesti ottaen parempi kuin muissa palveluissa. IKO-toiminnan tulos oli NPS-luvuksi muunnettuna keskimäärin 67.

Näiden lukemien lisäksi kulttuuritoiminnalla oli aineiston mukaan vaikutuksia osallistujien hyvinvointiin: yksinäisyyden kokemus väheni, osallisuus lisääntyi, mieliala koheni ja toimintakyky vahvistui. Hyvinvointivaikutuksia tarkasteltiin kyselyissä yksinäisyyden ja hyvinvoinnin kokemuksen sekä elämään tyytyväisyyden kautta määrällisesti ja laadullisesti. Vaikutuksia arvioivat osallistujien lisäksi taiteilijat ja yhteistyökumppaneiden edustajat esimerkiksi hyvinvointialueilla.

IKO-hankkeiden arvioinnin tulokset vahvistavat, että kulttuuri on toimiva väline ikääntyvien hyvinvoinnin lisäämiseen.

IKO-hankkeiden arvioinnin tulokset vahvistavat, että kulttuuri on toimiva väline ikääntyvien hyvinvoinnin lisäämiseen. Vakuuttavien tuloksien taustalla on nähtävissä kolme selittävää tekijää: etsivä työ, laadukas toiminta ja taiteen ammattilaiset. Kuten kollegani ja etsivän kulttuurisen vanhustyön mallin yksi kehittäjistä Matti Selin on osuvasti todennut, sillä on eroa, heitetäänkö tikkaa vai tehdäänkö taidetta. Tikanheitto on kyllä mukavaa, mutta taiteen ja kulttuurin erityispiirre tuntuu olevan, että siitä hyötyvät eniten he, jotka ovat suurimmassa vaarassa syrjäytyä ja eristäytyä. Vaikuttavinta toiminta on, kun saavutetaan heitä, joille kulttuurilla ja taiteella on eniten annettavaa. Tässä onnistuttiin tekemällä etsivää työtä.

Havaitut hyvinvointivaikutukset tuntuvat olevan yhteydessä asiakastyytyväisyyden ja suositteluhalukkuuden kanssa. Tämä taas osoittaa toiminnan olleen laadukasta: palvelun toteuttajat, eli taiteilijat, osaavat kohdata ihmisiä ja huomioida osallistujien tarpeet sekä samalla toimia ennakkoluulottomasti ja rohkeasti tarjoten uusia kokemuksia.

Tiedolla on väliä

Vaikka kulttuurin hyvinvointivaikutukset on tieteellisesti todistettu, on tutkitun tiedon ja arkisten havaintojen välillä ollut kuilu. Arvioinnin myötä tämä tiedollinen kuilu kapeni merkittävästi. Samalla päästiin myös käymään mielenkiintoisia keskusteluita tiedon merkityksestä taiteilijoiden ja eri sidosryhmien kanssa. Pohdimme, kuka on oikea taho keräämään tietoa, mikä on taiteilijan rooli ja vastuu arvioinnissa sekä mitkä kysymykset kysymällä saamme tietoa juuri niistä aiheista, jotka koemme tärkeiksi kulttuurihyvinvoinnin kannalta.

Siitä huolimatta, että kulttuurihyvinvointitoimintaa on tehty jo pitkään, se ei ole vielä saavuttanut vakiintunutta asemaa.

Jaoimme yhteisen toiveen siitä, että meillä olisi jo riittävästi näyttöä kulttuurin ja taiteen vaikutuksista eikä sitä tarvitsisi todistella aina uudestaan. Siitä huolimatta, että kulttuurihyvinvointitoimintaa on tehty jo pitkään, se ei ole vielä saavuttanut vakiintunutta asemaa. Tiedolla on väliä ja siksi on elintärkeää edelleen vankistaa kulttuurihyvinvoinnin merkitystä myös sen avulla.

Uusi askel arvioinnissa voisi olla tuottaa tarkempaa numeraalista dataa vaikutuksista mittaamalla osallisuuden toteutumista toiminnassa, toimintakykyä ennen ja jälkeen sekä karttuneita voimavaroja. Yksinäisyyden kokemus on edelleen merkittävä mittari ja sitä voisi olla mielekästä tutkia esimerkiksi sosiaalisten kontaktien syntymisen kautta. Taiteilijoille kiinnostavaa voisi olla toiminnan sisältöön liittyvä tieto: mitkä sisällöt tuottavat eniten toivottuja tuloksia ja miten ne kohtaavat tekijöiden omien taiteellisten näkökulmien kanssa.

Koetun hyvinvoinnin äärelle

Taiteen ja kulttuurin on havaittu vaikuttavan positiivisesti erityisesti koettuun hyvinvointiin. Koettu hyvinvointi vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka terveeksi, tyytyväiseksi ja täydeksi tunnemme elämämme. Koettua hyvinvointia kuvaa erityisen osuvasti sosiaali- ja terveyspalveluiden pariin jalkautuvien Sairaalaklovnien toimintaan osallistuneen ikäihmisen kommentti: “Unohdan sairauteni silloin kun klovnit tulevat luokseni vierailemaan.”

Tällaiset kokemukset ovat erityisen merkittäviä ikääntyessä, jolloin elämä tarjoilee enenevissä määrin vaikeita muutoskohtia ja luopumista. Arviointitiedon ja hankkeiden kokemusten pohjalta voimme hahmottaa vaikutusketjun, jossa etsivän työn avulla löydetään haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, joita varten taiteen ammattilaiset toteuttavat laadukkaita palveluita. Näin varmistetaan elintärkeitä kohtaamisia, jotka lisäävät kokemusta hyvinvoinnista, joka taas mahdollistaa toimintakykyisiä ja tyytyväisiä vuosia elämän loppusuoralla.  

Omaan kokemukseeni kulttuurihyvinvoinnin ja sen arvioinnin parissa pohjaten voin lopuksi suositella kolmea asiaa: taidetta ikääntyvien hyvinvoinnin lisäämiseen, arviointitietoa kulttuurihyvinvoinnin merkityksen betonoimiseen sekä jaettuja kohtaamisia kulttuurin äärellä meille kaikille!

Lähteet:

Kukunori ry. (2023). Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille IKO2: arvioinnin loppuraportti.

Kukunori ry. (2024). Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille IKO3: arvioinnin loppuraportti.