Yhdyspinnalta löytyy ihminen – Kulttuurihyvinvoinnin seminaarissa keskusteltiin yhteistyön tärkeydestä
Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Laura Norpan sanoin: "Taiteen ja kulttuurin avulla löytyy yhteys omaan itseen ja sitä kautta muihin.” Kulttuurihyvinvoinnin yhdyspinnat ja yhteistyö -seminaari kokosi marraskuussa Tampereen Museokeskus Vapriikkiin taiteilijoita, kuntien ja hyvinvointialueiden asiantuntijoita, järjestöjen edustajia sekä tutkijoita keskustelemaan, millaista yhteistyötä tarvitaan, jotta taide kohtaa tarvitsijan.
Tavoitteellista yhteistyötä hyvän puolesta
Mikä ihme on ”yhdyspinta”, johon kulttuurihyvinvoinnista puhuttaessa yhä useammin viitataan? Yhdyspinta syntyy, kun kaksi tai useampi toimija työskentelee saman teeman, tässä tapauksessa kulttuurihyvinvoinnin, parissa. Sanan käyttö on yleistynyt hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa vuoden 2023 alussa. Kunta ja hyvinvointialue muodostavat yhdyspinnan tehdessään yhteistyötä. Esimerkiksi hyvinvointialueen nuorille tai ikääntyneille suunnatuissa palveluissa syntyy yhdyspinta, kun yhteistyötä tehdään kunnan, järjestöjen ja taide- ja kulttuurikentän kanssa.
Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntija Isto Turpeinen palautti mieliin Taide vaikuttaa -seminaarin alussa , että yhdyspintojen ja yhteistyön sekä palveluiden keskiössä on lopulta ihminen. On tärkeää muistaa, millaisista osa-alueista hyvinvointimme koostuu. Turpeinen viittasi Erik Allardin jaotteluun, jossa tunnistetaan kolme aluetta: elintaso (having), sosiaaliset suhteet (loving), sekä itsensä toteuttaminen (being). Kulttuuri ja taide voivat tuoda elämäämme mielekkyyttä ja merkityksellisyyden kokemuksia. Meillä on myös tarve nähdä tulevaisuus hyvänä ja tehdä tavoitteellisesti työtä sen puolesta. Ihmisenä ja osana luontoa meillä on myös vastuu toisistamme, Turpeinen esitti Simone Weil’in ja Juha Varton filosofiseen ajatteluun nojaten.
Yhdyspintoja ja yhteistyötä tarvitaan, jotta kuntien ja hyvinvointialueiden asukkailla, eli yhdyspinnoilta löytyviltä ihmisillä, olisi mahdollisuus elää mahdollisimman hyvää ja merkityksellistä elämää. Merkitykselliseen arkeen sisältyy mahdollisuus osallistua oman asuinalueen kulttuuri- ja taide-elämään. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä edellyttää, että kunnat ja hyvinvointialueet tekevät yhteistyötä ja edistävät asukkaiden, ihmisten, hyvinvointia. Hyvinvoinnin edistämisessä yhteistyötä tulee tehdä myös järjestöjen kanssa. Yhteistyötä tehdään, jotta taide ja kulttuuri saadaan osaksi hyvinvointialueen palveluita, kuten vammaispalveluiden päivätoimintaa tai ympärivuorokautista asumista. Yhteistyöllä voidaan yhdistää taide- ja kulttuurialan sekä sosiaali- ja terveysalan osaamista. Samalla taiteilijoille avautuu mahdollisuus työskennellä uusissa ympäristöissä.
Sosiaalinen kestävyys talousajattelun rinnalle
Sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön monialainen ja poikkihallinnollinen Taiku4-työryhmä edistää ja koordinoi kulttuurihyvinvointia valtakunnallisesti. Taiku-yhteistyö on jatkunut vuodesta 2010. Seminaarissa kehittämisneuvos Heli Hätönen (STM ) ja kulttuuriasiainneuvos Laura Norppa (OKM) keskustelivat Isto Turpeisen kanssa yhteistyön vaikuttavuudesta. Hätösen ja Norpan mukaan yhteen hiileen puhaltaminen on tärkeää ajassa, jossa keskustelu on talouspainotteista.
Osallisuus, sosiaalinen kestävyys ja henkinen kriisinkestävyys ovat tuttuja termejä ministeriöiden ja virastojen välisissä keskusteluissa. Myös äskettäin kommenttikierroksella käyneessä Kulttuuripoliittisessa selonteossa kulttuurihyvinvointi on läpileikkaava teema. Laura Norpan mukaan yksinäisyyden torjuminen, nuorten mielenterveys ja hyvä ikääntyminen ovat aiheita, joista keskustellaan myös kansainvälisissä yhteistyöryhmissä.
”Jos meillä ei ole kulttuuria, menetämme hirvittävän paljon siitä inhimillisestä näkökulmasta, joka sopii sosiaali- ja terveyshallinnon tehtäviin”, kiteytti Heli Hätönen.
Kehittäessämme yhteistyötä, meidän on tunnistettava ja tavoitettava ne ihmisryhmät, joille kulttuuri- ja taidetoiminnasta on eniten hyötyä. Tähän tarvitaan sekä tutkittua että kokemukseen perustuvaa tietoa niiltä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta, jotka kohtaavat hyvinvointialueen palveluissa ihmisiä ja taidealan ammattilaisilta, jotka työskentelevät kulttuurihyvinvoinnin parissa.
Kun lääkeresepti ei auta, tarvitaan kokonaisvaltaista ymmärrystä hyvinvoinnista ja monipuolisia palveluita
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija Pia Hakamäki esitteli seminaarissa kollegansa erikoissuunnittelija Emilia Kollanderin kanssa THL:n kehittämisyhteistyötä hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa. Hakamäen mukaan olisi hyvä, että hyvinvointialueen ammattilaiset pystyisivät tarjoamaan hyvinvointia ja terveyttä tukevaa toimintaa asiakkaalle myös tilanteessa, jossa ”reseptilääke ei auta”. Tällainen tilanne voi olla sosiaalisten kontaktien tai mielekkään tekemisen puute. Yksi keino on ohjata asiakas kulttuuri- ja taidepalveluihin osana palveluohjausta. THL:n kehittämistyön tavoitteena on, että myös kulttuuri- ja taidetoiminta tulisi helposti löydettäväksi yhteiseltä digitaaliselta alustalta.
Kun kuntien ja järjestöjen tarjoama toiminta saadaan yhteen tietokantaan, asukkaat ja hyvinvointialueen ammattilaiset löytävät helpommin kulttuurihyvinvoinnin palvelut. Jokaiselle alueelle on tulossa digitaalinen alusta. Vaikka kaikille alueille ei tule samanlaista ratkaisua, useilla alueilla otetaan käyttöön yhteisesti kehitetty Tarmoa-alusta.
Jos ei ole palveluja, ei ole minne ohjata
Paneelikeskusteluun osallistunut erityisasiantuntija Matti Selin Rovaniemen kaupungilta kuvasi, että meneillään on ”jälleenrakentamisen aika”, koska taideala, kunnat ja hyvinvointialueet etsivät yhteistyölle uudenlaisia tapoja. Jotta eniten toiminnasta hyötyvät ihmisryhmät tavoitetaan, on tärkeää sopia työnjaosta, viestinnästä ja taloudellisesta vastuusta. Rovaniemellä on sitoutettu hyvinvointialueen yksiköitä taloudellisesti siten, että kunta maksaa osan ympärivuorokautisen hoivan yksiköihin tarjottavasta taidetoiminnasta, ja yksikkö osan.
Kulttuurikorjaamo ry:n toiminnanjohtaja Tina Hagnäs Kokkolasta kertoi esimerkin kulttuurialan sateenvarjotoiminnasta. Kulttuurikorjaamo toimii koordinaattorin roolissa, kun paikalliset taidealan toimijat toteuttavat taidetoimintaa ostopalveluna Soiten eli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen vammaispalveluissa. Kulttuurikorjaamon Kuku-toiminta aloitettiin Taiken tuella ja nyt sitä toteutetaan Soiten rahoittamana.
Pirkanmaalla on pitkäjänteisen yhteistyön seurauksena saatu toimimaan niin sanottu kulttuurihyvinvoinnin koordinaation kolmiyhteys, kun Tampereen kaupunki, Pirkanmaan hyvinvointialue ja Kulttuurikeskus PiiPoo toimivat tiiviissä yhteistyössä koordinoiden muun muassa Pirkanmaalla kulttuurihyvinvoinnin parissa toimivat tahot yhdistävää Taikusydän-alueverkostoa.
Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että hyvinvointialueiden ja taide- ja kulttuurikentän yhteistyölle tulisi asettaa minimitaso. Pirkanmaan hyvinvointialueen kulttuurikoordinaattori Hanna Korhonen huomautti, että:
”Vaikka kulttuurikirjaukset voivat vaikuttaa kaukaiselta sanahelinältä asiakirjoissa, ne voivat tiukassa tilanteessa olla selkänoja, johon tukeutua. Hyvinvointisuunnitelma on lakisääteinen asiakirja, joka tulee toteuttaa.”
Panelistien mielestä hyvinvointialueilta tulisi edellyttää vahvempaa velvoitetta osallistua yhteistyöhön. PiiPoon toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu peräänkuulutti kulttuurihyvinvointipalveluiden tunnistamista osana ennaltaehkäisevää keinovalikoimaa: ”Se uhka, että väestö voi huonosti, pitää ottaa vakavasti. Ei ole palveluohjausta, jos ei ole palveluita, jonne ohjata.”
Taide- ja sosiaalialan polttopisteessä
Tamperelainen Teatteri NEO parantaa kehitysvammaisten näyttelijöiden työllistymismahdollisuuksia työskennellen ”taide- ja sosiaalialan polttopisteessä”. Setlementti Tampereen järjestämässä toiminnassa tehdään tiivistä yhteistyötä Tampereen teatterin ammattilaisten kanssa. Lisäksi yhteistyö ulottuu Pirkanmaan hyvinvointialueen vammaispalveluiden päivä- ja työtoimintaan. NEOn näyttelijöillä on tukenaan sekä taiteellisen tuen mentori Riikka Papunen että sosiaalisen tuen mentori Sanna Neuvonen. NEOn perjantaitreeneissä työskennellään vierailevien esittävän taiteen ammattilaisten ohjauksessa.
Seminaarissa nähtiin yhteistyössä Folk Extremen kanssa tehty Enpä liene lempivieras -musiikkivideo, jolla näytelleet Joni Maukonen ja Leevi Paalanen kertoivat yleisölle kokemuksiaan. Joni on Taru sormusten herrasta -suurtuotannossa päässyt örkkinä samalle lavalle idolinsa, näyttelijä Antti Reinin, kanssa. Leevi puolestaan kertoi omista haaveistaan näyttelijänä: ”Olishan se kiva kokea ja nähdä mihin kaikkeen voisi mennä. Mihin kaikkiin eri työtilaisuuksiin. Ja voisi nähdä mitä näyttelijänä voi tehdä.”
Aika paljon tekemistä – yhteistyötä tarvitaan monella eri tasolla
Kuten seminaarin aamupäivän keskustelussa todettiin, yhteistyön tiivistymisestä ja tiedon lisääntymisestä huolimatta kulttuurihyvinvoinnin yhdyspinnoilla ”on aika paljon tekemistä.” Onneksi päivä Vapriikissa osoitti, että hihansa jo käärineitä on paljon: ministeriöissä, kunnissa, taidealalla, virastoissa, hyvinvointialueilla, järjestöissä ja tutkimusryhmissä. Myös perusteet tekemiselle ovat löydettävissä laista. Seuraava askel on koostaa olemassa oleva tietotaito ja kohdentaa se oikeille tahoille, jotta ihminen ja taide kohtaavat .
Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalvelut lisää taiteen ja kulttuurin läsnäoloa osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Seminaari järjestettiin Tampereella Museokeskus Vapriikissa 7.11.2024 yhteistyössä Taikusydän-yhteyspisteen ja Tampereen yliopiston kanssa. Seminaaripäivä oli myös osa Tampereen yliopiston sosiaalitieteiden kulttuurihyvinvoinnin kurssia. Linkit blogitekstissä mainittuihin tallenteisiin löytyvät Kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalveluiden verkkosivuilta.
Kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalveluiden julkaisut ja tallenteet
Kulttuurihyvinvointi ja taiteilijan työ yhdyspinnoilla (Taike)
Kulttuurikirjaukset hyvinvointisuunnitelmissa (Taike)
Kulttuurihyvinvointia edistetään yhdyspintatyönä | Taikusydän
