Hannu Väisänen sai kirjallisuuden ja Jyrki Lappi-Seppälä kääntäjien valtionpalkinnon
Toimikunnan perustelut
Hannu Väisänen teki kaunokirjallisen läpimurtonsa esikoisromaanillaan Vanikan palat vuonna 2004. Antero-saagassaan Väisänen käyttää maalauksistaan tuttuja eläviä värejä sekä limittää horisontteja kutoessaan jännitteen nuoruuttaan kommentoivan minäkertojan ja nuoremman, muistetun minän välille. Tuoreimman kaunokirjallisen teoksen Piisamiturkki ja muita kertomuksia tarinat vievät kiehtovalla tavalla mahdottomilta tuntuviin, silti mahdollisina kuvattuihin maailmoihin.
Hannu Väisänen operoi taiteenlajien rajapinnassa ja vuoropuheluttaa sanan ja kuvan suhdetta. Hän on löytänyt tarkastelupisteensä Ranskasta, joka kasvatti hänet sellaiseksi ihmisiä ja ihmisyyttä luupilla katsovaksi taiteilijaksi, joka hän nyt on. Omaäänisellä tuotannollaan Väisänen muistuttaa, ettei eletyn ja koetun tarvitse olla läsnä ja käsillä, vaan ne voivat olla rakennuspuina mielessä, kun niistä luodaan jokin oma, syvällinen ja kiehtova maailmansa – Väisäsen maailma.
Jyrki Lappi-Seppälän ansiokas ura alkoi jo 1960-luvulla. Don Quijoten suomennoksessa Lappi-Seppälä välittää kirkkaalla tavalla kirjailija Miguel de Cervantesin lakonisen asenteen ja vinon huumorin. Lappi-Seppälä tuo länsimaisen kirjallisuuden ensimmäiseksi nykyaikaiseksi romaaniksikin mainitun espanjalaisen klassikon eteemme luotettavana nykykielisenä tulkintana, alkuteoksen näköisenä ja arvoisena. Cervantesin massiivisessa vyörytyksessä kohtaavat ikiaikainen tarinankerrontaperinne, ritariromantiikan rappio, hulvaton paisuttelu sekä armoton aikalaiskritiikki. Jyrki Lappi-Seppälä piirtää Don Quijote -suomennoksellaan puumerkkinsä pysyvästi suomennoskirjallisuuden historiaan.
Suuruudeltaan 13 500 euron arvoiset palkinnot jakoi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen torstaina Helsingissä. Palkinnot maksetaan veikkausvoittovaroista.