Taike jakoi 11 valtionpalkintoa ansioituneille taiteilijoille ja taideyhteisöille

Eri alojen valtionpalkinnoista päättävät valtion taidetoimikunnat, jotka toimivat Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaeliminä. Lasten- ja nuortenkulttuurin palkinnosta päättää Taiteen edistämiskeskuksen johtaja taidetoimikuntien ehdotuksesta. 

Taiteenalojen palkintopäätöksissä on kyse vertaisten myöntämästä tunnustuksesta alansa taiteilijalle. Taidekentällä on aina pidetty poikkeuksellisen suuressa arvossa tunnustusta, joka on saatu alan muilta tekijöiltä. 

Taiteen valtionpalkinnoilla on pitkä historia. Niitä on jaettu koko taidetoimikuntalaitoksen historian ajan jo 1960-luvulta lähtien.

Valtionpalkinnot jaettiin Helsingissä 3.12.2024.  

Lisätiedot: taiteen tukemisen päällikkö Henri Terho, [email protected], p. 0295 330 901

Taiteen valtionpalkintojen perustelut 2024

Lasten- ja nuortenkulttuurin valtionpalkinto

Taiteen edistämiskeskus on myöntänyt vuoden 2024 lasten- ja nuortenkulttuurin valtionpalkinnon maisema-arkkitehti Janne Saariolle.

Janne Saario on suunnitellut Suomeen yli 50 skeittipuistoa. Hänen ensimmäinen suunnittelutyönsä Eläintarhan Micropolis (2006) on edelleen yksi nuorten harrastajien suosituimmista kohtaamispaikoista Helsingissä. Tänä vuonna valmistui seitsemän uutta puistoa, joista yksi Kittilään.

Saario aloitti skeittaamisen kuusivuotiaana ja toimi ammattiskeittaajana useita vuosia. Harrastus muovasi hänen suhdettaan ympäristöön. Skeittipuistoarkkitehtuurissaan Saario yhdistää taidokkaasti oman intohimonsa maisemasuunnittelun herkkyyteen ja omaleimaisuuteen. Skeittipuistot kasvattavat sijaintipaikalleen tunnistettavan identiteetin, joka kutsuu paikalle sekä nuoria aloittelijoita että vaikeiden temppujen tekijöitä.

Skeittipuiston rakennusmateriaali on usein kierrätettyä. Esimerkiksi Ruotsin Luulajan Steelparkissa (2011) Saario hyödynsi paikalliselta terästehtaalta käytöstä poistettuja teräskappaleita. Veistoksellisten, kestävien ja sileiden pintojen vastapainona puistoissa on kasvillisuuden pehmeyttä. Saario on suunnitellut skeittipuistoja myös Norjaan, Belgiaan, Hollantiin ja Yhdysvaltoihin.

Janne Saario on luonut omaleimaisen ja ajassa elävän tavan kehittää kulttuuria lasten ja nuorten kokemusmaailma huomioiden. Hän yhdistää työssään arkkitehtuuria, urbaania vapaa-ajanviettoa sekä filosofiaa, jossa nuoret omalla toiminnallaan ja läsnäolollaan luovat kaupungin ja sitä elävöittävää uudenlaista kulttuuria.

Elokuvataiteen valtionpalkinto

Valtion audiovisuaalisten taiteiden toimikunta on myöntänyt vuoden 2024 elokuvataiteen valtionpalkinnon DocPoint-elokuvatapahtumat ry:lle vuosittaisen DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaalin järjestämisestä.

DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali tuo ansiokkaasti esiin dokumenttielokuvaa taiteenlajina. Elokuvantekijöiden vuonna 2001 perustama vuosittainen DocPoint on monipuolinen katsaus kotimaisen ja ulkomaisen dokumenttielokuvan parhaimmistoon. Festivaalilla esitetään esteettisesti ja sisällöllisesti kunnianhimoisia, omaäänisiä, tarkkaan mietittyjä, rajoja rikkovia ja rakenteellisesti yllättäviä dokumenttielokuvia. Nämä dokumenttielokuvat ohjaavat katsojansa näkemään todellisuuden toisin silmin – ja vaikuttavimmillaan ne muuttavat maailmaa. Festivaalilla elokuvat esitetään elokuvateattereissa, joissa niiden kuva- ja äänisuunnittelu pääsevät oikeuksiinsa. 

DocPoint nostaa esiin erityisesti kotimaiset dokumenttielokuvat ja asettaa riman korkealle: tekijän kädenjäljen tulee näkyä. Tämä on erityistä nykyisessä mediamaisemassa, kun huomion, tilan ja näkyvyyden vievät ulkomaiset suoratoistodokumenttisarjat, joiden päämäärät ovat usein kaupallisuuden sanelemia. DocPointia kiitetään myös hyvästä yleisösuhteesta. Näytösten tavoitteena on kommunikointi yleisön kanssa. Elokuvan jälkeen dokumenttielokuvan ammattilaiset vetävät keskusteluja elokuvan tekijöiden kanssa syventäen katsomiskokemusta. Myös festivaalin yhteydessä järjestettävät luennot ja seminaarit ovat lisänneet tietoisuutta dokumenttielokuvan taustalla vaikuttavista tekemisen tavoista ja audiovisuaalisesta ajattelusta.

Kirjallisuuden valtionpalkinto

Valtion kirjallisuustoimikunta on myöntänyt vuoden 2024 kirjallisuuden valtionpalkinnon kirjailija Hannele Mikaela Taivassalolle.

Hannele Mikaela Taivassalo on kolmen vuosikymmenen ajan tinkimättömästi koetellut kirjallisuuden normeja ja rajoja. Hänelle on ominaista heittäytyä tutkimaan tekstin mahdollisuuksia, olipa lajina sitten proosa, draama, runous, graafinen romaani tai lastenkirja. 

Hänen kirjailijantyönsä ytimessä ovat omalakiset romaanit, jotka rakentavat ennennäkemättömiä maailmoja ja tunnelmia ilmavasti piirrettyjen henkilöhahmojen ja näennäisen arkisten paikkojen ja asioiden välille. Näistä mainittakoon esimerkiksi Oi, tule katsomaan (Åh, kom och se här, 2010), In transit (2016) ja Mennyt palaa (Det förflutna återvänder, 2023). Taivassalon työn perustana toimivat aina draama ja runous, ja kirjailija sekoittaa muotokielessään saumattomasti eri kirjallisuudenlajeja.

Oman kirjailijantyönsä lisäksi Hannele Mikaela Taivassalo on antanut kirjalliselle kentälle arvokkaan panoksen kouluttamalla omassa kirjoittajakoulussaan uusia suomenruotsalaisia tekijöitä ja toimimalla tarkkana mutta empaattisena lukijana.

Kuvataiteen valtionpalkinto

Valtion visuaalisten taiteiden toimikunta on myöntänyt vuoden 2024 kuvataiteen valtionpalkinnon kuvanveistäjä Maija Närhiselle.

Maija Närhisen taide liikkuu kolmiulotteisen ja kaksiulotteisen, veistotaiteen ja maalaustaiteen välisessä maailmassa. Närhinen järjestelee löydettyä materiaalia luoden yhteyksiä ja merkityksiä satunnaisilta vaikuttavien esineiden välille. Teoskokonaisuudet ovat huolella rakennettuja, ja katsoja voi löytää niiden sisältä suuntia, jatkumoita ja muodonmuutoksia. Närhisen oivaltavat, yllättävät ja hiljaista huumoria sisältävät teokset havainnoivat maailmaa älykkäästi.

Maija Närhinen on valmistunut kuvataiteen maisteriksi vuonna 1998. Hänen tohtorin opinnäytteensä tarkastettiin Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa syyskuussa 2024. Närhisen teoksia on ollut esillä Suomessa ja ulkomailla 1990-luvulta alkaen. Tällä hetkellä tilausteos Purkissa (2023) on esillä EMMA:n kokoelmanäyttelyssä Kokeileva konkretismi. Närhisen teoksia on muun muassa Kiasman, HAM:in, Wihurin ja EMMA:n kokoelmissa.

Monitaiteen valtionpalkinto

Valtion monitaiteiden toimikunta on myöntänyt vuoden 2024 monitaiteen valtionpalkinnon Tanssi- ja esitystaideyhdistys Ehkä ry:lle.

Tanssi- ja esitystaideyhdistys Ehkä ry on moniääninen vapaan kentän toimija, joka edistää kulttuuria epäkaupallisesti. Ehkä ry on vuonna 2004 perustettu turkulainen itsenäisten taiteilijoiden pienestä käynnistynyt, mutta pitkäjänteisen työn tuloksena kehittynyt yhteisö. Ehkä on edistänyt omaehtoista ja kokeilevaa taidetta osatuottamalla uuden tanssin ja esitystaiteen tekijöiden teoksia. Yhteisön toiminta ei rajoitu vain tanssi- ja esitystaiteeseen vaan se sisältää myös lastenkulttuuria, äänitaidetta, musiikkia sekä kuva- ja performanssitaidetta. 

Ehkä ry kuratoi ja ylläpitää vuonna 2009 perustamaansa poikkitaiteellista Nykytaidetila Kutomoa Turussa. Kutomossa järjestetään kanta- ja vierailuesityksiä, festivaaleja, residenssejä ja opetusta. Ehkä ry:n verkostot ulottuvat monenlaisiin esityspaikkoihin Suomessa ja ulkomailla. Toiminta hyödyttää yli sadan taiteilijan työtä vuosittain.

Muotoilun valtionpalkinto

Valtion arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta on myöntänyt vuoden 2024 muotoilun valtionpalkinnon arkkitehti Laura Mattilalle ja arkkitehti, puuseppä Mikko Merzille.

Laura Mattila ja Mikko Merz yhdistävät työssään saumattomasti muotoilun, sisustussuunnittelun ja arkkitehtuurin sekä niiden käytännön toteuttamisen. Töitä hallitsee yksinkertaisuus, oivaltavat käytännölliset ratkaisut, ajattomuus sekä kunnioitus historiaa, perinteitä ja käsityötaitoja kohtaan. Mattilan ja Merzin ymmärrys puumateriaalien luontaisista ominaisuuksista ja taito niiden käsittelyssä ovat oleellinen osa töiden laatua. Toteutukset ovat kauniita, kestävästi suunniteltuja ja pitkäikäisiä. Mattilan ja Merzin tekemisen periaatteet resonoivat tässä ajassa kysyen, miten vähän on tarpeeksi ja miten arki rakentaa sukupolvien ajan kestäviä ratkaisuja.

Vuonna 2012 perustettu Mattila & Merz -suunnittelutoimisto on erikoistunut puusta toteutettuihin esineisiin, kalusteisiin ja rakennusprojekteihin. Lisäksi toimisto on osallistunut useiden näyttelyiden sekä installaatioiden suunnitteluun ja rakentamiseen Suomessa ja ulkomailla. Laura Mattila ja Mikko Merz osallistuvat myös opettamiseen muun muassa Aalto-yliopistossa ja tukevat näin seuraavia sukupolvia kehittämään omia taitojaan ja visioitaan.

Musiikin valtionpalkinto

Valtion musiikkitoimikunta on myöntänyt vuoden 2024 musiikin valtionpalkinnon muusikko Pekka Kuusistolle.

Pekka Kuusisto on tunnetuimpia ja kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaisia muusikoita. Hänen ennakkoluuloton ja rohkea lähestymistapansa sekä omaa muusikon työtään että taidealan ilmiöitä kohtaan on erityisen merkittävää. Hän ymmärtää syvällisesti musiikkielämän rakenteita ja on samalla pyrkinyt niiden uudistamiseen. Kuusisto on myös käyttänyt omaa vaikutusvaltaansa hiljaisempien ja varjoon jääneiden äänien esille tuomiseen.

Kuusiston muusikkous kurottaa ilmaisuun, joka ylittää suvereenisti genrerajat klassisesta kansanmusiikkiin. Usein ilmaisu ylittää taiteenalojenkin rajat. Hän on uudistanut konserttitraditiota sekä muusikoiden ja yleisön vuorovaikutusta pitäen aina huolta esitysten tinkimättömästä laadukkuudesta.

Kuusiston kansainvälinen viulistin ura pääsi vauhtiin, kun hän voitti Jean Sibelius -viulukilpailun vuonna 1995. Hän on esiintynyt maailman musiikkikeskuksissa niin kamarimuusikkona, merkittävien orkestereiden solistina kuin omilla soolo-ohjelmillakin. Kuusisto on ansioitunut myös festivaalijohtajana ja nyttemmin myös kapellimestarina.

Sirkustaiteen valtionpalkinto

Valtion esittävien taiteiden toimikunta on myöntänyt vuoden 2024 sirkustaiteen valtionpalkinnon Cirko – Uuden sirkuksen keskus ry:lle.

Cirko – Uuden sirkuksen keskus ry on kehittänyt ja edistänyt suomalaista nykysirkusta ansiokkaasti. Cirko perustettiin vuonna 2004, ja yhdistyksen nimeä kantava nykysirkuskeskus avattiin vuonna 2011 Suvilahteen entisen voimalaitoksen kojehuoneen tiloihin. Tämä virstanpylväs toi nykysirkusta näkyväksi suomalaisen taiteen kentällä. Cirko on noussut asemaan, jossa se on kotimaista sirkuskenttää yhdistävä taho, ulkomaisten verkostojen kehittäjä, koulutus- ja esitystoiminnan edistäjä sekä residenssitoiminnan avaintoimija.

Cirko kehittää nykysirkusta ympärivuotisen residenssi- ja hanketoiminnan kautta. Se katsoo tulevaisuuteen nykysirkusohjelmistolla, joka puhuttelee fyysisesti, tunteellisesti ja älyllisesti. Cirkossa työskentelee keskuksen kuuden työntekijän lisäksi vuosittain noin 30 ammattilaisryhmää ja 150 sirkustaiteilijaa.

Taidejournalismin valtionpalkinto

Valtion monitaiteiden toimikunta on myöntänyt vuoden 2024 taidejournalismin valtionpalkinnon kriitikko Kare Eskolalle.

Kare Eskola on edistänyt aktiivisesti musiikkia käsittelevää taidejournalismia. Eskola on tuonut alalle keskustelua aikana, jolloin taidekritiikkiin panostaa yhä harvempi taho. Eskolan oma työpanos on ollut merkittävä, mutta oleellista on ollut myös radion käyttäminen taiteesta puhumisen välineenä. Eskolalla on pitkä perspektiivi alaansa; hänellä on ollut oma viikoittainen ohjelma Välilevyjä YLE Radio 1:llä vuodesta 2007. Tämän lisäksi hän on julkaissut musiikki- ja kulttuurikritiikkejä useissa eri medioissa.

Freelance-toimittaja Kare Eskola on innovatiivinen ja asiansa osaava suullisen säilämiekkailun tunnustettu taituri. Ilmaisurikas ja taidokas kielenkäyttäjä luo yllättäviä kytköksiä ja saa välillä puolet musiikki-Suomesta takajaloilleen. Taitavasti konteksteja avaava kriitikko ei pelkää ottaa kantaa. Hänen kanssaan on siksi harvinaisen helppoa olla myös eri mieltä. Julkisen sanan käyttäjänä Eskola hyödyntää mestarillisesti kritiikki-instituution suomaa oikeutta olla joskus väärässäkin.

Teatteritaiteen valtionpalkinto

Valtion esittävien taiteiden toimikunta on myöntänyt vuoden 2024 teatteritaiteen valtionpalkinnon näyttelijä Marc Gassot’lle. 

Marc Gassot’lla on ansiokas taiteellinen ura näyttelijänä, miimikkona, ohjaajana ja fasilitaattorina. Gassot tunnetaan valovoimaisena esiintyjänä, jonka ilmaisu on dynaamista: hurjaa ja akrobaattista, mutta tarpeen vaatiessa myös pientä ja herkkää.

Marc Gassot on näytellyt monissa maamme eturivin teattereissa sekä lukuisissa elokuvissa ja tv-sarjoissa. Gassot on ideoinut sekä toiminut esiintyjänä ja fasilitaattorina miimiesityksissä, jotka ovat ihastuttaneet ja hätkähdyttäneet yleisöjä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hän on rikastuttanut esittävien taiteiden kenttää luomalla oman fyysisen teatterin tyylinsä, jossa näkyy ja kuuluu ranskalaisen klovnerian ja mimiikan perinne.

Valokuvataiteen valtionpalkinto

Valtion visuaalisten taiteiden toimikunta on myöntänyt vuoden 2024 valokuvataiteen valtionpalkinnon valokuvataiteilija Juuso Noronkoskelle.

Juuso Noronkosken taide syntyy havaitsemalla arkisen todellisuuden kiehtovia detaljeja ja pyytämällä pysähtymään niiden äärelle. Monipuolisesti eri tekniikoin työskentelevän taiteilijan teokset avaavat katsojalle analyyttisen ja runollisen maailman, jossa messinkikaaret merkitsevät päivien pituutta tai valokuvat näyttävät hiljaisen sumun liikkeen.

Valokuvalliseen työskentelyynsä Noronkoski liittää veistoksellisia elementtejä ja tekstikatkelmia. Keskeistä hänen työskentelylleen on kysymys valokuvan ja todellisen maailman välisistä risteymistä. Teoksissaan Noronkoski venyttää ansiokkaasti valokuvan perinteisiä ilmaisukeinoja saaden katsojan pohtimaan myös sitä, mitä (valo)kuva oikeastaan on.

Juuso Noronkoski on valokuvataiteilija, joka on valmistunut vuonna 2015 taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Hänen teoksiaan on ollut laajasti esillä niin Suomessa kuin ulkomailla, muun muassa Galleria Forum Boxissa Helsingissä, Künstlerhaus Bethanienissa Berliinissä ja Loko Galleryssa Tokiossa.

Lisätietoja
•    elokuvataide: erityisasiantuntija Sari Ilmola, Taike, p. 0295 330 830
•    teatteritaide ja sirkustaide: erityisasiantuntija Marja Susi, Taike, p. 0295 330 894
•    kirjallisuus sekä lasten- ja nuortenkulttuuri: erityisasiantuntija Ansa Aarnio, Taike, p. 0295 330 701
•    monitaide ja taidejournalismi: erityisasiantuntija Tuulikki Koskinen, Taike, p. 0295 330 728
•    muotoilu: erityisasiantuntija Lea Halttunen, Taike, p. 0295 330 713
•    musiikki: erityisasiantuntija Salla Mistola, Taike, p. 0295 330 875
•    kuvataide ja valokuvataide: erityisasiantuntija Kirsi Väkiparta, Taike, p. 0295 330 724