Taike jakoi 15 valtionpalkintoa ansioituneille taiteilijoille ja taideyhteisöille

Taiteen valtionpalkinnon voi saada tunnustuksena kolmen viime vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta, ansiokkaasta taiteellisesta urasta tai toiminnasta alan hyväksi. Palkintojen yhteissumma on 370 000 euroa.
Valtionpalkinnoista päättävät valtion taidetoimikunnat, jotka toimivat Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaeliminä. Lastenkulttuurin palkinnosta ja taiteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinnosta päättää Taiteen edistämiskeskuksen johtaja taidetoimikuntien ehdotuksista. 

Valtionpalkinnot jaettiin Tanssin talossa Helsingissä 21.11.2023.  

Taiteen valtionpalkintojen perustelut 2023:

Arkkitehtuurin valtionpalkinto  

Valtion arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta myöntää vuoden 2023 arkkitehtuurin valtionpalkinnon Nomaji maisema-arkkitehtitoimistolle. 

Nomaji palkitaan ansiokkaasta ja uraauurtavasta työstään korkeatasoisen maisema-arkkitehtuurin, uudistavan suunnittelun ja kokonaisvaltaisen kestävyyden alueilla. 

Maisema-arkkitehtitoimisto Nomajin suunnittelutoiminta tunnetaan kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta niin rakennettujen kuin rakentamattomien ympäristöjen suunnitteluun. Heidän suunnitelmansa luovat ratkaisuja lisääntyvien ympäristökriisien massiivisiin haasteisiin kuten kaupunkitulviin, luontokatoon, lämpösaarekeilmiöön ja sosiaalisen eriarvoisuuden kasvuun.  

Nomajin maisema-arkkitehtuurissa on kantavana voimana elonkirjon hyvinvointi ja siten myös ihmisille viihtyisän ja elinkelpoisen maapallon ja elinympäristöjen luominen. Toimiston luomistyössä yhdistyvät taide, tiede ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Suunnittelutoiminnan ansioihin lukeutuu laajamittainen tuotanto aina puisto- ja pihasuunnitelmista kokonaisten kaupunkien viherrakennesuunnitelmiin. Nomajin kaltaisia toimijoita tarvitaan luomaan toivoa yhteiskuntaan, arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin aloille sekä ratkaisemaan suunnittelualan viimeisen sadan vuoden aikana luomia laajamittaisia ympäristöongelmia. 

Vuonna 2015 perustetun Nomajin toiminta pohjautuu ihmisille laadukkaiden ympäristöjen suunnitteluun,  kokonaisvaltaiseen uudistavaan suunnitteluun ja ekologiseen näkökulmaan. Lisäksi toimisto on järjestänyt tiedeiltapäiviä ja lapsille suunnattuja työpajoja. Toimiston työssä tiede on tärkeä ulottuvuus ja lähtökohta. Osa Nomajin osakkaista ja työntekijöistä työskentelee myös tutkijoina. Nomajin viimeaikaisiin suunnitelmiin kuuluvat esimerkiksi Kaapelipuisto (2023), Uudenkaupungin sini-viherrakenne ja ekosysteemipalvelut (2022), Helsingin kesäkadut (2022), Kintterön terveysmetsä (2021–2022), Postinkantajan yhteispiha (2022), Sipoonlahden koulun piha (2020) ja Keilaniemen rantavisio (2020).  

Elokuvataiteen valtionpalkinto  

Valtion audiovisuaalisten taiteiden toimikunta myöntää vuoden 2023 elokuvataiteen valtionpalkinnon Pirkanmaan elokuvakeskukselle. 

Pirkanmaan elokuvakeskus saa palkinnon merkittävästä ja pitkäjänteisestä työstään elokuvataiteen ja elokuvakulttuurin edistämiseksi Pirkanmaalla ja valtakunnallisesti.  

Pirkanmaan elokuvakeskuksen aktiivinen elokuvalevitys on jatkunut jo viitisentoista vuotta. Sen ansiosta kymmenet dokumenttielokuvat ja muut pienimuotoisemmat elokuvat ovat päätyneet elokuvateattereihin ympäri Suomen. Ilman Pirkanmaan elokuvakeskusta nämä elokuvat olisivat jääneet levittämättä, ja lukuisat suomalaiset olisivat jääneet vaille elokuvateatterielämystä. Jussi-palkintoja Pirkanmaan elokuvakeskuksen levittämille elokuville on kertynyt toistakymmentä.  

Pirkanmaan elokuvakeskus on ollut aktiivinen myös elokuvapoliittisessa vaikuttamistyössä, ja se on osaltaan huolehtinut siitä, että elokuvakulttuuria edistetään muuallakin kuin eteläisimmässä Suomessa. 

Neljäkymmentä vuotta täyttänyt Pirkanmaan elokuvakeskus (PEK) on yksi vanhimmista elokuvakeskuksista. Sen toiminnan ydintä ovat elokuvateatteritoiminta Arthouse Cinema Niagarassa Tampereella, Kiertue-elokuvateatteri Filmipyörä Pirkanmaalla, yhteistyö elokuvafestivaalien kanssa, valtakunnallinen elokuvien levitys, alueellinen työpajatoiminta sekä elokuva- ja mediakasvatus. 

Esittävien taiteiden valtionpalkinnot 

Valtion esittävien taiteiden toimikunta myöntää vuoden 2023 esittävien taiteiden valtionpalkinnot pukusuunnittelija Marja Uusitalolle ja Esitystaiteen keskukselle. 

Pukusuunnittelija Marja Uusitalo saa palkinnon tunnustuksena ansiokkaasta taiteellisesta urastaan sekä merkittävästä roolistaan skenografian opetuksen kehittämisessä.  

Uusitalon pukusuunnittelu perustuu yhdessä tekemisen riemuun. Se on tunnettua kekseliäisyydestään ja särmikkäästä kauneudestaan. Suunnittelun tyyli vaihtelee villin anarkistisesta värin ja muodon ilottelusta elämänmakuiseen ja harmoniseen epookkiin. Kokonaisvaltainen tyylitaju yhdistää kaikkia teoksia. Urallaan opettajana Uusitalo on toiminut lämpimästi kannustavana mentorina kokonaiselle skenografi-sukupolvelle. 

Marja Uusitalo (s. 1956) on työskennellyt laaja-alaisesti esittävien taiteiden kentällä vuodesta 1979. Hän on suunnitellut pukuja teattereihin, yli 60 nykytanssiesitykseen, oopperaan sekä TV- ja elokuvatuotantoihin. Uusitalon töitä on ollut esillä myös kansainvälisissä näyttelyissä sekä Teatterimuseossa. Hän toimi Aalto-yliopistossa (aikaisemmin Taideteollinen korkeakoulu) vuonna 2003 alkaneen pukusuunnittelun koulutuksen kehittäjänä ja vastaavana vuoteen 2011 asti. 

Esitystaiteen tekijöiden yhteistyöalusta ja kohtaamispaikka Esitystaiteen keskus saa palkinnon tunnustuksena merkittävästä työstään esitystaiteen toimijoiden tukijana ja mahdollistajana.  

Vuonna 2009 perustettu Esitystaiteen keskus koostuu 25 toimijasta, jotka edustavat Suomen ehdotonta kärkeä esitystaiteen kehittämisessä. Jäsenistöön kuuluu ryhmiä, kollektiiveja, festivaaleja ja näyttämöitä, joita yhdistää vankkumaton luottamus esitystaiteen ainutlaatuisuuteen. Jäseniä yhdistää myös tahto edesauttaa esitystaiteen kehittämistä ja näkyväksi tekemistä. 

Syksystä 2011 lähtien Helsingin Suvilahdessa toiminut Esitystaiteen keskus vuokraa tiloja sekä toimii residenssinä ja kohtaamispaikkana lukuisille vapaille taiteilijoille ja ryhmille. Toiminta tavoittaa noin 250 esitystaiteen kentällä toimivaa taiteilijaa ja tuottajaa vuosittain. Esitystaiteen keskuksen toiminta on korvaamatonta Suomessa toimiville esitystaiteen ammattilaisille ja taiteenalan elinvoimaisuudelle. 

Kirjallisuuden valtionpalkinnot  

Valtion kirjallisuustoimikunta myöntää vuoden 2023 kirjallisuuden valtionpalkinnot kirjailija J. K. Ihalaiselle ja suomentaja Alice Martinille. 

Kirjailija, kirjanpainaja, kustantaja ja kääntäjä J. K. Ihalainen saa palkinnon pitkästä, monimuotoisesta ja erittäin omaehtoisesta urastaan kirjallisuuden parissa. Ihalainen on poikkeuksellisen monialainen tekijä kirjallisuuden kentällä.  

J. K. Ihalaisen (s. 1957) ensimmäinen runokokoelma ilmestyi Kööpenhaminan Christianiassa vuonna 1978. Sen jälkeen hän on tehnyt kirjoja suomeksi, tanskaksi, ruotsiksi ja englanniksi. Hänen teoksiaan ovat kuvittaneet muun muassa Outi Heiskanen ja William S. Burroughs. Runokokoelmia on ilmestynyt 35 ja suomennoksia kaksitoista.  

Voimakas itse tekemisen mentaliteetti näkyy myös Ihalaisen pyörittämässä kustantamossa Palladium Kirjoissa, jonka teokset hän kirjoittaa, kääntää tai toimittaa, painaa itse Siuronkosken voimalla ja hoitaa kirjojen levityksen. Tätä sitkeää kulttuurityötä Ihalainen on tehnyt tinkimättömällä otteellaan jo vuosikymmeniä. Hän on tunnettu myös hypnoottisena esiintyjänä. Ihalainen on toiminut vuodesta 2003 rakastetun Annikin Runofestivaalin taiteellisena johtajana. 

Suomentaja, kustannustoimittaja ja kouluttaja Alice Martin on toiminut englanninkielisen kirjallisuuden, etenkin runouden, suomentajana jo yli neljän vuosikymmenen ajan. Hänet tunnetaan myös suomennosten taitavana ja herkkäkorvaisena toimittajana. 

Alice Martin (s. 1959) on suomentanut useita lastenkirjoja, muun muassa Lewis Carrollin klassikot Alicen seikkailut ihmemaassa, Alice Peilintakamaassa ja Kraukijahti, sekä George Eliotin suurteoksen Daniel Deronda. Hänen runosuomennoksiaan on myös J. R. R. Tolkienin ja lukuisten muiden kirjailijoiden teoksissa.  

Martin on toiminut kustannustoimittajana ja osin suomentajanakin WSOY:n suurhankkeessa, jossa suomennettiin uudelleen William Shakespearen näytelmät. Shakespeare ja vanha mitallinen runous on hänen erikoisalaansa. Martin on tehnyt vaikuttavan uran myös suomentajien kouluttajana. Hänen suomennostyöpajoissaan kymmenet suomentajat ovat vuosien varrella saaneet innoittavaa oppia.  

Lastenkulttuurin valtionpalkinto   

Taiteen edistämiskeskus myöntää vuoden 2023 lastenkulttuurin valtionpalkinnon Kaustisen Näppäreille. 

Kaustisen Näppärit palkitaan musiikkipedagogisesta toiminnastaan, joka on inspiroinut tuhansia lapsia ja nuoria musiikin ja perinteen harrastamiseen yhteisöllisellä tavalla. Näppärit on Mauno Järvelän kehittämä musiikkipedagogiikka ja musiikkikasvatuksen filosofia, joka on niittänyt mainetta kymmenien vuosien ajan kotimaassa ja ulkomailla. Näppäreiden poikkeuksellinen merkitys on siinä, miten se rohkaisee kaikkia soittamaan ja luomaan elämänmittaisen suhteen musiikkiin. 

Näppäriohjelmiston kappaleet sävelletään, valitaan ja sovitetaan niin, että jokaiselle soittimelle ja soittajalle löytyy omaa taitotasoaan vastaavaa soitettavaa. Stemmoja johtaa ammattimuusikko eli ”näppäriope”. Heistä suuri osa on aikanaan itsekin Näppäreinä aloittaneita, nyt jo aikuisikään ehtineitä musiikin ammattilaisia. Ei ole hienompaa tapaa kokea musiikkia kuin soittaa sitä yhdessä valtavalla joukolla huippuammattilaiset ja vasta-alkajat kaikki yhdessä. 

Mediataiteen valtionpalkinto  

Valtion audiovisuaalisten taiteiden toimikunta myöntää vuoden 2023 mediataiteen valtionpalkinnon kuvataiteilija Ville Kalliolle.  
Ville Kallio saa palkinnon tunnustuksena ansiokkaasta työstään media- ja pelitaiteen kentällä. Kallion yksin tekemä videopeli Cruelty Squad (2021) on taiteellisesti, sisällöllisesti sekä teknisesti kunnianhimoinen ja onnistunut teos. Siinä tulee esiin hänen leimallinen jälkensä niin visuaalisesti kuin tarinallisestikin.  

Cruelty Squad visioi hyperkapitalistisen dystooppisen tulevaisuuskuvan, jossa kaikki on kaupallistettu. Teos on ensivaikutelmaltaan visuaalisesti raastava, hektinen ja taitoa vaativa videopeli. Kun peliin uppoaa enemmän, löytyy sen sisältä paljon terävää yhteiskunnallista kritiikkiä ja se nostaa esiin syviä kysymyksiä ihmisarvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Cruelty Squad on kansainvälisesti menestynyt, taiteellisesti tinkimätön ja omaperäinen teos, jonka tekijä ansaitsee tulla noteeratuksi taiteellisista meriiteistään myös Suomessa. 

Ville Kallio (s. 1990) on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka työskentelee monialaisesti muun muassa piirtämisen, maalauksen, videon ja veistosten sekä viime vuosina erityisesti videopelien parissa. Hänen teoksiaan on esitetty kansainvälisesti, muun muassa Feels Like Memeplex -näyttelyssä Plymouthissa vuonna 2023 ja Pet Cemetery -näyttelyssä Ateenassa vuonna 2019. 

Monitaiteen valtionpalkinto 

Valtion monitaiteiden toimikunta myöntää vuoden 2023 monitaiteen valtionpalkinnon Myymälä2-osuuskunnalle.  

Palkinto myönnetään tunnustuksena Myymälä2:n omaperäiselle ja aidosti monitaiteiselle yhteisölle, joka toimii ylpeästi ruohonjuuritasolla. Myymälä2 on avoin ja turvallinen kohtaamispaikka kuva- ja performanssitaiteille, kokeilevalle musiikille, muotoilulle ja katukulttuurille. Se on aidosti moninainen – niin organisaation toimijat kuin taiteilijat edustavat eri taiteen alueita ja kulttuuritaustoja. Toiminta on aktiivista, uudistuvaa, pitkäjänteistä ja kuvia kumartelematonta. 

Myymälä2 on vuonna 2002 perustettu taiteilijavetoinen näyttely- ja tapahtumapaikka Helsingin keskustassa. Nykyisessä paikassa toiminta alkoi vuonna 2003 ja tilassa toimii myös itsenäisiin kustanteisiin keskittynyt kirjakauppa. Vuosien saatossa Myymälä2 on ottanut omakseen erityisesti nuorten ja maahanmuuttajataustaisten taiteilijoiden työn esittelyn. 

Muotoilun valtionpalkinto  

Valtion arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta myöntää vuoden 2023 muotoilun valtionpalkinnon vaatesuunnittelija Samu-Jussi Koskelle. 

Samu-Jussi Koski saa palkinnon tunnustuksena ansiokkaasta taiteellisesta työstään vaatesuunnittelijana. Koski tunnetaan vaatteista, joissa yhdistyy konstailematon muoto, laadukkaat materiaalit ja puhutteleva tunnelma tai tarina. Kosken luoman Samuji-vaatemerkin tuotteet ovat vuosienkin jälkeen käytettyjen vaatteiden ja nettikauppojen halutuimpia aarteita. Ne ovat kestäneet aikaa ja monet ovat saavuttaneet klassikon aseman.  

Tänä vuonna Koski on käynnistänyt kaksi uutta brändiä, Jeans & Towelsin ja Borse e Cosen. Niiden lisäksi Koski suunnitteli mallistot Ratialle ja Lapuan Kankureille. Kaikkia yhdistää sama, trendeistä vapaa, tunnistettava ja ajaton estetiikka. Perustamansa luovan toimiston S&Co:n kautta Koski auttaa suunnittelussa ja brändityössä myös muita yrityksiä. Suunnittelijan laaja-alaisuudesta kertovat myös teatteripuvustukset, viimeisimpänä Lilla Teaternin Röda rummet. 

Samu-Jussi Koski (s. 1975) on opiskellut vaatesuunnittelua Lahden Muotoiluinstituutissa ja Polimoda Fashion Schoolissa Firenzessä. Hän työskenteli kuusi vuotta Marimekossa, lopuksi vaatetuslinjan luovana johtajana. Marimekkouran jälkeen Koski perusti Samujin vuonna 2009. Samuji siirtyi uudelle omistajalle vuonna 2021. Samana vuonna Koski suunnitteli puvustuksen Helsingin Kaupunginteatterin näytelmään Niin kuin taivaassa. Koski on saanut useita tunnustuksia työstään, muun muassa Muodin Gloria 2008, Elle Style Award 2010, Vuoden Tulokas 2010 ja Kultainen Vaatepuu 2012. 

Musiikin valtionpalkinnot 

Valtion musiikkitoimikunta myöntää vuoden 2023 musiikin valtionpalkinnot saksofonisti-säveltäjä Linda Fredrikssonille ja pianotaiteilija Ilmo Rannalle. 

Linda Fredriksson saa palkinnon ansioituneesta työstään suomalaisen jazzmusiikin parissa. Fredriksson on noussut nopeasti yhdeksi Suomen valovoimaisimmista saksofonisteista ja kansainvälisesti tunnustetuksi suomalaisen jazzin kärkinimeksi.  

Fredriksson on säveltäjänä ja muusikkona imaginäärinen tarinankertoja, herkkä ja yllätyksellinen. Instrumentalistina hän on suvereeni, tavaramerkkinä oma tunnistettava sointi. Ensimmäisessä soololevyssä Juniperissa Fredriksson soittaa juuri sen verran kuin kulloinenkin sävellys vaatii.  

Muusikkona Linda Fredriksson (s. 1985) on esiintynyt Suomen lukuisissa eturivin jazzyhtyeissä, kuten Superposition, Ricky-Tick Big Band ja Mopo. Lisäksi hän on säveltänyt musiikkia teatteriin, elokuviin sekä esitystaideteoksiin. 

Ilmo Ranta saa palkinnon tunnustuksena ansiokkaasta urastaan pianotaiteilijana ja kouluttajana. Ranta on suomalaisten laulaja- ja kamarimuusikkosukupolvien päämäärätietoinen ja visionäärinen kouluttaja. Pianotaiteilijana hän on suomalaisen liedtaiteen pitkäaikaisia johtavia voimia. 

Ranta on ohjannut lukuisia laulajia ja vaikuttanut taiteellisesti korkealaatuisella opetustyöllään liedpianistien uudemman kärkijoukon esiin nousuun. Hän on toiminut lukuisissa laulukilpailuissa pianistina ja asiantuntijana sekä tuomariston jäsenenä (muun muassa kansainvälisissä Mirjam Helin -laulukilpailuissa pianistina ja Lappeenrannan valtakunnallisissa laulukilpailuissa tuomariston jäsenenä).  

Ilmo Ranta (s. 1956) valmistui Sibelius-Akatemiasta ja jatkoi opintojaan ulkomailla johtavien pianistien opissa liedin, kamarimusiikin ja aikamme musiikin parissa. Vuoden 1985 ensikonserttinsa jälkeen hän on esiintynyt orkesterisolistina ja kamarimuusikkona kotimaassa ja ulkomailla. Erityisesti hänet tunnetaan liedpianistina, jonka tunnetuimpia duopartnereita ovat olleet Karita Mattila, Monica Groop, Jorma Hynninen, Sauli Tiilikainen, Petteri Salomaa, Lilli Paasikivi, Topi Lehtipuu ja Piia Komsi. 

Sarjakuva- ja kuvitustaiteen valtionpalkinto  

Valtion monitaiteiden toimikunta myöntää vuoden 2023 sarjakuva- ja kuvitustaiteen valtionpalkinnon sarjakuvataiteilija Juliana Hyrrille.  

Juliana Hyrri on monipuolinen taiteilija, joka toimii nykytaiteen, kuvitustaiteen ja sarjakuvan kentillä ylittäen luontevasti kenttien raja-aitoja. Kaikki eri kuvantekemisen muodot näkyvät hänen persoonallisessa jäljessään.  

Lapsena Virosta Suomeen muuttanut Juliana Hyrri (s. 1989) käsittelee sarjakuvateoksissaan lapsen kokemuksia ja maailmaa tarkkanäköisyydellä ja myötätunnolla. Teoksessaan Päivänkakkarameri (Suuri Kurpitsa 2022) hän kuvaa koskettavasti maahanmuuttajakokemusta lapsen näkökulmasta ja lapsen sanoin.  

Kuvituksissaan Hyrri kerrostaa viivaa ja maalattuja vetoja. Hänen suvereenin vapaa kynän- ja siveltimenjälkensä yhdistettynä hänen tapaansa katsoa maailmaa tuottaa eloisia ihmis- ja eläinhahmoja, sisätiloja ja maisemia. Hyrrin tunnistettava estetiikka kietoutuu kuvien sisältöihin tavalla, joka tekee hänestä omaäänisen ja väkevän taiteilijan. 

Taiteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden valtionpalkinto 

Taiteen edistämiskeskus myöntää vuoden 2023 taiteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden valtionpalkinnon ANTI – Contemporary Art Festivalille. 

ANTI-festivaali on Kuopiossa vuodesta 2002 järjestetty esitystaiteeseen keskittyvä, monitaiteellinen festivaali, joka on juurruttanut taiteellisesti kunnianhimoisen festivaalin yhteisöönsä poikkeuksellisen hyvin. ANTI-festivaali on osoittanut, miten taiteella pystyy puhuttelemaan haastavia ja monimutkaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä ja tekemään niitä taiteen keinoin näkyväksi suurille yleisöille. 

Taiteellisesti täysin omassa kehyksessään toimiva ANTI-festivaali vaikuttaa sekä paikallisesti että kansainvälisesti. Kansainvälisesti profiloitunut paikkasidonnaisen nykytaiteen festivaali tuottaa Pohjois-Savon sydämeen korkeatasoisia taideteoksia kaikkien kaupunkilaisten ulottuville. Laajasti kaupunkikeskustassa näkyvä tapahtuma on todiste siitä, miten live art -teosten kuratoidut kokonaisuudet pystyvät ravisuttamaan maailman ymmärtämistä ja jättämään pysyviä jälkiä tapaamme toimia yhdessä ihmisinä ja osana planetaarista kokonaisuutta. 

Visuaalisten taiteiden valtionpalkinto 

Valtion visuaalisten taiteiden toimikunta myöntää vuoden 2023 visuaalisten taiteiden valtionpalkinnon kuvataiteilija, elokuvaohjaaja Saara Ekströmille. 

Saara Ekström saa palkinnon ansiokkaasta urastaan visuaalisten taiteiden alalla. Ekström on monialainen, älykäs ja utelias tekijä. Pitkäjänteinen työskentely monimutkaisten aiheiden parissa näkyy taitavasti tehdyissä teoksissa, jotka haastavat katsojan ja tekevät vaikutuksen niin filosofisen käsitteellisyyden kuin korkealaatuisen ja ammattimaisen toteutuksen kautta. Luomissaan taiteellisissa kokonaisuuksissa Ekström onnistuu muodostamaan uusia tiloja, joiden äärellä voimme keskittyä meitä kaikkia koskettaviin merkittäviin teemoihin. 

Saara Ekströmin (s. 1965) tuotanto sisältää monipuolisesti elokuva- ja valokuvateoksia, tilataidetta ja installaatioita. Hänen teoksiaan on esitetty laajasti kotimaassa ja ulkomailla 1990-luvulta alkaen. Ekströmin keskeisiä ansioita ovat yksityisnäyttelyt Suomen merkittävimmissä taidemuseoissa ja viimeisimpänä Helsingin Taidehallissa esillä ollut vaikuttava kokonaisuus. 

Lisätietoja

•    arkkitehtuuri ja muotoilu: taiteen tukemisen päällikkö Henri Terho, Taike, p. 0295 330 901
•    elokuva- ja mediataide: erityisasiantuntija Sari Ilmola, Taike, p. 0295 330 830
•    esittävät taiteet: erityisasiantuntija Marja Susi, Taike, p. 0295 330 894
•    kirjallisuus: erityisasiantuntija Katariina Kummala, Taike, p. 0295 330 812
•    visuaaliset taiteet: erityisasiantuntija Kirsi Väkiparta, Taike, p. 0295 330 724
•    lastenkulttuuri: taiteen tukemisen päällikkö Henri Terho, Taike, p. 0295 330 901
•    monitaide: erityisasiantuntija Tuulikki Koskinen, Taike, p. 0295 330 728
•    musiikki: erityisasiantuntija Salla Mistola, Taike, p. 0295 330 875
•    sarjakuva- ja kuvitustaide: erityisasiantuntija Tuulikki Koskinen, Taike, p. 0295 330 728
•    taiteen yhteiskunnallinen vaikuttavuus: taiteen tukemisen päällikkö Henri Terho, Taike, p. 0295 330 901