Tarve ja muutos | Haasteesta hankkeeksi
Millaisesta taide-, kulttuuri- tai luovan alan tarpeesta voi muotoilla ESR+-hankkeen? Miksi tarpeen tunnistaminen on tärkeää? Entä millaista muutosta hanke voi tuoda alalle?
Vierasosiossa Harri Karvinen Tampereen ammattikorkeakoulusta kertoo ESR+-rahoituksen saaneesta Musiikkiagenttikoulutus-hankkeesta. Hankkeessa luodaan koulutuskokonaisuus uusille ohjelmamyyjille sekä ohjelmatoimistoissa jo työskenteleville. Mistä tarve ohjelmatoimistoalan osaamisen kehittämiselle kumpuaa? Millaista muutosta hanke tavoittelee alalla?
Luovan verkon Haasteesta hankkeeksi -podcastissa käsitellään hankemuotoilua, hankeosaamista ja hakukriteereitä Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen ESR+-teemassa.
Jakson tekstiversio
Avaa tekstiversio
[00:00:00]: [Musiikkia]
Sofia-Charlotta Kakko [00:00:03]: Miten vahvistetaan taide- ja kulttuurialan osaamista ja työllisyyttä? Entä luovaa alaa ja luovaa taloutta? Minä olen Sofia-Charlotta Kakko.
Milla Minerva Mertanen [00:00:11]: Ja minä olen Milla Minerva Mertanen.
Sofia-Charlotta Kakko [00:00:13]: Ja me olemme Taiteen edistämiskeskuksen Luova verkko -hankkeesta.
Milla Minerva Mertanen [00:00:17]: Ja tämä on Haasteesta hankkeeksi -podcast.
Sofia-Charlotta Kakko [00:00:20]: Luova verkko koordinoi ESR+-teemaa nimeltä Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen. Tässä podcastissa johdatamme sinut ESR+:n, hakukriteerien ja hankeosaamisen jännittävään maailmaan.
[00:00:33]: [Musiikkia]
Milla Minerva Mertanen [00:00:36]: Tervetuloa Luovan verkon Haasteesta hankkeeksi -podcastin pariin. Keskustelemassa tänään Milla.
Sofia-Charlotta Kakko [00:00:43]: Ja Sofia.
Milla Minerva Mertanen [00:00: 45]: Tänään puhumme ESR+-hankkeesta ja hankemuotoilusta tarpeen ja muutoksen tunnistamisen kautta. Aiemmissa jaksoissa puhuimme siitä, että ESR+-rahoitusta voi saada luovien alojen osaamisen tai työllisyyden tai luovan talouden kehittämiseen. Näiltä rahoitetaan ESR+-teemassa nimeltä luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen.
Sofia-Charlotta Kakko [00:01:07]: Eli kun lähdetään ideoimaan hanketta osaamisen ja työllisyyden vahvistamiseksi, niin ensin pitää tunnistaa, millaiseen tarpeeseen hankeidea perustuu ja millaista muutosta hankkeella tavoitellaan. Tästä vähän jo puhuttiin edellisessä jaksossa, mutta nyt päästään pureutumaan aiheeseen oikein toden teolla. Hankkeiden taustalla on siis aina oltava jokin konkreettinen tarve, joka on noussut alalta, johon tämä hanke vastaa. Niin Milla, miten sinä lähestyisit tätä asiaa, jos nyt olisit muotoilemassa omaa hanketta?
Milla Minerva Mertanen [00:01:41]: Heti hankemuotoilun alkumetreillä kysyisin tai asettelisin kaksi erilaista kysymystä. Ensimmäisenä miettisin sitä, että mikä on se konkreettinen asia, jota on tarkoitus muuttaa. Ja sitten toisena miettisin sitä, että miksi muutos on alalle tärkeää. Tässä tämmöinen klassinen kaava siitä, että X johtaa Y:hyn voi auttaa ajattelua. Näin saadaan ymmärrystä hankkeen tarpeesta ja siitä, millaista muutosta hankkeella haetaan. Näistä lähtökohdista hanketta on sitten helpompi työstää eteenpäin ja muotoilla eteenpäin, mutta myös perustella myöhemmin eteenpäin sitten rahoitushakemuksessa.
Sofia-Charlotta Kakko [00:02:20]: Juuri näin. Tarve siis pohjautuu jonkinlaiseen haasteeseen, eli hankkeen taustalla on joku alalla tunnistettu aito haaste, jota pyritään ratkaisemaan ja kehittämään ja muuttamaan. Tähän voisin nostaa esimerkkinä vaikka Metropolian vetämän Luovat web 3-ajassa -hankkeen, joka on saanut rahoitusta ensimmäisessä hankekierroksessa. Niin tässä hankkeessa tullaan tarttumaan siihen, millaiset haasteet estävät luovien alojen kehittymistä metaversumiin liittyvässä ansainnassa. Ja he kartoittivat tähän liittyviä haasteita jo aiemmin tehdyssä esiselvityksessä, ja tässä esiselvityksessä tunnistettuja digitaalisen osaamisen ja ansaintamallien osaamisen vajetta pyritään nyt tämän hankkeen kautta kehittämään. On tärkeää, että kenttä otetaan mukaan haasteen ja tarpeiden pohtimisessa, jotta tunnistetaan se haaste juuri oikein ja löydetään sille alaa hyödyttävä ratkaisu.
[00:03:13]: [Musiikkia]
Sofia-Charlotta Kakko [00:03:16]: Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on siis, että oikeaan tarpeeseen ja muutokseen pureutumalla voidaan muuttaa alalla työskentelyä ja saada uusia työpaikkoja tai vahvistaa olemassa olevia työpaikkoja.
Milla Minerva Mertanen [00:03:27]: Se voi olla esimerkiksi alan ammattilaisten parempi osaaminen toimia uusilla tavoilla tai vaikkapa uudenlaisen yhteistyön syntyminen eri alojen välillä.
[00:03:36]: [Musiikkia]
Sofia-Charlotta Kakko [00:03:38]: Eli isossa kuvassa tämä muutos voi olla vaikka työpaikkojen ja uudenlaisten elinkeinomahdollisuuksien lisääntyminen luovilla aloilla tai luovan talouden kasvu. Mutta ketkä sitten ovat parhaita tahoja tunnistamaan näitä taiteen, kulttuurin ja luovan alan tarpeita ja kaivattua muutosta?
Milla Minerva Mertanen [00:03:55]: Yleensä näiden alojen osaajat ovat itse parhaita asiantuntijoita. Tarvetta voi lähteä kartoittamaan esimerkiksi siitä, mitä omalla alalla on tärkeää viedä eteenpäin, jotta alalle saadaan enemmän työpaikkoja. Millaista osaamista tarvitaan lisää, minne osaamista tarvitaan lisää ja minkä pitää muuttua, jotta alalla olisi paremmat työllisyys- ja elinkeinomahdollisuudet?
[00:04:18]: [Musiikkia]
Milla Minerva Mertanen [00:04:21]: Tarve ja muutos täytyy kuitenkin aina kyetä perustelemaan, onko tarpeeseen liittyen tehty jotain aiempaa selvitystyötä. Onko esimerkiksi alan ammattilaisten osaamista kartoitettu kyselyllä? Toki arjessa tehdyt havainnot voivat herättää ajatuksia ja ohjata ideoinnissa. Ja kun nämä havainnot pystyy perustelemaan ja kertomaan, mistä havainnot on tehty, ollaan jo aika pitkällä. Mahdollisimman tuoreet taustaselvitykset, kyselyt, benchmarkkaukset ovat hyviä, kunhan ne perustuvat muuhunkin kuin mututuntumaan.
Sofia-Charlotta Kakko [00:04:53]: Jos itsellä ei ole tällaista taustatyötä valmiiksi tehtynä, niin voi pohtia, löytyykö tällaista taustatyötä jostain muualta. Ehkä sitä kautta voi löytyä myös potentiaalinen hankekumppani. Yleensä alojen kattojärjestöt ovat keränneet erilaista tietoa alalta, joten heitä voi aina pyrkiä hyödyntämään hankesuunnittelussa. Ja muutoksen perustelussa on tärkeää katsoa suoraan hankkeesta seuraavia muutoksia alalla, mutta myös laajempaa kuvaa, eli mitä hanke muuttaa alalla nyt ja mikä sen ansiosta voi myöhemmin vielä muuttua eteenpäin. Mutta pitää pysyä konkretiassa. Ei auta liikkua pelkästään yläpilvissä, vaan tarve ja muutos pitää perustella jollain konkreettisella tavalla.
Milla Minerva Mertanen [00:05:36]: Juuri näin. On hyvin tavallista, että hankkeen tarve on aika laaja. Tarpeen täytyy olla riittävän konkreettinen ja laajuudeltaan sellainen, että se voidaan ratkaista yhden hankkeen aikana. Eli kun sitä lähdetään miettimään, ei kannata miettiä semmoista, että miten tämä kymmenen vuoden aikana. Totta kai semmoinen tietynlainen tulevaisuusperspektiivi on hyvä olla, ja sen voi myös kirjoittaa sinne hakemukseen, mutta kannattaa olla realistinen lopulta siinä, mitä hankehakemukseen kirjoittaa. Ja tarvetta tulee pystyä tarkastelemaan myös kapeammasta näkökulmasta, että se rajaus on hyvin tärkeä, että miettii, miten se vaikuttaa esimerkiksi valtakunnallisesti tai sitten pienemmässä mittakaavassa. Ja joskus tarvetta kannattaa pilkkoa osiin. Sen jälkeen voi pohtia, mitä kaikkea niistä voi lähteä toteuttamaan. Mutta miten tarvetta voi sitten lähteä rajaamaan?
Sofia-Charlotta Kakko [00:06:28]: No, yksi keskeinen lähtökohta on pohtia kohderyhmä riittävän tarkasti, eli on syytä pohtia, kenen tilanne muuttuu tämän hankkeen ansiosta. Onko kyseessä joku tietty luovan alan osaajajoukko? Ollaanko kehittämässä kuvataiteilijoiden tai kulttuurituottajien tai vaikka vaatesuunnittelijoiden liiketoimintaosaamista? Näkökulma ja tarve saattaa olla näissä kaikissa tilanteissa aivan erilaisia. Pohtimisen arvoista on myös, voiko kohderyhmältä pyytää näkemyksiä suunnittelun tueksi tai voiko heitä ottaa mukaan hankekumppaneiksi.
Milla Minerva Mertanen [00:07:00]: Seuraavaksi kannattaa pohtia, millaista toimintaa on mahdollista toteuttaa eli miten hanke voi konkreettisesti vastata tunnistettuun tarpeeseen eli mitä hankkeessa ollaan konkreettisesti tekemässä ja miten. Millaiset resurssit toteutukseen on varattu, tehdäänkö yksin vai yhdessä? Tätä kautta voi hahmottaa, että onko tarpeeseen mahdollista vastata konkreettisella tekemisellä vai pitääkö tunnistettua tarvetta rajata entisestään ja hahmotella vielä kristalliisemmaksi.
Sofia-Charlotta Kakko [00:07:36]: Toimintaa suunniteltaessa on myös tärkeää katsoa ympärille ja tehdä taustatyötä. Eli onko joku muu jo tehnyt samankaltaista toimintaa? Sellaista hanketta ei kannata lähteä tekemään, jonka joku on jo tehnyt aiemmin, erityisesti jos se ei toiminut. Jos joku on tehnyt aiemmin vastaavaa, niin on hyvä punnita, että miten sitä aiempaa toimintaa voi hyödyntää ja toisaalta mitä uutta tämä oma hanke tuo aiheeseen. Ja ehkä tämän kautta voi löytää myös niitä yhteistyökumppaneita, koska yksin ei kannata tehdä. Ja jos summataan vielä vähän yhteen, niin kun pohditaan hankkeen tarvetta ja muutosta, niin mitä Milla sinun mielestäsi kannattaa ottaa huomioon?
Milla Minerva Mertanen [00:08:17]: Tunnista alalla oleva haaste, jota täytyy kehittää. Se on se ihan ensimmäinen asia, mistä lähdetään. Tunnista alalla oleva haaste. Seuraavaksi tee tai etsi olemassa oleva selvitystyö, joka antaa tukea haasteen hahmottamiselle. Seuraavaksi on tärkeää tunnistaa kohderyhmät, eli keiden tarpeesta on kyse. Kenen osaaminen tai työllisyys vahvistuu hankkeen myötä?
Sofia-Charlotta Kakko [00:08:44]: Ja tässä kohtaa voi myös avata sitä ajattelua uudestaan niinkin, että voiko jonkun toisenkin, esimerkiksi rinnakkaisella alalla työskentelevän tahon, tarve olla samankaltainen ja voisiko löytyä yhteistä synergiaa näiden välillä.
Milla Minerva Mertanen [00:09:01]: Juuri näin. Ja sitten tärkeää on myös miettiä, millaisen konkreettisen muutoksen hanke saa aikaiseksi, eli miten se X johtaa Y:hyn. On tärkeää pohtia myös laajempia seurauksia, mutta muistaa pysyä siinäkin aina konkretiassa. Tarve ja muutos toimivat peilinä toiminnan suunnittelulle. Mitä kaikkea on tarpeellista ja toisaalta mahdollista toteuttaa? Jos toteutus tuntuu liian laajalta, täytyy pohtia, voiko tarvetta rajata vielä vähän kapeammaksi.
[00:09:34]: [Musiikkia]
Sofia-Charlotta Kakko [00:09:37:] Eli seuraavaksi kuullaan, miten tarve ja muutos on tunnistettu rahoituksen saaneessa hankkeessa.
Milla Minerva Mertanen [00:09:44]: Meillä on nyt haastateltavana Harri Karvinen Musiikkiagentuuri-hankkeesta. Tervetuloa Haasteesta hankkeeksi -podcastiin.
Harri Karvinen [00:09:52]: Kiitoksia paljon.
Sofia-Charlotta Kakko [00:09:54]: Työskentelet Tampereen ammattikorkeakoulussa ja vedät tätä Musiikkiagentuuri-koulutushanketta. Kertoisitko ihan alkuun, millaista luovan alan haastetta tämä Musiikkiagentuuri-hanke on ratkaisemassa?
Harri Karvinen [00:10:07]: Hankkeen lähtökohtien kannalta lähdettiin varmaan aika paljon pandemian jälkeisestä tilanteesta. Minä sain kuulla, että alalla, siis musiikkiagentuureissa tai keikkaohjelmatoimistossa, oli käynyt niin, että ihmisiä oli siirtynyt toisenlaisiin tehtäviin ja siellä oli selvästi syntynyt tällainen ammattitaitoisen työvoiman pula. Me vastaamme siis tähän tarpeeseen nimenomaan tässä hankkeessa. Eli tällainen valmennusohjelma nuorille, uusille keikkamyyjille ja vähän jo sellaisillekin, jotka ovat alalle jo siirtyneet, mutta eivät vielä varsinaisesti saa siitä täysipäiväistä ansiotuloa aikaiseksi.
Milla Minerva Mertanen [00:11:13]: Kuvasit aika hyvin tuota, miten te tunnistitte tarpeen silloin, että siinä on ihan selkeä hankkeen mentävä kolo. Millä tavoin te kuvasitte tarvetta siinä ihan konkreettisessa hankehakemuksen kirjoitusprosessissa?
Harri Karvinen [00:11:27]: No hyvinkin näillä samoilla aiheilla, eli kuvasimme ensinnäkin, että millaista se alalle tuleminen on. Se kestää. Verkostojen luominen kestää, verkostojen luominen asiakkaiden suuntaan, artistien suuntaan, musiikkiteollisuuden suuntaan. Ihmisten, jotka ovat siinä teollisuudessa, täytyy tuntea sinut ja luottaa sinuun, näkemykseesi ja osaamiseesi. Ja tämä ainakin minulla silloin aikoinaan henkilökohtaisesti 80-luvulla kesti 5–6 vuotta, ja se on vähän semmoinen hämmentävä tilanne. Siinä enemmänkin olet mukana harrastuksen vuoksi, mutta sitten yhtäkkiä tajuat, että tällä oikeasti pystyisi elämäänkin. Me kuvasimme hankehakemuksessa sitä, että alalle tuleminen ei ole kovin yksinkertainen asia, eikä siihen ole ollut, eikä ole koulutusta. Tässä yhteistyökumppanina on Suomen ohjelmatoimistojen liitto, jossa minäkin olen joskus aikoinani toiminut. Heidän vuosikokouksessaan oltiin valtuutettu hallitus selvittelemään mahdollisuutta kouluttaa uusia tekijöitä alalle. Ja se syy ennen kaikkea johtui näistä kahden vuoden pandemiarajoituksista, jolloin keikkoja ei ollut ja alalta poistui paljon työntekijöitä. Kuvasimme siis aiheutunutta tilannetta ja nimenomaan sitä tarvetta. Tarvehan näissä hakemuksissa on oikeastaan se ensimmäinen tunnistettava asia, että minkä pohjalle kannattaa lähteä etsimään ratkaisua ja sitten, että pystyisimmekö me organisaationa jo tekemään tällaiselle tarpeelle, antamaan sille vastausta.
Sofia-Charlotta Kakko [00:13:53]: Joo.
Harri Karvinen [00:13:54]: Vastasinko riittävästi?
Sofia-Charlotta Kakko [00:13:55]: Joo, erittäin hyvin vastattu. Sinulla on itsellä pitkä kokemus myös tästä keikkamyymisestä ja ihan sieltä käytännön kentän töistä. Mikä rooli tällä kentän tuntemuksella on sen haasteen tunnistamisessa?
Harri Karvinen [00:14:12]: No hyvin tärkeä. Minulla on siis yli 35 vuoden kokemus, mutta en ole alalla nyt enää kuitenkaan ollut noin kymmeneen vuoteen. Silloin kun lopettelin tai siirryn puhtaasti enemmänkin ammattikorkeakouluopettajaksi, olin hyvin helpottunut, että pääsin eroon siitä entisestä ammatistani. Ja ajattelin, että minun ei tarvitse palata siihen millään tavalla, mutta toisaalta se kokemus on oikeastaan rakentunut tavallaan sellaisen pehmentyneet näkemyksen kautta, eli kyllä ne sellaiset tietyt lainalaisuudet näkyvät paljon selvemmin tänä päivänä silmissäni, että mistä kaikista tekijöistä se menestys siihen ammattiin koostuu. Ja tästä kokemuksesta ennen kaikkea ammennan sitä omaa näkemystäni ja omaa valmentamistani. Toki musiikkiteollisuus on muuttunut hyvin paljon näiden kymmenen vuoden aikana. Siitä on tullut paljon hektisempää ja raadollisempaa ja kyllä siellä on enemmän kilpailua kuin 80–90-luvulla. On varmasti paljon asioita, joihin en oikeastaan osaa antaa vastauksia, mutta toisaalta tällainen hanke tarjoaa minullekin oivalluksen paikkoja, mikä on tosi hieno asia.
Milla Minerva Mertanen [00:16:04]: Puhuit aiemmin yhteistyötahoista, ja nyt mietin, että mikä merkitys yhteistyökumppaneilla ja verkostoilla on siihen haasteen tai tarpeen hahmottamiseen?
Harri Karvinen [00:16:15]: Ehkä kuvailisin sitä näin, että kun palataan sinne alkuvuoteen 2023, kun minä bongasin tämän tiedon Ohjelmatoimistojen liiton sivuilta heidän pöytäkirjoistaan, niin otin aika välittömästi yhteyttä. No ensimmäiseksi tietysti meidän korkeakoulumme TKI-osastoon, että mitä te olette mieltä. Tällainen tarve on tuonne nyt kirjattu ja minulla olisi vastauksia tähän antaa, että voisiko tästä lähteä kehittämään jotakin. Ja sitten aika nopeasti minä tapasin sitten Ohjelmatoimistojen liiton hallituksen pari jäsentä, puheenjohtaja Veikko Lehtolan ja Kari Pössin Seinäjoella Mars-tapahtumassa, jossa sitten mietimme sen jutun sillä tavalla, että minä pystyisin tekemään ja minun idea ja toteuttamistapa olisivat tällaiset. Ja nyt sitten vain pitää miettiä se puoli, että mistä me löydämme sen rahoituksen. Tietysti se kavereiden ensimmäinen kommentti tähän oli, että no niin, että tässä tämä ratkaisu on, että me olemme mukana heti, kun pääset sillä tavalla eteenpäin, että löydät sen rahoitusjutun. Ja tällä hetkellä edelleenkin meidän hankkeessamme, kun etsimme näitä uusia keikkamyyjiä, se tapahtui tämän Suomen Ohjelmatoimistojen liiton rekrytoinnin kautta tai miksi sitä kutsuisi. Ja olen saanut suuresti apua sieltä suunnalta, kun on kerätty tämä kaikki informaatio näistä uusista ohjelmamyyjistä ja markkinoitu hanketta pikkaisen siihen suuntaan ja niin edespäin. Meillä ei ole tässä nyt muita yhteistyökumppaneita, mutta toki on sitten ohjausryhmä, josta löytyy paljon luovan alan eri organisaatioiden ja järjestöjen ihmisiä, jotka toivottavasti tulee jeesaamaan minua varsinkin viestinnällisissä asioissa.
Sofia-Charlotta Kakko [00:18:43]: Hyvältä kuulostaa. Kiinnostaisi vielä kuulla, että missä vaiheessa tämä idea muotoutui tai missä vaiheessa päätitte lähteä muotoilemaan sitä juuri ESR-rahoitukseen.
Harri Karvinen [00:18:56]: Minä olin yhdessä ESR+-rahoituksessa aikaisempina vuosina. Se alkoi juuri siinä kohtaa, kun tämä koronaepidemia loppui. Minulla on jonkinnäköinen käsitys siitä. Tämä uusi rahoituskausihan on vähän toisenlainen sitten, että siellä vähän toisella tavalla toimitaan. Kyllä se tieto tästä tuli nimenomaan meidän TKI:n kautta, jossa tarkasti seurataan näitä mahdollisuuksia ja sieltä sen suuren avun sain. Minulla oikeastaan lähinnä siinä kohtaa oli vain runko, että sinne kannattaisi toteuttaa se juttu. Ja siinä oli tällaisia asioita siinä prosessissa, että aloimme tutkimaan tätä juttua ja olimme yhteydessä muistaakseni ELY-keskukseen. Kyselimme, että miltä tämmöinen kuulostaisi, ja siellä oli ensimmäinen tällainen ongelmallisempi kohta, että tähän pitäisi löytää yli 30 ihmistä, joiden työskentelyä tai työn tekemistä meidän pitäisi pystyä valmentamaan ja jeesailemaan. Siinä kohtaa me sitten kehitimme tämmöisen toisen polun, joka sekin oikeastaan pohjautuu minun omaan henkilökohtaiseen kokemukseeni. Eli kun olen aikoinaan 21-vuotiaana aloittanut itse oman ohjelmatoimiston pyörittämisen kaverini kanssa, niin eihän meillä ollut mitään konkreettista, että mitä se on, me vain aloimme tekemään sitä. Se oli silloin mahdollista, tänä päivänä ei ehkä niinkään. Ei minulla ollut koulutusta johtamiseen ja yritysstrategioiden rakentamiseen. Minä arvasin, että nykyisillä ohjelmatoimistoilla on vähän samankaltainen ongelma, että mihin sitä yritystä oikeasti viedään tai kannattaisi viedä ja kuinka vaikeaa on se johtajan rooli. Ja näin me kehitimme tähän hankkeeseen toisen polun, joka alkaa nyt maaliskuun lopulla vähän pienemmällä ryhmällä. Minä en ollut siinä kouluttajana, vaan minun kollegani Pauliina Airaksinen-Aminoff tekee sitä hommaa.
Sofia-Charlotta Kakko [00:21:45]: Joo, kiinnostavalta kuulostaa. Tämmöinen pieni jatkokysymys vielä, että kuka pääsee vielä hyötymään, kokemaan tai näkemään näitä teidän muutoksianne? Teillä on tämä porukka, jota te koulutatte, mutta tuleeko tästä jotain sellaista, mistä muutkin voivat ammentaa?
Harri Karvinen [00:22:06]: No tässä vaiheessa jo, kun nyt olemme hanketta pyörittäneet vasta kaksi ja puoli kuukautta, minä olen jotenkin aika fiiliksissä siitä asiasta, että me onnistuimme luomaan vähän jopa vahingossa sellainen konsepti, joka tuntuu siltä, että se nyt rullaa tosi menestyksellä eteenpäin. Eli ne elementit ovat siis itsessään tämä lähiopetus, joka tapahtuu kerran kuukaudessa Tampereella näille uusille keikkamyyjille. Sen lisäksi uudet keikkamyyjät osallistuvat harjoitteluun ja työnohjaukseen. Meillä on työnohjausopettaja, ja tästä on heti tullut valtavan hyvää palautetta. Eli se tapahtuu niin, että meillä on pienempi viiden hengen ryhmä, joka sitten kokoontuu etänä näiden lähiopetuspäivien jälkeen, ja siellä sitten puretaan niitä onnistumisia, epäonnistumisia, haasteita ja avaudutaan ja ehkä verkostoidutaan vielä enemmän. Lähiopetuksessa annetaan oppi, mitä seuraavan kuukauden aikana kenties teet, ja sitten otetaan se palaute siinä työnohjauksessa. Sen lisäksi meillä on hankkeen puitteissa osallistujilla mahdollisuus osallistua näihin musiikkikonferensseihin, joita on kahtena vuotena Seinäjoella, Mars-tapahtuma ja sitten on Tampereella Musiikki x Media. Ja sitten ensi kuussa on Tallinna Music Week. Eli uusille keikkamyyjille meillä on siis tavallaan se tieto lähiopetuksen pohjalta ja työnohjausharjoittelu, joka pyörii koko ajan siinä. Ja näille kokeneemmille keikkamyyjille, tai ohjelmatoimistojen omistajille, meillä on sitten tämä, että aletaan heti tekemään sitä yritysstrategiaa ja opettelemaan sitä johtajuutta, jossa sitten kohtaa nämä uudet keikkamyyjät. Ja toivottavasti tässä kaiken kaikkiaan syntyy myös tilanteita, joissa tästä vanhempien ohjelmatoimistojen porukasta joku ehkä rekrytoi jonkun vähän uudella tavalla. Siinä on tällainen ajatus. Tämä on se konsepti, mitä me vuoden ajan pyöritämme, ja minä uskon, että se on riittävä aika, että tuskin se siitä paremmaksi muuttuisi, jos se kestäisi toisen vuoden. Mutta että näillä tällaisilla kuvilla mennään. Ja minä uskoisin, että tämä konseptina voisi olla hyvin mielenkiintoinen toteuttaa myös muiden luovan alan ammattikuntien kesken joko siellä luovalla tasolla tai sitten tuotannollisella tai kaupallisella tasolla. Kaikki ne ainekset ovat siinä kyllä olemassa, että se voisi toimia.
[00:25:42]: [Musiikkia]
Milla Minerva Mertanen [00:25:45]: Joo. Me olemme kehittäneet Luovassa verkossa Ideasta hankkeeksi -kortit hankemuotoilun tueksi.
Harri Karvinen [00:25:51]: No niin.
Milla Minerva Mertanen [00:25:52]: Korttien tarkoituksena on, että ne auttavat jäsentämään omaa hankeideaa eri näkökulmista. Nostan pakasta nyt yhden kortin. Harri, jos palaat mielessäsi hankkeen suunnitteluun eli siihen vaiheeseen, kun tämä ei ollut saanut vielä rahoituspäätöstä, oli vielä suunnitelmavaiheessa, miten vastaisit tähän kysymykseen? Eli ”Maailma jälkeen x 3” on kortin mahtipontinen otsikko. Ja kysymys kuuluu näin, että miten maailma muuttuu ideasi toteutumisen jälkeen? Listaa 3 asiaa, jotka muuttuvat ideasi myötä.
Harri Karvinen [00:26:35]: Nämä ovat nyt vain visioita. En voi mennä ihan takuuseen näin tapahtuisi, mutta ehkä tämän hankkeen myötä hankkeeseen osallistuneet nykyiset ohjelmatoimistot pystyvät paremmin hahmottamaan oman liiketoimintansa. Mihin ollaan menossa, miten ja miksi? Ja pystyvät johtamaan, kannustamaan ja motivoimaan alalle pyrkiviä uusia keikkamyyjä. Tuo oli yksi. Sitten kakkonen. Minä toivon, että nämä uudet keikkamyyjät pääsevät nopeammin tähän ammattiin keskittymällä tärkeimpiin asioihin ja suunnittelemalla omaa uraansa ja jäsentämällä, että mistä se kiikastaa. Tai löytämällä oikeita aseita siihen, että miten sitä pitää viedä eteenpäin. Ja kolmaskin löytyy. Minä toivon, että koulutuksessa tai tässä valmennuksessa uudet keikkamyyjät näkevät Euroopan omana kotimarkkina-alueenaan. Oliko vähän suuresti sanottu, mutta olen aina ajatellut näin, että reppu selkään ja Eurooppaan. Se on minun viestini.
Milla Minerva Mertanen [00:28:22]: Reppu selkään ja Eurooppaan on hyvä slogan. Hyviä näkymiä, ja hankesuunnitteluvaiheessahan visiot ovat hyvin tärkeitä. Nehän ohjaavat usein sitä, että mihin suuntaan ollaan menossa eli ei sitä muutosta välttämättä voi tietää täysin. Kukaan meistä ei omaa ennustajan lahjoja, mutta hyvää visiointia.
Sofia-Charlotta Kakko [00:28:40]: Hei kiitos paljon haastattelusta, Harri. Me jäämme innolla odottamaan, että mitkä näistä visioista tulevat toteen.
Harri Karvinen [00:28:48]: No niin. Okei, näitähän ei ole kirjattu hankehakemukseen, nämä ovat minun henkilökohtaisia visioitani nyt tässä kohtaa. Mutta kiitoksia.
Sofia-Charlotta Kakko [00:28:59]: Kiitos.
Milla Minerva Mertanen [00:29:00]: Kiitos. Lopuksi jätämme kuulijoille kysymyksen pohdittavaksi. Millaista muutosta alallasi kaivataan ja miten muutosta voisi edistää?
[00:29:10]: [Musiikkia]
Milla Minerva Mertanen [00:29:12]: Luova verkko koordinoi ESR+-teemaa nimeltä Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen. Autamme taiteen, kulttuurin ja luovan alan osaajia hakemaan rahoitusta. Lisäksi tuemme rahoitettuja hankkeita. Löydät tietoa rahoituksesta ja yhteystietomme osoitteesta taike.fi/luovaverkko.
[00:29:30]: [Musiikkia]