Valtakunnallinen vaikuttavuus | Haasteesta hankkeeksi

[00:00:00]: [Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:00:03]: Miten vahvistetaan taide- ja kulttuurialan osaamista ja työllisyyttä? Entä luovaa alaa ja luovaa taloutta? Minä olen Sofia-Charlotta Kakko.

Milla Minerva Mertanen [00:00:11]: Ja minä olen Milla Minerva Mertanen.

Sofia-Charlotta Kakko [00:00:13]: Ja me olemme Taiteen edistämiskeskuksen Luova verkko -hankkeesta.

Milla Minerva Mertanen [00:00:17]: Ja tämä on Haasteesta hankkeeksi -podcast.

Sofia-Charlotta Kakko [00:00:19]: Luova verkko koordinoi ESR+-teemaa nimeltä Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen. Tässä podcastissa johdatamme sinut ESR+:n, hakukriteerien ja hankeosaamisen jännittävään maailmaan.

[00:00:32]: [Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:00:35]: Tervetuloa Luovan verkon Haasteesta hankkeeksi -podcastin pariin. Studiossa tänään Sofia.

Milla Minerva Mertanen [00:00:40]: Ja Milla.

Sofia-Charlotta Kakko [00:00:41]: Tänään puhumme valtakunnallisesta vaikuttavuudesta ESR+-hankkeissa.

Milla Minerva Mertanen [00:00:46]: Mitä se tarkoittaa? Miten omasta hankkeesta voi muotoilla valtakunnallisesti vaikuttavamman? Miksi valtakunnallisuus on ylipäätään tärkeää?

Sofia-Charlotta Kakko [00:00:55]: Ja kuten edellisissäkin jaksoissa, tarkastelemme aihetta ESR+-teeman kautta, jonka nimi on Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen.

Milla Minerva Mertanen [00:01:04]: Heti alkuun on hyvä mainita, että on olemassa sekä alueellisia että valtakunnallisia ESR+-rahoituksia. Mutta koska tämä kyseinen teema, mistä me tänään puhumme, on valtakunnallinen, se tarkoittaa, että sillä rahoitetaan vain valtakunnallista toimintaa.

Sofia-Charlotta Kakko [00:01:20]: Juuri näin. Eli tästä rahoituksesta ei voi hakea rahoitusta paikalliseen toimintaan, mutta jos on halua ja tarkoitus kehittää jonkin luovan alan osaamista tai työllisyyttä tietyllä alueella, voi tutustua myös alueellisin ESR+-rahoituksiin. Vaikka Luovassa verkossa olemme keskittyneet tähän valtakunnalliseen Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen teemaan, me myös tuemme niitä hakijoita, jotka haluavat hakea alueellisista hauista rahoitusta. Alueellisesti rahoitusta haetaan saman ”Uutta osaamista työelämään” -erityistavoitteen alta, mutta sieltä vain puuttuu tämä luovalle alalle korvamerkitty teema.

Milla Minerva Mertanen [00:01:59]: Juuri näin. Mennään varsinaiseen aiheeseen. Mitä valtakunnallinen vaikuttavuus oikein tarkoittaa ja miten se määritellään ESR+:ssa?

Sofia-Charlotta Kakko [00:02:09]: Juu. Eli valtakunnallinen vaikuttavuus tarkoittaa sitä, että kun jokin luovalla alalla havaittu haaste ratkeaa hankkeen myötä, tästä ratkaisusta on hyötyä kaikille alan osaajille ympäri Suomea. Eli se ratkaisu ei ole sidottu tiettyyn alueeseen. Valtakunnallisuutta helposti tulkitaan kuitenkin niin, että riittää, että se näkyy hankkeen jälkeen ja tuloksia voidaan hyödyntää valtakunnallisesti, mutta asia ei ole näin. Valtakunnallisuus pitää huomioida myös hankkeen aikana. Voin antaa esimerkin yhdestä tässä teemassa rahoitusta saaneesta hankkeesta, joka on nimeltään Tuottajakeskus Living Lab. Se on Tampereen ammattikorkeakoulun vetämä ryhmähanke, ja siinä kehitetään taide- ja kulttuurialan tuottajien ja välittäjien ammatillista verkostoitumista. Tässä hankkeessa luodaan valtakunnallinen tuottajakeskusverkosto ja verkoston toiminta- ja organisaatiomalli. Ja tässä ei keskitytä vain tietyille alueille kerrallaan, vaan mahdollistetaan tuottajien ja välittäjien osallistuminen hanketoimintaan eri puolilta Suomea. Tämä Living Lab -hanke perustuu Pirkanmaalla toteutettuun Tuottajapankki-hankkeeseen, joka on ensin erillisellä rahoituksella toteutettu alueellisempi hanke. Nyt ESR+:lla voidaan tehdä tätä työtä valtakunnallistamisen eteen, kun alueellinen työ on tehty eri rahoituksella.

Milla Minerva Mertanen [00:03:31]: Eli hankkeen täytyy tarjota luovien alojen osaajille toimintaa, johon he voivat osallistua laajasti eri puolilta Suomea jo hanketta toteuttaessa.

Sofia-Charlotta Kakko [00:03:41]: Juuri näin.

Milla Minerva Mertanen [00:03:42]: Mutta entä sitten sellaiset hankkeet, joita pilotoidaan alueellisesti ja tuloksia on tarkoitus levittää kansallisesti, valtakunnallisesti? Tätähän meiltä kysytään hyvin usein. Miten Sofia näet tämän tilanteen?

Sofia-Charlotta Kakko [00:03:55]: Olet aivan oikeassa. Tätä tulee usein kysyttyä. Ja totta kai tämä valtakunnallisen hankkeen idea voi kummuta alueellisesta hankkeesta, kuten tässä äskeisessä Tuottajakeskus-esimerkissä käytiin läpi. Mutta tätä ESR+-rahoitusta ei voi hakea sellaisella ajatuksella, että ensin pilotoidaan alueellisesti ja sen jälkeen vasta levitetään valtakunnallisesti tuloksia. Eli valtakunnallisesta teemasta rahaa saa vain sellaisille hankkeille, jotka koko hankkeen ajan alun suunnitelmista toteutukseen ja tulosten levittämiseen asti keskittyvät siihen valtakunnalliseen näkökulmaan. Ja pitää muistaa, että alueellinen toiminta ei yleensä kuitenkaan ole sellaisenaan mallinnettavissa kaikkialle valtakunnallisesti, että siihen täytyy löytää uusia näkökulmia.

[00:04:38]: [Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:04:41]: Mutta jos lähdetään pohtimaan sitä hankehakemuksen muotoilua, niin Milla, miten hanketta voi muotoilla sellaiseksi, että se on varmemmin valtakunnallisesti vaikuttava?

Milla Minerva Mertanen [00:04:53]: No kuten mainitsit, on tärkeää tarkastella valtakunnallisuutta hankkeen kaikkien vaiheiden kautta. Onko ratkaistava haaste esimerkiksi riittävän valtakunnallinen vai onko se ilmennyt vain yksi tietyllä alueella tai tietyllä paikalla? Sitten miten varmistetaan, että ihmiset eri alueilta pääsevät hankkeen toimintaan mukaan jo hankkeen aikana ja sitten myöhemmin löytävät sen tulokset ja osaavat hyödyntää niitä? Yksi hyvä tapa lähestyä valtakunnallisuutta on ottaa hankemuotoiluun mukaan hankekumppaneita ja erilaisia verkostoja. Eli ESR+-hankkeessa valtakunnallisen vaikuttavuuden voi saada perusteltua parhaiten ryhmähankkeella tai jos yksittäinen hakija on sellainen, jonka toiminta on jo valtakunnallista. Eli kannattaa miettiä, mitkä muut toimijat ovat kiinnostuneita ratkaisemaan kanssani juuri tätä haastetta ja pyytää heitä mukaan. Näin saadaan vankemmin mukaan laajaa kansallista näkökulmaa. Jos hanketta suunnitteleva toimii kovin paikallisesti voi olla haastavaa rakentaa yksin valtakunnallista hanketta. Myös se, jos ryhmähankkeessa eri alueiden toimijat tarjoavat toimintaa vain oman alueensa kohderyhmälle, sitä ei välttämättä katsota valtakunnalliseksi.

Sofia-Charlotta Kakko [00:06:06]: Kyllä, eli se osallistumisen mahdollisuus on tässä kaikessa se tärkeä ja avain. Ja pitää myös huomata, että yksin voi olla oikeasti vaikeaa saada tehtyä kaikkea sitä työtä mitä täytyy tehdä valtakunnallisen vaikuttavuuden eteen. Eli kannattaa pyytää kumppaneita mukaan ryhmähankkeeseen ja muutenkin toimia erilaisten alan verkostojen kanssa yhteistyössä tiiviisti, vaikka ne eivät virallisia kumppaneita olisikaan. Ja yhteistyöstä me puhumme lisää podcastin seuraavassa jaksossa.

[00:06:35]: [Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:06:37]: Mutta miten hankkeeseen saadaan varmasti mukaan kohderyhmää ja osallistujia ympäri Suomea? Eli siis niitä luovan alan osaajia, joiden osaamista tai työllisyysnäkymiä ollaan edistämässä hankkeessa. Mitä pitää ottaa huomioon, Milla?

Milla Minerva Mertanen [00:06:54]: Ensin kannattaa varmistaa, että auttaako haasteen ratkaiseminen kaikkia alalla työskenteleviä alueesta riippumatta. On syytä esimerkiksi arvioida, onko hankkeessa mahdollista osallistua mistä tahansa, asuipa henkilö sitten esimerkiksi Karigasniemellä, Ilomantsissa tai Turun saaristossa. Toisaalta hankkeen kohderyhmää ei tule suunnitella liian paikallisesti. Hankkeessa ei siis voi lähteä rakentamaan palvelumuotoilukoulutusta vain keskisuomalaisille käsityöammattilaisille. Sen sijaan koulutuksen tulisi olla saatavilla käsityöammattilaisille alueesta riippumatta. Ainahan ei ole varmuutta, miltä alueelta ihmiset lopulta tulevat mukaan, mutta ainakin se mahdollisuus laajaan osallistumiseen täytyy tarjota, ja se täytyy kirjoittaa jo sinne suunnitelmaan.

Sofia-Charlotta Kakko [00:07:38]: Kyllä, kohderyhmän tavoittaminen laajasti on todella keskeistä. Ja on hyvä pystyä todentamaan sitä, miten aikoo nämä eri ihmiset motivoida mukaan. Ja jos hankkeessa ollaan toteuttamassa vaikka koulutusta tai uudenlaista yhteistyön tapaa, niin pitää avata se, miten ihmiset löytävät näiden äärelle. Eli viestintä on avainroolissa. Miten täytyy viestiä? Missä täytyy viestiä, jotta kohderyhmä saadaan osallistumaan ympäri Suomea? Eli viestinnän kanssa kannattaa miettiä, miten kohderyhmä tavoitetaan, missä kaikissa kanavissa tulee viestiä ja yksi pohtimisen keino on miettiä, että voisiko viestinnässäkin käyttää jotain valtakunnallisesti toimivia yhteistyökumppaneita. Ja näitä viestinnän toimenpiteitä kannattaa kuvata hankkeen viestintäsuunnitelmassa jo hakuvaiheessa. Tämä on tärkeä tieto rahoituksen saamisen kannalta, että hakija on tätä pohtinut ja osoittaa sen, että on ammattitaitoa tähän liittyen.

Milla Minerva Mertanen [00:08:36]: Juuri näin. Valtakunnalliseen vaikuttavuuteen ja viestintään täytyy toki kiinnittää huomiota myös siellä hankkeen loppupuolella. Eli millaista viestintää on tarpeen tehdä, jotta hankkeen hyviä tuloksia saadaan levitettyä? Ja tuoda viestinnässä ilmi, mitä hyötyjä hankkeesta on alalle.

Sofia-Charlotta Kakko [00:08:52]: Ja myös se kannattaa miettiä jo valmiiksi, että miten hankkeen lopputulokset ja tuotokset saadaan levitettyä mahdollisimman laajalle joukolle ja kuka niitä lukee ja mistä. Ei riitä, että kaivetaan esiin hankkeen nettisivu ja sieltä luetaan, vaan mikä on sellainen taho, jossa ihmiset ehkä muutenkin pyörivät lukemassa aineistoja.

Milla Minerva Mertanen [00:09:12]: Juuri näin.

[00:09:13]: [Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:09:15]: Miten valtakunnallinen vaikuttavuus on huomioitu rahoitusta saaneessa ESR+-hankkeessa?

Milla Minerva Mertanen [00:09:22]: Meillä on haastateltavana Antti-Veikko Salo AV UP - Uutta osaamista av-alalle -hankkeesta. Tervetuloa luovan verkon Haasteesta hankkeeksi -podcastiin.

Antti-Veikko Salo [00:09:31]: Kiitos.

Sofia-Charlotta Kakko [00:09:32]: Sinä toimit projektipäällikkönä Metropoliassa ja työskentelet tässä AV UP -hankkeessa. Tämän päätoteuttaja on siis Tampereen ammattikorkeakoulu ja muita toteuttajia ovat Turun ammattikorkeakoulu, ammattikorkeakoulu Arcada ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia sekä Tampereen ja Turun kaupungit. Millaista luovien alojen haastetta te olette lähteneet tässä AV UPissa ratkaisemaan?

Antti-Veikko Salo [00:09:57]: No me pyörimme hyvin pitkälti audiovisuaalisen alan ympärillä. Tässä on nyt viimeisten vuoden tai parin aikana ollut melkoista turbulenssia av-alalla. Vielä pari vuotta sitten puhuttiin hirveän paljon osaajapulasta ja siitä, että meillä on kasvun esteitä, jotka liittyvät esimerkiksi ihmisten osaamistasoon tai siihen, onko meillä oikeanlaista työvoimaa tarjolla. Ja sitten viime vuosi oikeastaan muutti hyvin pitkälti sen koko kuvion siinä mielessä, että tuotantoja peruuntui, rahoituksia katosi jonnekin, yt-neuvotteluita on ollut tietääkseni useammassakin yrityksessä. Ja alan työttömyys on yhtäkkiä polttava aihe. Mutta tästä kaikesta huolimatta me uskomme, että tämä on suhteellisen lyhytaikainen, toivon mukaan lyhytaikainen tilanne. Ja ala pääsee takaisin niin sanottuun normaalitoimintaan lähiaikoina, jolloin meidän hankkeemme fokus on siinä, että me pyrimme yhdistämään sekä alan oppilaitokset, meillä on hankkeessa mukana seitsemän merkittävää av-alan koulutusta antavaa oppilaitosta, ja sitten työelämä siten, että saamme semmoisen kokonaisuuden, joka palvelee jollain tapaa koordinoidusti alaa ympäri Suomen. Että tämähän on valtakunnallinen hanke, niin näkökulma on myös koko maanlaajuinen.

Milla Minerva Mertanen [00:11:31]: Hyvä kun mainitsit valtakunnallisuuden. Silloin kun suunnittelitte hanketta, niin miten te erityisesti otitte huomioon, että se valtakunnallisuus toteutuu?

Antti-Veikko Salo [00:11:39]: Tietynlaista haastetta on siinä, että alan koulutusta on hyvin paljon, ja se on hyvin paljon painottunut tänne Etelä-Suomeen. Tietysti alan toiminta myös painottuu tosi paljon pääkaupunkiseudulle, mutta Turussa ja Tampereella on paljon myös alan toimintaa ja koulutusta. Nämä meidän toimijamme ovat varsinaisesti tästä Helsinki-Tampere-Turku-kolmion sisältä, mutta tämä vähän aiheutti keskustelua siinä suunnitteluvaiheessa, että minkä verran me pystymme ottamaan pohjoisempien alueiden toimintaa huomioon. Ja siinä kohtaa me emme löytäneet sellaista kumppania suoraan hankkeeseen, joka kattaisi esimerkiksi Pohjois-Suomen koulutusta, koska siellä ei hirveän paljon sitä enää ole. Mutta me teemme yhteistyötä esimerkiksi alueellisten filmikomissioiden kanssa, Pohjois-Suomen komissioiden kanssa muun muassa. Meillä on ohjausryhmässäkin edustusta ylempää Suomesta. Ja sitten yhtä lailla teemme valtakunnallisten toimijoiden, kuten esimerkiksi järjestöjen kanssa. Tietysti meidän alamme yksi olennaisempia järjestöjä ovat Audiovisual Producers Finland APFI ry sekä työntekijäjärjestöt, ammattiliitot, jotka ovat valtakunnallisia, että sitä kautta me muun muassa tavoitamme kenttää koko suomen laajuisesti.

Sofia-Charlotta Kakko [00:13:19]: Joo, hyvä kun mainitsitkin nämä järjestöt, joiden kanssa te teette yhteistyötä. Eli vaikka teillä hankekonsortio koostuu ammattikorkeakouluista, niin teette yhteistyötä kuitenkin laajasti myös järjestöpuolen kanssa.

Antti-Veikko Salo [00:13:33]: Joo, joo. Ammattikorkeakouluista ja ammatillisista oppilaitoksista myös, että Tampere, Turku ja Omnia ovat ammatillisia oppilaitoksia. Kyllä joo, se on hirveän olennaista. Oikeastaan nyt meillä on tämä järjestöyhteistyö tässä toiminnassa. Toki myös työnantajat ovat myös meille hirveän tärkeitä kumppaneita, koska heidän kanssaan me ensisijaisesti kehitämme myös toimintaa. Ja työnantajat eivät tietenkään ole myöskään sidotusti Etelä-Suomesta, vaan kumppaneita on ja niitä haetaan lisää muualtakin kuin vain Etelä-Suomen alueelta.

Milla Minerva Mertanen [00:14:16]: Mainitsit tuossa aiemmin muun muassa erilaisista haasteista, mitä liittyy valtakunnallisuuteen tai siihen, kun teitte sitä hankesuunnitelmaa, niin niistä kysymyksistä, mitä siihen liittyy. Mutta jos nyt lähtisit suunnittelemaan ihan alusta jotain hanketta, niin minkälaisia vinkkejä antaisit valtakunnallisen vaikuttavuuden huomioimiseen?

Antti-Veikko Salo [00:14:40]: Sanoisin, että nimenomaan tämä, että on toimijoita myös siinä konsortiossa kattavasti koko valtakunnasta, se on hirveän tärkeätä. Me olemme tietysti AV UPissa sitä ratkottu toisella tavalla, mutta jos lähtisin nyt tyhjältä pöydältä tätä tekemään, niin yrittäisin saada heti alkuun semmoisia toimijoita, jotka kattavat joko koko maata tai esimerkiksi jotain tiettyjä alueita, jotka ovat muuten katveessa.

Milla Minerva Mertanen [00:15:12]: Eli sellainen fyysinen alueellisuus, ihan koko suomen kattavana.

Sofia-Charlotta Kakko [00:15:16]: Joo hei, miten sitten hankkeen kohderyhmä? Miten te tavoitatte ja keitä te tavoitatte valtakunnallisesti? Ketkä tulevat teidän toimintoihinne mukaan?

Antti-Veikko Salo [00:15:28]: No meillä on kahdenlaisia osallistujia. On henkilöitä, jotka työskentelevät tai toimivat audiovisuaalisella alalla, joilla on esimerkiksi jotain osaamisen kehittämiseen liittyviä tarpeita. Ja sitten meillä ovat nämä av-alan työnantajat, jotka ovat mukana tuomassa tietoa siitä, että mitä työelämä tarvitsee ja miten sitä tulisi kehittää. Ja tässä edelleen tavoitetaan toki näiden meidän toimijoidemme, esimerkiksi oppilaitosten omien alumniverkostojen, kautta, mutta ne ovat toki hiukan alueellisia. Mutta jos mietimme sitä valtakunnallisuutta, niin esimerkiksi tuon Audiovisual Producers Finland APFIn kautta me olemme tavoittaneet aika hyvin työnantajia meidän erilaisiin kyselyihimme ja toimintoihimme, mitä meillä on jo tässä hankkeen alkuvaiheessa ollut. Ja samoin sitten muiden näiden valtakunnallisten kontaktien ja muiden toimijoiden kautta. Ja sitten toki me tulemme käyttämään tämmöistä kohdennettua mainontaa, sosiaalista mediaa ynnä muuta tilanteen mukaan, jos pitää tavoittaa porukkaa esimerkiksi muualtakin Suomesta kuin tästä ihan lähialueelta.

[00:16:52]: [Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:16:55]: Me olemme tehneet Luovassa verkossa tällaiset Ideasta hankkeeksi -kortit, jotka ovat hankemuotoilun tueksi. Haluatko Milla kertoa, mistä näissä korteissa on kyse sillä aikaa, kun minä annan kortit sinne käteen?

Milla Minerva Mertanen [00:17:10] Joo, korteissa on tosiaan kyse siitä, että niiden avulla voi ikään kuin muotoilla sitä hankeprosessia. Siellä on erilaisia kysymyksiä niissä korteissa, jotka ohjaavat sitä prosessin vaihetta eteenpäin. Kortteja voi käyttää aivan vapaasti siinä kohtaa, kun tuon korttipakan onnistuu saamaan itselleen. Tällä hetkellä meillä on täällä studiossa korttipakka, ja nyt sinä saat nostaa sieltä korttipakasta yhden kortin ja lukea sen kysymyksen ääneen ja palata siihen hetkeen, kun olit suunnittelemassa hanketta.

Antti-Veikko Salo [00:17:43]: Joo, katsotaan, mitä tämä korttipakka minulle sanoo. ”Vaikuttavuus, mitä jää? Mitä toteutuksesta jää, miten tuloksia ja uusia toimintatapoja voi hyödyntää tulevaisuudessa?” Liittyy tulosten juurruttamiseen tämä.

Milla Minerva Mertanen [00:17:58]: Joo, ja tämä nimenomaan nyt siihen hetkeen, kun jos ajattelet vielä, että te olette suunnittelemassa hanketta. AV UP on vielä ikään kuin alkutekijöissä. Miten tuo näkökulma auttaa tai miten se on huomioitavissa?

Antti-Veikko Salo [00:18:16]: Hankekirjoittajan näkökulmasta tämä on yleensä aina se, joka jää jotenkin vaikeasti hahmotettavaksi siinä kohtaa, kun sitä hanketta kirjoittaa, ja sitten se voi olla, että se tarvitsee aika paljon sitä itse työtä, ennen kuin se konkretisoituu kauhean hyvin. Meidän hankkeessamme on tavoitteena, että siitä jää tämmöinen koordinoitu toimintamalli tai toisin sanoen verkostoja ihmisten ja toimijoiden välille. Tämä on ehkä ollut se ohjaava punainen lanka siellä, että alan toiminta perustuu hirveän paljon siihen, että ihmiset tuntevat toisiaan ja ihmiset tekevät yhdessä asioita. Mutta siitä huolimatta tämmöinen perushavainto on ollut, että esimerkiksi alan oppilaitokset ja työelämä, oppilaitokset myös keskenään, ovat aika vähän tehneet yhdessä asioita ja koordinoineet, että semmoinen toteutuksesta ehkä kaikista tärkein jäljelle jäävä asia oli jo siinä vaiheessa ajatus siitä, että meille jää jonkinlainen yhteinen toimintatapa ja yhteinen visio siitä, että mihin suuntaan tätä alaa sitten vielä joskus tulevaisuudessa tulee viedä.

Milla Minerva Mertanen [00:19:33]: Hyvä huomio myös tuo, että se saattaa olla alkuvaiheessa vielä hyvin iso kysymys, että miten tuohon edes pystyy vastaamaan. Ja usein juuri näin prosessin myötähän se sitten selviää, että mitä siitä jää jäljelle. Kiitos haastattelusta Antti-Veikko. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mitä uutta hanke tuo av-alan osaajille.

Antti-Veikko Salo [00:19:55]: Kiitos.

Sofia-Charlotta Kakko [00:19:57]: Ja lopuksi heitämme vielä kuulijoille kysymyksen pohdittavaksi. Miten sinä lähtisit muokkaamaan omasta hankeideastasi valtakunnallisesti vaikuttavaa?

[00:20:06]: [Musiikkia]

Milla Minerva Mertanen [00:20:09]: Luova verkko koordinoi ESR+-teemaa nimeltä Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen. Autamme taiteen, kulttuurin ja luovan alan osaajia hakemaan rahoitusta. Lisäksi tuemme rahoitettuja hankkeita. Löydät tietoa rahoituksesta ja yhteystietomme osoitteesta taike.fi/luovaverkko.

[00:20:26]: [Musiikkia]