Korutaiteen edistäminen

Korualan koulutus

Korualan koulupolku 2021 on kartoitus tämänhetkisestä korualan tutkintoon johtavan koulutuksen tilanteesta Suomessa. Julkaisu löytyy pdf:änä Taiken sivuilta:

Korualan koulupolku 2021 (pdf)

Korutaiteen läänintaiteilijana toimiessani tehtävänkuvaani kuuluu mm. korualan edistäminen mukaan lukien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen ja mahdollisuuksien ja uhkien havainnointi. Uhka alan tietotaidon häviämisestä on asia, johon mielestäni läänintaiteilijan tulee ottaa kantaa. Kulttuurialojen koulutuksen vähentämissuunnitelma, lähikontaktituntien määrän väheneminen ja aidon koulupolun jatkumon puuttuminen johtaa väistämättä ammattiosaamisen heikkenemiseen. Oma kannanottoni asiaan on tämän kartoituksen laatiminen, jotta asiantuntijat ja alan toimijat voivat konkreettisesti nähdä koulutuksen nykytilanteen.

Koulutuksen tilannetta varten on perustettu Suomen Kultaseppien liiton kanssa yhteistyössä koulutustoimikunta, jossa pyritään osaltamme vaikuttamaan koulutuksen tasoon ja alan jatkumiseen.

Työstäni

Vuosien aikana toteutuneita osaprojekteja ovat mm. syksyllä 2018 järjestetty alan tulevaisuuteen katsova juhlaseminaari ja sen yhteyteen rakennettu alan koulumuotoisen koulutuksen 80-vuotisjuhlanäyttely. Juhlanäyttely sai myös jatkoa vuonna 2019 tulevan Korumuseon ja Lamkin järjestämänä. Aqua, Ambra, Aquila -Kotkan kansainvälinen korukilpailu järjestettiin vuonna 2020 yhteistyössä Kotkan Meripäivien ja Merikeskus Vellamon, Suomen Kultaseppien liiton ja Suomen Kellomuseon kanssa. Vuoden 2020 teemana on meren aarteet ja meripihka. Kilpailun 11 finalistia esiteltiin Espoossa Kellomuseossa syksyllä 2020, koronasta huolimatta näyttelyssä vieraili lähes 8.000 kävijää. Kesällä 2021 näyttely sai jatkoa Kotkassa Merikeskus Vellamossa.

Korutaiteilijoiden esille tuominen

Korutaiteilijoiden esilletuomiseen ovat tähdänneet mm. Korutaiteilijoiden kertomaa -illat, jotka järjestettiin kolmesti yhteistyössä Kellomuseon kanssa vuosina 2017-18. Esiintyjiä näissä illoissa oli yhteensä yksitoista ja kuulijoita yhteensä noin 440. Korutaiteilijoiden kertomaa illat vakiintuivat Kellomuseon (tulevan Kello- ja korumuseon) vuosittaiseen ohjelmaan ja ovat jatkuneet aina vuoteen 2021.

Ammattikunnan esiin nostamista jatkaa myös Suomen Kultaseppien liitto, joka jatkaa läänintaiteilijan aloittamaa Linnan juhlien korujen tiedottamistyötä. Osaltaan tätä alan tekijöiden esille tuomista ja yhteistyön mahdollistamista loi Aqua, Amabra, Aquila kansainvälinen korukilpailu ja -näyttely ja siihen liittyvät oheistapahtumat. Alan ammattilaisille, paikallisille Ornamon jäsenille järjestettiin mediapaja ja näyttely / Lahti Design Weekin, Design Venture Dayn yhteydessä toukokuussa 2019, yhteistyössä Ornamo, Taike, korutaiteilija Eero Hintsanen, Lamk. Kansainvälisyyttä osaltaan edistämään galleria Gao Shan tulee esittelemään laajan joukon korutaiteilijoita ja -muotoilijoita Kiinassa järjestettävässä Design Shanghai-tapahtumassa. Taike on tässä yhteistyökumppanina. Tapahtuma toteutuu alkuperäisestä aikataulusta poiketen kesällä 2021.

Korutaide-videot

Läänintaiteilijatyöhön kuuluu erilaisten tapahtumien ja kokousten järjestäminen ja niihin osallistuminen. Heräsi idea, että tapahtumien tauoilla ja odotellessa väkeä saapuvaksi voisi viedä korujen ja niiden tekemisen taidon ”ilosanomaa” eteenpäin mainosten tavoin. Videoissa on kuvattu kolmea korutaiteilijaa työssään ja haastatteluissa he kertovat korujensa synnystä ja inspiraation lähteistään. Videot siis syntyivät tarpeesta levittää taiteen tekemisen iloa laajempaan tietoisuuteen. Videot siirtyvät uuden syntyvän Kello ja korumuseon kokoelmiin vuonna 2022.  Ehdotukset kuvattavista tekijöistä pyydettiin Ornamolta, Suomen kultaseppien liitolta ja Korutaideyhdistykseltä. Kuvatut taitajat ovat Anna Rikkinen, Inni Pärnänen ja Juha Koskela. Kuvaajaksi pyydettiin korutaiteilija Wiebke Pandikow, joka omin sanoin kertoo projektista näin:

”Oli hienoa seurata, kuvata ja haastatella kolmea hyvin erilaista korutaiteilijaa heidän työhuoneissaan: Kädet, jotka koskettavat ja käsittelevät materiaalia; silmät jotka seuraavat muotoja ja näkevät jo sen, mitä tästä materiaalista tulee; äänet, jotka kertovat ajatuksista, merkityksestä, tunteista. Toivottavasti nämä videot tuovat iloa myös katsojalle.”

 

Taidelaitoksen saavutettavuus

Kellomuseo laajentaa toimintaansa Kello- ja korumuseoksi. Suomessa ei ole lainkaan korumuseota ja museon syntyminen on alalle merkittävä askel. Korutaiteen läänintaiteilija on mukana tässä museon syntyvaiheessa asiantuntija-apuna. Yksi kauden osaprojekteista on kartoittaa kuinka tuleva museo voisi toimia sotesektorilla (saavutettavuus näkökulma). Kysymys on siitä kuinka taidelaitos, tässä tapauksessa tuleva Kello- ja korumuseo voisi saavuttaa ne kaukaiset, huonokuntoiset, varattomat ja eri tavoin estyneet saapuviksi. Yksi jo toteutunut keino saavuttaa kaukaiset koruista kiinnostuneet on Koru-blogi. Blogin tavoite on tallentaa tekstin ja kuvien muodossa sekä korujen kulttuuriperintöä, historiaa kuin myös toimia nykypäivän muistina.

Ajatus saavutettavuudesta ajatellaan tässä niin, ettei taidelaitosten tiloilla ole niille väliä, jotka eivät sinne syystä tai toisesta pääse. Ei tilojen esteettömyydellä, vaan sillä kuinka museo saavuttaa hoitolaitoksen tai etäisen torpan. Tähän haasteeseen Heli Kauhanen etsii ratkaisuja myös osana taideasiantuntijan työtään.