Taiken virkanäkemys kulttuuripoliittiseen selontekoon

Kulttuuripoliittisella selonteolla tulee luoda konkreettisista toimenpiteistä koostuva polku, joka pitkällä aikavälillä johtaa taiteen ja kulttuurin aseman – yhteiskunnallisen ja taloudellisen – paranemiseen. Selonteon visio tähtää 2040-luvulle. Virastona meidän on vahvistettava taiteen ja kulttuurin asemaa tämän näkemyksen mukaisesti. Valitun talouspoliittisen linjan vuoksi taide- ja kulttuurialaan (erityisesti valtionavustuksiin) kohdistuu 2024–2028 merkittäviä julkisen talouden sopeuttamistoimia. Aikataulu korostaa tarvetta kohdentaa julkiset resurssit avoimesti ja oikeudenmukaisesti mahdollisimman tarkkaan tietopohjaan perustuen. Taiteen vapaudesta, saatavuudesta ja saavutettavuudesta on pidettävä huoli kaikissa olosuhteissa. Keskeisenä toimintalinjana on tunnistettu, että tulevaisuuskuvan kannalta moninaisuuteen liittyvät teemat ja niiden huomioiminen läpileikkaavasti on ratkaisevaa.

Taiteen edistämiskeskuksen virkanäkemys koostuu paitsi viraston oman päätösvallan alla olevista toimenpiteistä myös lainsäädäntöön ja valtionhallintoon tehtävistä toimenpide-ehdotuksista sekä Taiken suosituksista toimijakentälle. Ehdotukset on koottu koskemaan menosopeutusten ja sivistyshallintouudistuksen aikajännettä (lyhyt aikaväli), hallituskauden loppua ja vaihdosta (keskipitkä aikaväli) sekä tulevaisuuteen ulottuvia toimenpiteitä (pitkä aikaväli). Talouspolitiikan linjasta johtuen toimenpiteet ovat ainakin alkuvaiheessa vaikutuksiltaan kustannusneutraaleja. Pidemmällä aikavälillä toimenpiteet saavat aikaan talouskasvua. Virkanäkemys perustuu viraston asiantuntijuuden lisäksi aluekiertueella, ammattilaistapaamisissa ja lausunnoissa esiinnousseisiin huomioihin.  

Taiteen edistämiskeskus ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti yhdistyvät vuoden 2026 alusta uudeksi virastoksi, josta tässä dokumentissa käytetään nimeä Kulttuurivirasto. Kulttuurivirasto jatkaa Taiteen edistämiskeskuksen sitoutunutta työtä taiteilijoiden työmarkkina-aseman parantamiseksi ja taiteilija-apurahajärjestelmän kehittämiseksi. Uudella virastorakenteella varmistetaan oikea-aikaisempi ja vahvempi rooli myös lainsäädäntövalmisteluun vaikuttamisessa.

Lyhyt aikaväli (6 kk – 2 v) 

Tavoite: Taide- ja kulttuurialan toimijat ovat selvinneet edellä kuvatusta muutostilanteesta kasvun mahdollisuuksia vahvistaen ja taiteenaloja on kohdeltu yhdenvertaisesti. Sivistyshallintouudistuksen yhteydessä on syntynyt uusi vahva Kulttuurivirasto. Eri hallinnonalojen välinen yhteistyö on vahvistunut ja se on luonteeltaan nykyistä innovatiivisempaa. Tulevaisuuden ennakointi yhteiskunnallisten muutosvoimien sekä kulttuurin kentän trendien ja heikkojen signaalien avulla ovat olennainen osa viraston toiminnansuunnittelua. Virasto tekee osana toiminnansuunnittelua laadukasta tulevaisuuden ennakointia, joka perustuu osuvalle ja vaikuttavalle tuotetulle tiedolle, jonka tuotannossa on käytetty sopivia menetelmiä. Lyhyen aikavälin tärkein tavoite on turvata taiteen ja kulttuurin kentälle uusiutumisen, kehittymisen sekä kasvun mahdollisuus kaikkialla Suomessa.

Kehittämislinjat: Viranomaisten on kyettävä viestimään aiempaa etupainotteisemmin julkisen rahoituksen muutoksista ja linjauksista. Tämä lisää tuen saajien mahdollisuutta ennakointiin. Kulttuurivirastosta on luotu vahva ja laaja-alainen asiantuntija- ja palveluvirasto, joka ottaa vastuuta monihallinnollisista rakenteista ja toimii strategisesti ja vaikuttavasti valtionhallinnon sisällä poikkihallinnollisena rakenteena. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä kehitetään pitkäjänteisesti ja strategisesti. Eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä kehitetään ja yhteistyössä vahvistetaan tutkimuksen ja tiedon hyödyntämistä sekä ennakointiosaamista.  

Toimenpiteet: 

1. Vahvistetaan syntyvän uuden Kulttuuriviraston tehtäviä ja roolia lainsäädännön keinoin. Rakennetaan uuteen Kulttuurivirastoon myös yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamiseen tähtäävä strateginen asiantuntijayksikkö ja määritellään tehtävät liittyen kansainvälistymisen edistämiseen ja luovien alojen kehittämiseen.   
2. Kulttuurivirasto käynnistää yhteistyössä toiminta-avustusta saavien yhteisöjen sekä säätiöiden, Business Finlandin ja keskeisten rahoittajakaupunkien kanssa muutoksen johtamiseen ja ennakointiin keskittyvän toimintamallin. Sen avulla vahvistetaan avustusta saavien yhteisöjen rahoituspohjaa, laajennetaan yleisöpohjaa ja luodaan edellytyksiä toimijoiden yhdistymiselle ja yhteistyölle. 
3. Kulttuurivirasto ja Cupore vahvistavat taiteen ja kulttuurin elinkeino- ja työllisyyspoliittista tietopohjaa, ennakointia sekä kehittävät mallin arvioimaan kulttuurin vaikuttavuutta laadullisin ja määrällisin mittarein suhteessa asetettuihin vaikuttavuustavoitteisiin. Tietoa käytetään myös rahoituksen harkinnanvaraisuuden pohjana.   
4. Selonteolle nimitetään parlamentaarinen seurantaryhmä varmistamaan ehdotusten toimeenpano.  
5. Taide ja kulttuuritoiminnan tasapuolinen tuki eri puolilla Suomea taataan poikkihallinnollisella ohjelma- ja verkostotyöllä, jolla jalkautetaan strategiat käytäntöön ja vahvistetaan kuntia kulttuuripalveluiden tuottajina.
    

Keskipitkä aikaväli (2 v – 5 v) 

Tavoite: Kulttuuriset tekijät huomioidaan aiempaa paremmin osana sekä yhteiskunnallisia että globaaleja muutosprosesseja. Kulttuuriviraston rooli valtionhallinnossa on vahva. Kehityksen myötä taide- ja kulttuurialan rahoituspohjaa ja kansainvälistymistä on vahvistettu, samoin alueellisia kulttuuriverkostoja ja maakunnan liittojen pysyviä resursseja kulttuurille. Taitelijan roolin ajatellaan olevan yksi osa luovan talouden ketjua, joka tunnistetaan olevan tärkeä osa luovan talouden rakenteessa. Kulttuurisen moninaisuuden huomioiminen on vakiintunut osaksi rakenteita ja sääntelyä.  

Kehittämislinjaus: Taiteen ja kulttuurin rahoitus kytketään voimakkaammin niihin hallinnonaloihin, jotka tukevat paitsi sivistysvaltion kehitystä myös kansantaloutta ja kestävyyskriisin selättämistä. Alueellisten kehittämistehtävien rahoituksen loppuminen vaatii vahvempaa maakunnissa tapahtuvaa kulttuuriverkostojen kehittämistyötä, jossa on nykyistä selkeämpi roolitus ja vastuunjako. Erityisesti panostetaan taiteen ja kulttuurin potentiaaliin työperäisen maahanmuuton, luovuuden ja innovaatioiden, eriarvoistumisen ehkäisyn, sisäisen vakauden sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin kytkeytyvillä politiikkasektoreilla. Taide ja kulttuuri otetaan huomioon kestävyyteen vaikuttavana tekijänä. Huomioidaan taiteen ja kulttuurin mahdollisuudet hyvinvoinnin edistäjinä, osana ennakoivaa ja ennaltaehkäisevää työtä. Alan koulutus- ja työvoimatarpeita tulee arvioida tehtyjen sopeutusten vaikutusten selvittyä.  Tavoitteena tulee olla taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laaja hyödyntäminen.

Toimenpiteet:  

1. Lainsäädännöllä ja avustuksia kehittämällä kannustetaan valtionosuutta saavia taide- ja kulttuurilaitoksia laajennettuun verkostotoimintaan vapaan kentän kanssa ja toimimaan sen tukirakenteena.    
2. Laaditaan ilmiölähtöinen toimenpideohjelma, jonka tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Kulttuurivirasto kiinnittää erityistä huomiota lasten ja nuorten lukutaitoon ja mediataitoihin ja kehittää yhdessä Opetushallituksen kanssa harrastamisen Suomen mallia parhaita käytäntöjä levittäen, myös kulttuurin ja taiteen potentiaali huomioiden.     
3. Kulttuurivirasto solmii yhteistyörakenteet eri hallinnonalojen keskeisten toimijoiden kanssa (esim. TEM/Business Finland/HVK, STM/THL, LVM/Traficom, UM/maakuvayksikkö/ulkomaankauppa, Suomen Akatemia). Yhteistyö perustuu sopimuskumppanuuksiin hallituskautisten työryhmien sijaan. Tavoitteena on taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laaja hyödyntäminen. 
4. Maakuntien liitot luovat kuntien ja aluehallinnon kanssa selkeästi roolitetut yhteistyöverkostot takaamaan ja kehittämään alueellista kulttuuritoimintaa. Kulttuurivirasto ja elinvoimakeskukset vahvistavat näitä verkostoja.
    

Pitkä aikaväli (yli 5 v) 

Tavoite: Taide- ja kulttuuriala on osallinen Suomen talouden uuteen kasvuun. Suomeen on syntynyt houkuttelevia, moniarvoisia ja uudet ilmiöt tunnistavia innovatiivisia kaupunkiympäristöjä. Uusi Kulttuurivirasto vaikuttaa laajasti valtionhallinnossa ja toimiala huomioidaan osana yhteiskunnallisia muutostekijöitä. Taide- ja kulttuurialojen ymmärretään kytkeytyvän ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja sosiaaliseen kestävyyteen. Taiteenalojen väliset erot rahoituksessa ja rakenteissa ovat kaventuneet. Taide- ja kulttuurikenttä toimii yli sektorirajojen ja luo omatoimisesti uusia innovatiivisia yhteistyörakenteita, jotka mahdollistavat uudenlaista tulonmuodostusta ja asiakkuuksia.    

Kehittämislinjaukset: Kehitetään valtion, kuntien ja yksityisen sektorin kumppanuutta luovien ja kasvua tukevien ympäristöjen synnyttämiseksi ja kulttuuripalvelujen turvaamiseksi. Vahvistetaan taiteen ja kulttuurin asemaa perustuslaissa. Pitkällä aikavälillä taiteen ja kulttuurin heikentynyttä asemaa valtion budjettitaloudessa pyritään korjaamaan.    

Toimenpiteet:  

1. Selvitetään taide ja kulttuurialalla toimivien yhteisöjen mahdollisuus kerryttää omaa pääomaa ja esim. rahastoida tulojaan, kun kyseessä on toimintaedellytysten turvaaminen ja varautuminen poikkeusoloihin ja –tilanteisiin.   
2. Arvioidaan tarve selkeyttää ja vahvistaa perustuslain määritelmää siitä, mitä ovat riittävät sivistykselliset oikeudet (ml. kulttuuripalvelut) ja kuinka niiden taso turvataan.    
3. Kehitetään toimialan vaikuttavuustiedon keräämistä ja käyttöä päätöksenteossa.

Katso kuva suurempana

Taiteen edistämiskeskuksen suositukset taide- ja kulttuurialan toimijoille   

Yhteistyön vahvistaminen  

Taike suosittelee kentän toimijoita tekemään nykyistä enemmän yhteistyötä läpileikkaavasti kaikessa toiminnassaan. Erityisesti yhteistyöhön on kiinnitettävä huomiota edunvalvonnan ja yhteisen kannanmuodostuksen osalta.  

Rakenteisiin panostaminen  

Heikot rakenteet tekevät alasta haavoittuvaisen ja erilaisille kriiseille alttiin. Rakenteiden vahvistaminen esimerkiksi tuottajiin ja muuhun välittäjäportaaseen panostamalla on alan kehittymisen edellytys. Tuottajien ja muun välittäjäportaan alalle ja yhteisöihin tuoma lisäarvo mahdollistaa alan ja yhteisöjen täyden potentiaalin tavoittelun.  

Resurssien yhdistäminen  

Taike kannustaa ja suosittelee vähien resurssien yhdistämistä eri toiminnoissa. Myös toimijoiden yhteenliittyminen nähdään positiivisena ja asiana, joka luo edellytyksiä toiminnan kehittymiselle ja vaikuttavuudelle.  

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen  

Taike kannustaa yhteiseen linjan muodostukseen ja avoimeen sekä vastaanottavaan vuoropuheluun yhteiskunnan eri sektoreiden kanssa. Erityisesti yhteisen näkemyksen löytyminen suhteessa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen olisi tarkoituksenmukaista epävarmoina aikoina.