Harvaan asuttujen alueiden kulttuuriavustuksilla tuettiin 162 hanketta vuosina 2022–2023
Taiken jakamat avustukset olivat osa harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän toimenpiteitä ja määrärahaa. Työryhmä toimi 12.10.2020–30.6.2023, ja sen yhtenä tavoitteena oli edistää harvaan asuttujen alueiden omaehtoista, paikallista ja ympärivuotista kulttuuriaktiivisuutta ja siten osaltaan kasvattaa näiden alueiden elinvoimaa.
Avustukset kohdennettiin alueille, jotka on luokiteltu harvaan asutuiksi Suomen ympäristökeskuksen kaupunki-maaseutuluokituksessa. Käytännössä suurin osa näistä alueista sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä saaristossa. Avustuksia oli mahdollista hakea moneen erilaiseen kulttuuritoimintaan. Keskiössä tuetuissa hankkeissa oli kuitenkin alueiden asukkaiden ja yhteisöjen osallisuus sekä paikallisten lähtökohtien huomioiminen.
Suurimmat avustusmäärät Lappiin
Avustuksia jaettiin kolmella eri kierroksella, joista ensimmäisellä jaossa oli 2 miljoonaa, toisella 834 000 ja kolmannella 2,5 miljoonaa euroa. Avustukset suunnattiin oikeuskelpoisille yhteisöille, ja suurin osa avustuksen saaneista oli yhdistyksiä ja kuntia. Kolmella kierroksella hakemuksia tuli yhteensä 739, mikä viestii suuresta halusta ja tarpeesta kehittää harvaan asuttujen alueiden taide- ja kulttuurielämää. Suurimmat hakijamäärät olivat Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla.
Avustuksia jaettiin yhteensä 162, eli noin viidesosa hakemuksista sai rahoitusta. Suurin osa avustuksista oli suuruudeltaan 10 000 – 60 000 euroa, mutta myös joitakin suurempia avustussummia jaettiin. Lappiin avustuksia jaettiin yhteensä yli miljoonalla eurolla. Avustuksen saaneista toimijoista noin puolet oli sellaisia, joiden pääsääntöinen toiminta sijaitsee harvaan asutulla alueella. Näin ollen uusi avustusmahdollisuus innoitti myös monia harvaan asuttujen alueiden ulkopuolisia toimijoita kehittämään tapahtumia ja projekteja harvaan asutulle alueelle. Tämä selittää esimerkiksi Uudellemaalle jaettujen avustusten määrää.
Uusia tapahtumia ja jatkuvuuden turvaamista
Avustuksilla tuettiin poikkeuksellisen laajasti erilaista taide- ja kulttuuritoimintaa harvaan asutuilla alueilla. Avustuksilla tuettiin muun muassa yli viittäkymmentä erilaista tapahtumaa ja tapahtumakiertuetta. Uusi avustusmuoto innoitti monia toimijoita kehittämään uusia tapahtumakonsepteja. Esimerkiksi Pyhätunturilla alkunsa sai uusi taidefestivaali Pyhäsana, joka toi musiikkia ja sanataidetta ruska-ajan Lappiin. Avustuksilla mahdollistettiin myös monen hankkeen jatkuvuutta ja toiminnan kehittämistä. Esimerkiksi suosittu nykytanssiteos PELTO sai jatkoa, kun sen toinen osa esitettiin Ollinahon tilalla Kangasniemellä.
Taidefestivaali Pyhäsana tarjosi musiikkia ja sanataidetta Pyhätunturin kupeessa syksyllä 2023. Kaksipäiväisellä poikkitaiteellisella festivaalilla kuultiin muun muassa pohjoissuomalaisia muusikkoja, spoken word -taiteilijoita ja kirjailijoita. Kuva Jenni Lähteenmäki.
Avustuksilla tuettiin myös lukuisia erilaisia yhteisötaideprojekteja, ja tuen avulla syntyi yli kymmenen julkista taideteosta harvaan asuttujen alueiden asutuskeskuksiin. Monessa tuetussa hankkeessa korostui ylpeys omasta paikallisesta kulttuurista sekä halu suojella harvaan asuttujen alueiden kulttuuriperintöä. Erilaiset kylien tarinat ja yhteisöjen kertomukset toimivat monessa projektissa inspiraationa. Esimerkiksi Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastun hankkeessa Pohjois-Savoon nousi Kyläraittien taidemuseo, jossa 11 kylälle tehtiin yhteisöllistä ympäristötaidetta yhdessä valittujen kylätaiteilijoiden kanssa.
Melodraama – Jälki oli elokuussa 2023 järjestetty monitaiteellinen luontoteatterikokemus, joka sijoittui melonta- ja patikkareitin varrelle. Teos käsitteli veden ja ihmisen suhdetta pohtien ihmisen jättämiä jälkiä ympäristöön.
Suurin yksittäinen avustus, 151000 euroa, myönnettiin Lieksan Somaliperheyhdistykselle. Avustuksen voimin järjestettiinkin paljon erilaista kulttuuri- ja taidetoimintaa Lieksan kylissä. Hankkeen aikana kylissä järjestettiin muun muassa yhteisötaidetyöpajoja ja osallistavia musiikkiesityksiä. Lisäksi Jongunjoella järjestettiin monitaiteellinen luontoteatterikokemus, joka yhdisti teatteria, musiikkia, tanssia, maataidetta, melontaa ja patikointia.
Mukana avustetuissa hankkeissa oli myös useita lapsille ja nuorille suunnattuja projekteja. Lisäksi monessa hankkeessa edistettiin ammattitaiteilijoiden työskentelymahdollisuuksia harvaan asutulla alueella muun muassa kehittämällä ja mahdollistamalla residenssitoimintaa.
PELTO-nykytanssiteos esitettiin Ollinahon lypsytilalla Kangasniemellä. Monikymmenhenkisen työryhmän toteuttaman teoksen koordinaattoreina ja taiteellisina johtajina toimivat tanssitaiteilijat Jukka Ristolainen ja Maija Tuomi. Kuva Jussi Ulkuniemi.
Jaettuja avustuksia on mahdollista käyttää vielä vuoden 2024 aikana, joten harvaan asuttujen alueiden kulttuuriavustuksilla tuetuista tapahtumista ja projekteista päästään nauttimaan vielä alkavanakin vuonna. Orpon hallitus on asettanut uuden, myös maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman HARVA-työryhmän jatkamaan harvaan asuttujen alueiden kehitystyötä, mutta toistaiseksi sille ei ole myönnetty rahoitusta. Näin ollen myöskään kulttuuriavustukset harvaan asutulle alueelle eivät ainakaan toistaiseksi tule jatkumaan.
Kaksivuotinen avustusjakso auttoi kuitenkin tunnistamaan, millaisia mahdollisuuksia taiteen ja kulttuurin tekemisessä harvaan asutulla maaseudulla piilee, ja toivottavasti avustukset osaltaan innoittivat paikallisia toimijoita erilaisiin kulttuuri- ja taidehankkeisiin myös jatkossa.