Kulttuurihyvinvoinnin kentällä toimijat kaipaavat tukea päättäjiltä ja poikkihallinnollista yhteistyötä
Seminaari keräsi runsaasti positiivista palautetta. Valtakunnallinen Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma, Turun kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 ja tuloksellinen hanketoiminta ovat nostattaneet sekä taiteen ja kulttuurin että sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöihin yhteisen tarpeen koulutukselle ja toimijoiden kohtaamiselle. Seminaarin järjesti Kulttuurihyvinvointia Turussa –verkosto.
Keskustelemassa ikääntyneiden palvelujohtajat Helena Räsänen Sipoosta, Seija Arve Turusta sekä sosiaalineuvos ja Turun kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Maija Perho. Kuva: Hannu Seppälä.
Uusi kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tuottajana
Läntisen tanssin aluekeskuksen toiminnanjohtaja Lotta Skaffari avasi puheenvuorossaan kolmannen sektorin toimijoiden roolia ja haasteita hyvinvointipalvelujen tuottajana. Suomalaisissa yhdistyksissä on 15 miljoonaa jäsentä. Julkisen talouden kriisi asettaa yhdistyksille yhä enemmän paineita vastata yhteiskunnan nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Myös monet hyvinvointipalvelut tuotetaan yhdistysten kautta, jolloin yhdistyksen toiminta avautuu ja levittäytyy voimakkaasti yhdistyksen ulkopuolelle. Millaisia haasteita, odotuksia ja strategisia linjauksia tämä tarkoittaa verrattuna perinteiseen yhdistystoimintaan? Miten ja miksi yhdistystoiminnan aatteen palo tulisi päivittää tälle vuosituhannelle?
Lotta Skaffarin puheenvuoro (VIDEO)
”Kulttuuritoiminta julkisissakin yksiköissä on mahdollista, jos vain tahtoa riittää”
Sipoon ikääntyneiden palvelujohtaja Helena Räsänen osoitti puheenvuorossaan, miten perinteisen laitostavan hoitokulttuurin ja huonoa arvostusta nauttivan hoitotyön muutos lähtee yksikön toimintaideologian uudelleen määrittelystä. Kaiken taustalla vaikuttaa käsitys siitä, millaisena ihmisenä ja toimijana näemme vanhan ihmisen. Räsänen kertoi esityksessään konkreettisin esimerkein, miten työntekijöiden ja vanhusten hyvinvointia voidaan parantaa ja millaiseen tulokseen päästään kuudessa vuodessa taiteen ja kulttuurisen työotteen keinoin. Nykypäivän vanhuspalveluiden johtajilta ja esimiehiltä edellytetään myös osaamista hakea rahoitusta taiteen ja kulttuurin käyttämiseen osana vanhustyötä. Tarvitaan kykyä perustella ja osoittaa, mistä voidaan säästää, jotta ihmisten kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille löydetään aikaa ja tilaa.
Helena Räsäsen puheenvuoro (VIDEO)
Miten löytää yhteinen kieli ja toimintapa?
Seminaarikeskusteluissa pohdittiin mm. taiteen ja kulttuurin hyvinvointityön vaikuttavuutta, moniammatillisen yhteistyön haasteita ja kulttuurisen vanhustyön tilannetta Turussa. Keskustelemassa olivat Lotta Skaffarin ja Helena Räsäen lisäksi lastensuojelupalveluita tuottavan CTM oy:n ohjaaja Rami Raivio, palvelujohtajat Sirpa Kuronen ja Seija Arve Turun kaupungin hyvinvointitoimialalta, sosiaalineuvos ja Turun kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Maija Perho, Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve, kuntaliiton erityisasiantuntija Anne Sormunen, lehtori Terttu Parkkinen Turun ammattikorkeakoulusta, professori Marja-Liisa Honkasalo ja CCR-tutkimuspalveluiden johtaja Aki Koponen Turun yliopistosta.
Työpajoissa tutustuttiin mm. moniaistillisiin värituokioihin. Kuva: Hannu Seppälä.
Iltapäivän työpajaosiossa mm. harjoiteltiin draaman keinoin moniammatillista yhteistyötä, hoidettiin aivoterveyttä ryhtymällä luovan liikkeen KehoNeroiksi ja kokeiltiin omaelämänkerrallista kirjoittamista hyvinvoinnin lisääjänä. Seminaarin materiaaleihin voi käydä tutustumassa täällä.
Lisätietoa:
Anna-Mari Rosenlöf
Taidekoordinaattori
Taiteen edistämiskeskus, Lounais-Suomen toimipiste
puh. + 358 295 330908
[email protected]
Seminaarin järjestivät Taiteen edistämiskeskus, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopiston Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikkö, Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala, Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry ja Läntinen tanssin aluekeskus. Seminaari on järjestetty yhteistyössä Kulttuurihyvinvointia Turussa -verkoston kanssa. Seminaari on osa Taiteen edistämiskeskuksen Rakenteita ratkomassa -hanketta, jonka rahoittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Manner-Suomen ESR-ohjelmasta.