Naistaiteilija jää edelleen tuloissa miesten jälkeen

Vaikka palkansaajana toimiminen ei vielä sinänsä takaakaan taiteilijalle taloudellisesti vakaata asemaa, näyttäisi se kuitenkin kaventavan sukupuolten välisiä tuloeroja. Tutkimustulokset osoittivat, että naisten osuus oli suurin kuitenkin niissä työmarkkina-asemissa, joissa toimeentulo oli kaikkein heikoin.
Naisten osuus on lisääntynyt 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kaikilla taiteenaloilla taiteilijan iästä ja asuinpaikasta riippumatta. Vuonna 2010 naiset olivat enemmistönä koko taiteilijakuntaa tarkasteltaessa (naisten osuus 56 %). Koko taiteilijakunnan naisvaltaistumisesta huolimatta tietyt taiteenalat ovat edelleen eriytyneet vahvasti sukupuolen mukaan, esimerkiksi musiikki on edelleen hyvin miesvaltainen taiteenala.
Naistaiteilijoita on miehiä enemmän alle 35-vuotiaissa, pääkaupunkiseudulla asuvissa sekä ulkomailla asuvissa taiteilijoissa. Alle 35-vuotiaista taiteilijoista jo kaksi kolmasosaa on naisia.
Itsensätyöllistäminen lisääntyi 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä erityisesti miestaiteilijoiden keskuudessa. Yrittäjinä työskenteleviä taiteilijoita on vain noin kuusi prosenttia. Yrittäjyydestä ei ole 2000-luvulla muodostunut merkittävää työllistymisen muotoa, ei nais- eikä miestaiteilijoille.
Tiedot perustuvat Taija Roihan, Pauli Rautiaisen ja Kaija Rensujeffin tuoreeseen artikkeliin, joka on jatkoanalyysi taiteen keskustoimikunnassa 2003 ja Taiteen edistämiskeskuksessa vuonna 2014 kootuista taiteilijan asema -aineistoista. Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön (Cupore) yhteistyönä tehty artikkeli on ilmestynyt Cuporen verkkojulkaisusarjassa ja on vapaasti ladattavissa ja luettavissa Cuporen nettisivuilta.
Roiha, Taija & Rautiainen, Pauli & Rensujeff, Kaija (2015): Taiteilijan asema ja sukupuoli. Cuporen verkkojulkaisuja 31. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö, Helsinki.
Lisätietoja:
tutkija Taija Roiha, 050 430 0658, [email protected]
erikoistutkija Pauli Rautiainen, 040-770 7282, [email protected]
erityissuunnittelija Kaija Rensujeff, 0295 330 721, [email protected]