SuomiAreena-keskustelijat: Julkisesta taiteesta aiempaa ennakkoluulottomampaa ja yhteisöllisempää
Keskustelijoina olivat kuvanveistäjä Pekka Kauhanen, kuvataiteilija Laura Lilja, Ateneumin museonjohtaja Susanna Pettersson sekä vihreiden kansanedustaja Olli-Poika Parviainen. Tilaisuuden juonsi TAIKEn erityisasiantuntija Henri Terho.
Keskustelussa nousivat esiin erityisesti julkisen taiteen käsitteen laajentaminen, taiteen väliaikaisuuden mahdollisuus sekä yhteisöllisyyden lisääminen taiteen avulla.
Uusi ote kaupunkitaiteeseen
Tilaisuuden aluksi pohdittiin Pekka Kauhasen suunnittelemaa talvisota-muistomerkkiä Valon tuoja, joka pystytetään Helsingin Kasarmitorille vuonna 2017. Keskustelijat pitivät teosta onnistuneena esimerkkinä tilataideteoksesta sen monitulkintaisuuden sekä perinteisen ja modernin näkemyksen yhdistävän toteutuksen vuoksi.
Susanna Petterssonin mukaan julkisen taiteen olemus tulisi miettiä uusiksi. Tulevaisuudessa kaupunkiteokset voisivat olla myös esimerkiksi väliaikaisia ja aineettomia.
Pettersson muistutti, että julkinen teos voi ilmetä myös tarinoiden muodossa, ja antoi esimerkin Christian Boltanskin Sydänääniarkistosta, jossa kymmenien tuhansien ihmisten, Pettersson mukaan lukien, tallennetut sydänäänet sijoitetaan asumattomalle japanilaiselle Teshiman saarelle jälkipolvien kuultaviksi.
Taide lähelle
Laura Lilja totesi, että julkisessa taiteessa on oltava sijaa paitsi monumentaalisille töille, myös eri asuinalueiden asukkaille tarjottavalle pienen budjetin yhteisölliselle tekemiselle, jotta taide todella tulisi lähelle.
Pekka Kauhanen ehdotti, että kaupunkitaiteen näkyvyyden lisäämisessä voisivat olla mukana myös esimerkiksi matkaoppaat, jotka herättelisivät kävijöitä keskusteluun töiden taustat tuntien.
Olli-Poika Parviainen puhui rennomman ja nopeamman toiminnan puolesta julkisen taiteen tuomiseksi kaupunkilaisten ulottuville. Tekijöille tulisi antaa mahdollisuus kokeilevuuteen ilman jyrkkiä päämääriä, sillä ennakoimattomuus kuuluu asiaan.
Prosenttiperiaatteen käyttöönoton tehostamista peräänkuulutettiin. Parviainen totesi talousvaikeuksissa olevien kuntien leikkaavan edelleen ensimmäisenä kulttuuripalveluista, ja ehdotti sekä vallitsevan taloustilanteen mukaisen että sen kohenemisen myötä käyttöönotettavan mallin luomista.
Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että Suomesta löytyy jo hyvin paljon lahjakkaita tekijöitä, ja seuraavaksi onkin panostettava ennen kaikkea vanhojen ajatusmallien muuttamiseen, jotta julkisesta taiteesta voi tulla kaupunkien uusi valttikortti.