Taideneuvoston terveiset hallitusohjelmaneuvotteluihin

Taideneuvosto on Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin, joka toimii myös opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimenä taidepoliittisissa linjauksissa. Taideneuvoston puheenjohtajana toimii kirjailija Juha Itkonen ja varapuheenjohtajana KULTA ry:n pääsihteeri, kirjailija Rosa Meriläinen. Neuvoston jäseniä ovat teatterinjohtaja Ann-Luise Bertell, kuvataiteilija Samuli Heimonen, muusikko Sari Kaasinen, museonjohtaja Virpi Kanniainen, elokuvatuottaja Jussi Rantamäki, muusikko Hannu Saha ja muusikko Paula Vesala.

Lähtötilanne

Taiteen ja kulttuurin kentällä pandemiarajoitusten aiheuttaman poikkeustilan jäljet ovat syvät. Toimijoita ja tapahtumia on kaatunut ja työmahdollisuudet vähentyneet.

Taideneuvosto muistuttaa, että tässä vaikeassa tilanteessa tarvitaan huomattavaa panostusta vaurioiden korjaamiseen ja jälleenrakennustyöhön. Kyse on kasvavasta ja työllistävästä elinkeinotoiminnan alasta, jonka potentiaali on Suomessa vielä hyödyntämättä. Vientikelpoisia kaupallisia menestystarinoita versoo vain monipuolisesta ja elinvoimaisesta taiteen kentästä, joten perusrahoituksen on oltava kunnossa. Olennaista on ymmärtää, että kulttuuri ei ole kuluerä vaan investointi.

Tavoite taiteen rahoituksen osalta

Taideneuvosto esittää, että taiteen ja kulttuurin luvun 29.80 osuus valtion talousarviossa nostetaan vuoteen 2027 mennessä yhteen prosenttiin valtion kokonaismenoista. Tämä tarkoittaa 122,2 miljoonan euron lisäystä seuraavan hallituskauden aikana.

Suuret linjat: tarvitaan strategista ja sektorirajat ylittävää kulttuuripolitiikkaa

Taideneuvosto viittaa edellisellä hallituskaudella tehtyyn, kesäkuussa 2022 julkaistuun kulttuurin tulevaisuustyöryhmän raporttiin, jossa esitettiin ratkaisuja kulttuurin ja luovien alojen edistämiseen liittyviin hallinnonalarajat ylittäviin haasteisiin. Raportissa todetaan, että valtion, kuntien ja yksityisten toimijoiden uudenlaista yhteistyötä ja kumppanuutta tarvitaan. Nämä muutokset vaativat strategista otetta ja kulttuuripoliittista selontekoa.

Taideneuvosto tukee monikanavaista rahoitusmallia, jossa useat ministeriöt osallistuvat kulttuurin rahoittamiseen. On olennaista kehittää rahoitusinstrumentteja, jotka mahdollistavat taide- ja kulttuurialojen tukemisen osana elinkeinopoliittisia palveluja, esimerkiksi Creative Business Finlandin kautta.

Kulttuuripoliittisen selonteon valmistelussa on syytä ottaa lähtökohdaksi ministeriöiden välinen ja opetus- ja kulttuuriministeriön sisäinen hallinnonalarajat ylittävä tavoitteenasetanta, ja etsiä myös uusia hallinnollisia ratkaisuja rahoituskanavien sirpaleisuuden ja osittaisen päällekkäisyyden vähentämiseksi. Näin myös kulttuuri- ja taidepolitiikan onnistuminen tulee paremmin näkyväksi.

Taideneuvosto tukee valtionavustusjärjestelmän kehittämis- ja digitalisointihanketta ja sen tavoitteita. Sen sijaan emme näe hyötyä Veikkauksen edunsaajien yhteisestä avustuskeskuksesta, jollaisesta STM on käynnistänyt selvityksen. Kulttuurin rahoituksessa yhdyspintoja on myös liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, ulkoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön sellaisten rahoituskanavien kanssa, jotka eivät liity Veikkaus-kokonaisuuteen.

Tukien osalta taideneuvosto suosittelee lähtökohdaksi sitä, että opetus- ja kulttuuriministeriön avustuspolitiikka tulisi nostaa strategiselle tasolle ja siirtää operatiiviset tukipäätökset virastotasolle Taikeen.  Nykyisellään ministerin pöydälle tulee paljon pieniä avustuspäätöksiä, ja tukipolitiikan kokonaiskuva on sirpaleinen.

Muita tavoitteita

Taiteilijaeläkkeiden määrän nosto

Ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrän kasvattaminen oli edellisen hallitusohjelman mukainen tavoite, jota ei valitettavasti kuitenkaan vielä toteutettu.  Ongelma on akuutti: taiteilijaeläkehakemusten määrä on jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2023 alkaneita eläkkeitä haki 624 hakijaa, joista alle 10 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Pitemmällä aikavälillä sosiaaliturvajärjestelmää tulee kehittää niin, ettei taiteilijoille tarvitsisi kehittää erillisratkaisuja.

Taiteilijoiden sosiaaliturvan parantaminen

Valitettavasti taiteilijuus on nykyisissä sosiaaliturvan ja verotuksen järjestelmissämme usein ongelma, koska taiteilijan työnkuvaa ei viranomaisyhteyksissä ymmärretä. Työn ja tulojen moninaisuus aiheuttavat väliinputoamista ja hankausta yhteiskunnan tukijärjestelmässä.  

Työvoimaviranomaisten tulkintaohjeita työssäoloehdosta ja omassa työssä työllistämisestä tulee selkiyttää niin, että myös taiteen harjoittajat voivat luottaa ansioperusteiseen sosiaaliturvajärjestelmään. Taiteilijaa ei tule tulkita omassa työssään työllistyväksi, jos työstä ei synnyt tuloja. Samaan aikaan on myös parannettava yrittäjätyyppistä työtä tekevien taiteilijoiden asemaa.

Starttiraha vastavalmistuneille taiteilijoille

Tutkimukset osoittavat, että kaikkein pahiten pandemiarajoitusten aiheuttamasta kriisistä ovat kärsineet nuoret ja vastavalmistuneet taiteilijat. Taideneuvosto esittää hallitusohjelmaan täsmätoimia tämän taiteilijajoukon auttamiseksi. Taiteen starttirahamalli vastavalmistuneille taiteilijoille olisi kokeilemisen arvoinen ratkaisu.

Kansainvälistyminen

Kansainvälisyyden kautta suomalainen taide voi kasvaa pienestä kotimarkkinasta huolimatta. Kansainvälisyys myös ylläpitää ja vahvistaa taiteen laatua. Kansainvälinen kulttuurielämä vahvistaa koko yhteiskuntamme kykyä ymmärtää itseämme, muita ja maailmaa.

Kulttuuriviennin ja -vaihdon resursseja on vahvistettava ja lisättävä taiteilijoiden ja taideorganisaatioiden kansainvälisiä yhteyksiä. 

Taiteen edistämiskeskuksen uudistaminen ja sen roolin vahvistaminen

Taiteen edistämiskeskuksessa on uudistamistarpeita, joiden edistäminen ei ole mahdollista ilman opetus- ja kulttuuriministeriön toimia ja lainsäädännöllisiä muutoksia. Käynnissä olevaan uudistustyöhön tarvitaan vauhtia.

Taiteen edistämiskeskus on keskeinen taidepolitiikan organisaatio, joka kerää viisaan päätöksenteon kannalta välttämätöntä tietoa ongelmista ja haasteista taiteen kentällä. Sen roolin on oltava nykyistä vahvempi ja itsenäisempi. Taikesta tulee tehdä oma kirjanpitoyksikkö. Taideneuvosto toivoo myös kaikissa kulttuuripolitiikan kysymyksissä mahdollisimman suoraa ja tiivistä yhteistyötä vastaavan ministeriön ja Taiteen edistämiskeskuksen välillä.