Taiteellisen työn tulot pudonneet useilla taiteenaloilla – huipputuloisten tulotaso laskenut 2000-luvulla

Taiteellinen työ on tärkein toimeentulolähde noin 40 prosentille taiteilijoita. Taiteellisesta työstä saatu tulo on merkittävä erityisesti näyttämötaiteen ja säveltaiteen aloilla toimiville sekä arkkitehdeille. Näillä taiteenaloilla taiteellisen työn tulot olivat kaikkein suurimmat vuonna 2010, ja ne olivat myös nousseet vuodesta 2000 enemmän kuin muilla taiteenaloilla.

Kirjailijoille ja kuvataiteilijoille apurahat ovat yhtä tärkeä toimeentulolähde kuin taiteellinen työ. Apurahat kaiken kaikkiaan olivat tärkein toimeentulolähde lähes joka kymmenennelle taiteilijalle vuonna 2010. Tiedot käyvät ilmi Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelijan Kaija Rensujeffin kyselytutkimuksesta, jossa hän selvitti eri taiteenaloilla toimivien taiteilijoiden asemaa vuonna 2010. Hän vertailee tuloksia aiempaan vuoden 2000 Taiteilijan asema -tutkimukseen.

- Valtion taiteilija-apurahojen määrä ei ole kasvanut suhteessa taiteilijakunnan koon kasvuun. Vapaana taiteilijoina toimivien - etenkään kuvataiteilijoiden - asema ei parane ilman työskentelyyn tarkoitetun tuen kehittämistä. Sivistysvaltion tehtävä on huolehtia taiteilijoiden toimintaedellytyksistä. Vastuuta ei voi sälyttää yksityiselle sektorille, toteaa Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Minna Sirnö.

Ammattitaiteilijoiden määrä on vuosikymmenen aikana kasvanut noin 20 prosenttia: vuonna 2010 Suomessa oli noin 22 000 ammattitaiteilijaa. Taiteilijakunta on tullut entistä naisvaltaisemmaksi. Vuonna 2010 taiteilijoista yli puolet oli naisia. Taiteilijoiden keski-ikä on entistä korkeampi ja heidän koulutustasonsa on korkeampi kuin koskaan aiemmin. Keskittyminen pääkaupunkiseudulle on myös ollut koko ajan kasvussa.

Tutkimuksen mukaan taiteilijoiden asema työmarkkinoilla on entistä epävakaampi, sillä työsuhteessa toimivien taiteilijoiden osuus on laskenut ja vapaina taiteilijoina sekä yrittäjinä toimivien osuudet ovat nousseet. Lähes joka viides taiteilija oli ollut työttömänä vuonna 2010. Osuus on pysynyt ennallaan kaikkien taiteilijoiden osalta, mutta erityisesti elokuvatyöntekijöiden työllistyminen on vaikeutunut huomattavasti 2000-luvun kuluessa.

Taiteilijoiden työurat ovat entisestään pidentyneet. Kun vuonna 2000 noin puolet eläkeikäisistä taiteilijoista teki edelleen taiteellista työtä, osuus oli vuonna 2010 noussut 80 prosenttiin.

Taiteilijoiden tulot taiteellisesta työstä ovat laskeneet kymmenessä vuodessa merkittävästi (-10 %). Sen sijaan veronalaiset kokonaistulot ovat nousseet (+8 %). Tulotason nousu on suurelta osin peräisin taidesektorin ulkopuolelta. Yleisestä trendistä poiketen huipputuloisten taiteilijoiden tulot ovat laskeneet vuoteen 2000 verrattuna.

Taiteilijakunnan naisvaltaistuminen ei ole kasvattanut naisten ja miesten välisiä tuloeroja. Naisten kokonaistulot (sis. veronalaiset kokonaistulot ja apurahat) nousivat 72 prosentista 76 prosenttiin miesten tuloista. Taiteenaloittaiset erot olivat kuitenkin huomattavat. Erityisesti niillä taiteenaloilla, joilla tulotaso on pysynyt ennallaan tai laskenut, naisten ja miesten tuloerot ovat kaventuneet eniten.

Rensujeff, Kaija (2014): Taiteilijan asema 2010 – Taiteilijakunnan rakenne, työ ja tulonmuodostus. Taiteen edistämiskeskus, Helsinki.

Lisätietoja: erityissuunnittelija Kaija Rensujeff, Taiteen edistämiskeskus, p. 0295 330 721, [email protected]