Taiteen edistämiskeskus seisoo tekemiensä koronatukipäätösten takana

Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen väittää (HS Mielipide 15.11.), että Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) tukien jakaminen olisi epäonnistunut ja että syyttäisin hakijoita hakujärjestelmän sijaan.

Taike on tekemiensä päätösten takana. Taike on jakanut 12 769:lle luovan alan ammattilaiselle korona-apurahoja seitsemällä kierroksella. Miltei jokainen hakija, joka täytti ammattilaisuuden arviointiperusteen, sai apurahan. Se tuskin on epäonnistuminen, vaikka jokunen epätarkkuus olisi hakemusmassan käsittelyssä tullut.

Hakujärjestelmän valinnassa kyse ei ollut minun tahtotilastani, vaan Taike toimi opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta valtion järjestelmällä. Taiken pitää julkisena toimijana noudattaa aukotonta tietoturvaa, muun muassa hyvää hallintotapaa ja valtionavustuslakia. Taiken henkilöstön työ oli erittäin tehokasta, ei tehotonta kuten Vänttinen väitti. Lisäkustannukset olivat yhteensä noin 300 000 euroa.

Ahti Vänttinen sekä Kaija Kärkinen ja Markus Nordenstreng (HS Mielipide 18.11.) toistivat musiikin kentän vaatimuksen yksinkertaisesta matemaattisesta mallista. Matemaattinen arviointiperuste ainoana tai yhtenä arviointiperusteista tulisi tehdä yhdenvertaisella tavalla kaikille luovien alojen yksilöille. Se olisi vaatinut massiivista valmistelua ja uutta lainsäädäntöä samaan tapaan kuin Valtiokonttorissa.

Yritysten kustannustukijärjestelmän rakentaminen edellytti monen yrityksen ja valtiollisen toimijan valtavaa ponnistelua. Valtiokonttoriin palkattiin 80 uutta asiantuntijaa. Taikella ei olisi ollut olemassa henkilöstöä, rekistereitä, automaatiota ja eikä ilman pitkällistä valmistelua edes Veron tulorekisteriä käytössään.

Mitä tulee hakijoiden syyllistämiseen, jälkikäteen voi sanoa, että tukea ei pitäisi myöntää henkilölle, jolla on satojentuhansien eurojen vuositulot siksi, että valtionavustuslain mukaan tuen pitää olla tarpeellinen. Töiden loppuessa kuin seinään hakijat eivät kuitenkaan voineet tietää omien tulojensa tai töidensä kohtaloa rajoitusten kohtuuttomissa äkkikäänteissä.

Myös HS:n jutussa (12.11.) mainitut taiteilijat ovat täyttäneet hakemusten arviointiperusteet. Solidaarisuutta kaipasin esimerkiksi hakijoilta, joilla oli kuukausipalkka. Mielikuva ”jokaisen oikeudesta rahallisten menetysten kompensaatioon” oli levinnyt laajalle.

Taike jakoi tukea opetus- ja kulttuuriministeriön ja eduskunnan määrittämän mukaisesti ”covid-19 pandemian vaikutusten vähentämiseen”. Taiken tuli ottaa huomioon kaikki luovat alat ja erilaiset pandemiasta johtuvat vaikutukset ja alojen erilaiset ansaintasyklit. Ministeriöissä ja hallituspuolueissa myös tutkittiin, millä perusteella voitaisiin luoda laskennallista sosiaaliturvaa vastaava malli aiemmin määrittämättömälle joukolle luovien alojen yksilöitä. Se oli mahdotonta.

Olen Kärkisen ja Nordenstrengin kanssa samaa mieltä siitä, että luovat alat elinkeinona vaativat huomiota.

Paula Tuovinen

johtaja, Taiteen edistämiskeskus