Taiken blogi

Aamu-uinnin jälkeen löysin rantakiven, jota tunnustellessani mietin sen olemusta, värejä ja mineraaleja. Mietin, millainen se olisi koruna, ja kuinka sen kaunis muoto saattelisi ja ohjailisi sen tekijänsä käsissä valmiiksi koruksi. Katselin kiveä hetken korumuotoilijan silmälasien läpi ennen kuin laskin sen takaisin rantaveteen jatkamaan luonnollista hioutumistaan.

Suurten suomalaisten säätiöiden ja valtion päätös perustaa yhteinen rahasto tukemaan esittävien taiteiden vapaiden ryhmien työskentelyä on vuoden hyvä uutinen, kirjoittaa Antti Huntus.

Taiteen ja kulttuurin kentälle on tyypillistä tilojen sirpaleisuus ja hajautuminen eri lokaatioihin sen mukaan, mistä kulloinkin taidetoimijat sattuvat löytämään tarpeeksi edulliset tilat toiminnalleen. Asianmukaisten ja toimintaa edistävien kulttuuritilojen tarve on huutava ympäri Suomea.

Taiteilijat ovat uuden Taiteen ja kulttuurin barometrin tulosten mukaan optimistisia tulevaisuuttaan kohtaan. Näyttää siltä, että taiteilija-ammateissa toimimiseen liittyy voimavaratekijöitä, joiden ansiosta vaikeidenkin aikojen jälkeen usko tulevaisuuteen ja siihen liittyviin vaikutusmahdollisuuksiin voi säilyä.

Toukokuun puolivälissä Tampereella vietettiin julkisen taiteen kevätpäivää. Taiteen edistämiskeskuksen järjestämän vuosittaisen tapahtuman tarkoitus on luoda alusta keskustelulle julkisesta taiteesta, jakaa tietoa alan kehityksestä sekä koota yhteen kentän toimijoita. Viime hetken ohjelmamuutoksista huolimatta tarjoiltiin osallistujille monipuolinen kattaus ajankohtaisia kuulumisia niin kotimaasta kuin ulkomailta.

Eduskunnassa on parhaillaan käynnissä yrittäjien eläkelain (YEL) uudistuksen käsittely. YEL koskee myös taiteilijayrittäjiä. YEL-uudistuksen vaarana on se, että vakuutusmaksut nousevat niin paljon, että yrittäjyys muodostuu taiteilijoille mahdottomaksi. Uudistus pitäisi toteuttaa niin, että taiteilijoiden eläketurva parantuisi kestävällä tavalla.

Tavatessamme huhtikuussa 2018 Seinäjoen asemalla meillä on ajatuksenpätkä luontokuvausta ja valokuvataidetta yhdistävästä keskustelutilaisuudesta. Latvan Jennin idea, joka oli hautautunut kiireisiin.

Hahmotamme todellisuutta narratiivien kautta. Ihmismieli torjuu kaoottisuutta kertomalla tarinoita, jotka rakentuvat juoneen sopivista tapahtumista. Narratiivien olemassaolon ja ohjaavan merkityksen tiedostaminen on tärkeää myös taiteilijoiden toimeentulosta keskusteltaessa.

Suomessa on 2000-luvulla toteutettu julkisen taiteen hankkeita enemmän kuin koskaan. Teoksia valmistellaan ja tehdään intensiivisesti, mutta lopahtaako kiinnostus julkistamisen jälkeen? Taike selvitti, millä tavalla keskuskaupungeissa pystytään pitämään huolta julkisista taideteoksista.

Taiteilijan ammatti on yksi vanhimmista. Ei ihme, sillä niin kauan kuin ihminen on luonut elintilaansa, hän on luonut myös estetiikkaa ympärilleen. Taiteilijan työ ei kuitenkaan ole itseilmaisun näpertelyä tai pakottavaa esiintymisen tarvetta. Se on ensisijaisesti taidon harjoittamista.

Kuvataiteen kenttä on korona-epidemian myötä haavoittunut, kun näyttelyt, työpajat ja opetustyö on jouduttu perumaan. Julkisen taiteen tilanteessa on onneksi muitakin sävyjä. Julkinen tila, ja sen taide, on yhä suurelta osin käytössämme.

Kalenterit tyhjenevät ja ihmiset sulkeutuvat koteihinsa. Talvella ei ole lunta tai sitä on kaksi metriä. Elämme outoja aikoja, mutta minä olen elänyt niitä aiemminkin. Peleissä.