Yhteistyöllä vaikuttavampia hankehakemuksia

Julkisen rahoituksen vähentyessä on entistä tärkeämpää, että myös taide- ja kulttuurialalla osataan hyödyntää monipuolisesti erilaisia rahoitusinstrumentteja. Taide- ja kulttuurialalla on totuttu innovoimaan ja kokeilemaan ketterästi uusia asioita, mutta kokeiluihin ei välttämättä osata hakea esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston tarjoamaa kehittämisrahoitusta (ESR+).

Monella taiteen ja kulttuurin toimijalla voi olla edelleen mielikuva, että ESR+ on kovin monimutkainen ja hankala rahoitusmuoto. On toki niin, että rahoituksessa on oma byrokratiansa. Rahoituksen jälkirahoitteisuus ja 20–25 prosentin omarahoitusosuus aiheuttavat omat haasteensa erityisesti pienemmille toimijoille. Ja kaikkein pienimmille mikrotoimijoille rahoitus on näistä syistä käytännössä mahdoton. 

Kuitenkin taloudellisesti riittävän vakailla taide- ja kulttuurikentän toimijoilla on mahdollisuus ESR+-kehittämisrahan avulla kehittää ja käynnistää toimintaa, joka muuten voisi jäädä kokeilematta ja hyöty saamatta. Rahoituksen avulla on mahdollista oppia uusia taitoja ja ajattelumalleja, joiden avulla uudenlainen ansainta mahdollistuu luovilla aloilla.

Kehittämisrahoitukselle on paikkansa erityisesti tässä ajassa, kun luovien alojen rahoitus on tiukassa ja työskentely-ympäristössä tapahtuu monenlaisia muutoksia aina digitalisaatiosta ilmastonmuutokseen. 

Muuttuvassa maailmassa uudenlaisten tarpeiden ja tilanteiden kohtaaminen vaatii uutta ajattelua, jotta myös luovat alat voivat kehittyä. Tällaiseen alaa kehittävään toimintaan ESR+-rahoitusta kannattaa harkita. Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen ESR+-rahoitus on tarkoitettu toimintaan, joka vahvistaa luovaa taloutta tai taiteen, kulttuurin ja luovan alan toimijoiden osaamista tai työllisyyttä. 

Yhteistyötä myös toimialarajojen yli

Miten rahoituksesta kiinnostunut voi varmistua siitä, että oma idea saa rahoituksen kaikkien muiden kilpailevien hakemusten joukosta? 

Kirjoitin aiemmassa blogitekstissäni niistä seikoista, jotka tulee ehdottomasti ottaa huomioon hakemusta kirjoittaessa. Painotin kirjoituksessani, että tulevassa haussa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota vahvan yhteistyön rakentamiseen.

Avaan nyt asiaa vielä hieman lisää ja jaan vinkkejä siihen, miten hankesuunnittelussa kannattaa edetä erityisesti yhteistyön näkökulmasta.

Luova verkko on tavannut useita taiteen, kulttuurin ja luovan alan toimialajärjestöjen edustajia keväällä 2024. Tavoitteena on ollut ymmärtää eri alojen kehittämistarpeita ja innostaa toimijoita etsimään alalla tunnistetuille haasteille ratkaisuja ESR+-hankehaun kautta. Haasteen tunnistaminen on keskeinen lähtökohta kehittämistyön käynnistämiselle. 

Olemme pyynnöstä järjestäneet toimialakohtaisia tapaamisia, joissa on pureuduttu johonkin tunnistettuun haasteeseen ja kartoitettu porukkaa, joka voisi lähteä hakemaan ratkaisuun ESR+-rahoitusta ensi vuoden hausta. Näiden räätälöityjen työpajojen järjestämistä jatkamme mielellämme, joten Luovaan verkkoon kannattaa olla yhteydessä, jos toiveena on koota ihmisiä ideoimaan ratkaisuja alan haasteisiin. 

Tapaamisissa olemme kannustaneet alan toimijoita pohtimaan yhteistyötä oman toimialan ja taidemuodon ulkopuolelta. Se on herättänyt luonnollisesti myös kysymyksiä. Voiko ratkaisua hakea vain tietyllä alalla? Vai täytyykö tehdä isoja kaikille kaikkea -tyylisiä hankkeita? 

Kysymykseen ei ole yhtä oikeaa vastausta, vaan jokaista tilannetta pitää pohtia tapauskohtaisesti. Nyrkkisääntönä voi kuitenkin pitää sitä, että jos rahoittajalle tulee kaksi hakemusta, joissa haetaan ratkaisua samaan haasteeseen suunnilleen samoilla tavoilla, ei ole todennäköistä, että molemmat saisivat rahoituksen. Tämä siitä huolimatta, vaikka hankkeissa tuotettaisiin ratkaisuja eri taidemuotoja edustaville aloille. 

Jos samaan aiheeseen liittyen tulee useampi hakemus, joissa ollaan alakohtaisten haasteiden äärellä mutta hyvin erilaisilla lähestymistavoilla, voivat molemmat olla rahoituskelpoisia. Esimerkiksi ensimmäisellä rahoituskierroksella päätettiin rahoittaa kahta kuvataiteilijoiden osaamista kehittävää hanketta ja kahta välittäjäportaan osaamista kehittävää hanketta, joissa on erilaiset rajaukset, toimintatavat ja tavoitteet.

Ensimmäisessä haussa yksi yleisistä ongelmista oli, että rahoitusta haettiin liian yksin, jolloin isompaa alakohtaista muutosta on vaikeampi saavuttaa. Tästäkin näkökulmasta yhteistyö on tarpeellista. Kiristyneessä julkisen talouden tilanteessa kaivataan yhteistyötä, ei kilpailua.

Askeleita kehittämishankkeiden suunnitteluun

Seuraavaan Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen hakuun voi alkaa orientoitua esimerkiksi seuraavilla askeleilla:

1. Tunnista tarve. 
   Selvitä, mitä osaamista alalta puuttuu. Millaista tukea osaamisen kehittämiselle toivotaan? Käytä kartoitustyössä olemassa olevia tutkimuksia, selvityksiä tai materiaaleja tai tee itse kysely alalle. Ota tekemiseen mukaan toimijoita, jotka tuntevat alan tavalla tai toisella. Älä yritä tavoittaa kaikkia yksin!
    
2. Tarkista hakukriteerit. 
   Tarpeen tunnistamisen jälkeen käy läpi, miten tarve ja siihen ideoidut ratkaisut soveltuvat tähän hakuun. Valintaperusteita on yleisiä ja erityisiä, joista jälkimmäiseen sisältyy tarkentavat teemakohtaiset valintaperusteet. Vaikka lopulliset teemakohtaiset valintaperusteet julkaistaan vasta, kun haku aukeaa, on yleiset valintaperusteet ja erityiset valintaperusteet jo tiedossa, ja ne ovat samat kuin ensimmäisellä kierroksella. Ensimmäisen haun valintaperusteet on avattu täällä.
    
3. Kokoa osaava verkosto.
   Pohdi mitä osaamista tarvitset tarpeen ratkaisuun. Onko hankkeeseen osallistuvilla jo itsellään kaikki se osaaminen, jota tarvitaan ratkaisun kehittämiseen? Vai pitäisikö löytää uusia kumppaneita?
    
4. Jaa tehtävät ja roolit. 
   Mieti, mitä kenenkin on järkevää tehdä. Onko sellaisia kokonaisuuksia, joissa kaikkien hankkeen toteuttajien on syytä olla mukana? Mihin osa-alueeseen kukin keskittyy hankkeessa ja miten tietoa jaetaan eri osa-alueiden välillä?
    
5. Tarkista hakukriteerit uudestaan. 
   Käy uudelleen läpi tiedossa olevat valintaperusteet. Pohdi, vievätkö suunnitelmat kohti samaa tavoitetta. Jos jotain osiota ei pysty perustelemaan valintaperusteiden näkökulmasta, pohdi sen tarpeellisuutta. Muista, että valintaperusteiden täyttyminen kerryttää rahoitukseen vaadittavia pisteitä.
    
6. Kirjoita hakemus.
   Pohdi yhdessä hanketta hakevien kanssa suuret linjat ja kirjoittakaa hakemus yhdessä. Jokainen toimija voi tämän jälkeen avata omassa hakemuksessaan omat osuutensa tarkemmin.
    
7. Tarkista hakukriteerit vielä kerran.
   Käy läpi myös teemakohtaiset valintaperusteet niiden julkaisun jälkeen. Löydät tiedot rahoittajan julkaisemasta hakuilmoituksesta. Tee tarvittavat muutokset hankehakemukseen.
    

Luova verkko tarjoaa tukea missä tahansa vaiheessa, kuten ideoinnin, hankemuotoilun, verkostoitumisen tai hakemuksen kirjoittamisen kysymyksissä. Autamme ja tuemme mielellämme!