Valtionpalkinto 16 taiteilijalle

Taiteen edistämiskeskuksen (Taiken) järjestämässä gaalassa palkittiin kaikkiaan 16 taiteilijaa. ”Taide uudistaa yhteiskuntaa, toteuttaa elämyksiä ja lisää taloudellista kasvua”, ministeri Terho sanoi. ”Taiteellisen luomistyön tekevät taiteilijat. Valtionpalkinnot ovat yksi tapa kunnioittaa heidän työtään.”

Arkkitehtuurin valtionpalkinto jaettiin kahdelle arkkitehdille, Trevor Harrisille ja Hennu Kjisikille. Muotoilun valtionpalkinnon sai muotoilija, kuvittaja Klaus Haapaniemi.

Elokuvaohjaaja Zaida Bergroth sai elokuvataiteen valtionpalkinnon, ja harmonikkataiteilija Maria Kalaniemi sai musiikin valtionpalkinnon.

Cembalisti Marianna Henriksson ja koreografi Anna Mustonen palkittiin esittävien taiteiden valtionpalkinnolla, samoin dramaturgi, teatteriohjaaja ja esitystaiteilija Anna-Mari Karvonen sekä dramaturgi Marja Louhija.

Kirjailija Maarit Verronen ja suomentaja Vappu Orlov saivat kirjallisuuden valtionpalkinnot.

Visuaalisten taiteiden valtionpalkinnot myönnettiin kuvataiteilija Sasha Huberille, mediataiteilija Anneli Nygrenille, sarjakuvataiteilija Kati Rapialle sekä valokuvataiteilija Susanna Majurille, ja taiteilija Annette Arlander sai monitaiteen valtionpalkinnon.

Taiteen edistämiskeskuksen (Taiken) asiantuntijoina toimivat valtion taidetoimikunnat päättävät vuosittain alansa valtionpalkinnoista. Palkinnon voi saada taiteilija tai taiteilijaryhmä tunnustuksena kolmen edellisen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai suorituksesta. Palkinnon voi saada myös taiteilija, joka on toiminut pitkään ja ansiokkaasti oman taiteenalansa hyväksi. Myös taiteenalan yhdistys tai muu yhteisö voidaan palkita. Palkinnot maksetaan Veikkauksen tuotosta.

Palkintoperustelut:

Arkkitehtuurin valtionpalkinto

Arkkitehdit Trevor Harris (s. 1949) ja Hennu Kjisik (s. 1948) ovat rikastuttaneet suomalaista ja kansainvälistä arkkitehtuurikenttää jo vuosikymmenten ajan. Yhteisessä toimistossa on syntynyt korkeatasoisia toteutuksia ja arkkitehtuurikilpailujen voittoja, kuten Hakaniemenrannan ideakilpailu tänä vuonna, mutta myös näyttelyitä, seminaareja, kansainvälistä kehitysyhteistyötä ja alan tutkimusta. Professoreina toimiessaan Harris ja Kjisik ovat jakaneet tietouttaan ja innostustaan uusille sukupolville ja korostaneet arkkitehdin korkeaa ammattietiikkaa.

Arkkitehtuurin valtionpalkinnosta päättää arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta.

Elokuvataiteen valtionpalkinto

Elokuvaohjaaja Zaida Bergroth (s. 1977) on tehnyt taiteellisesti tinkimättömiä, omaäänisiä elokuvia, jotka jättävät jäljen katsojaan. Elokuvia yhdistää omaksi itseksi kasvamisen teema. Bergroth on ansioitunut erityisesti perheen sisäisten jännitteiden ja perhesuhteiden kuvaajana, mikä näkyy myös hänen viimeisimmässä elokuvassaan Miami. Vahva sisarusdraama tarjoaa naisnäyttelijöille rikkinäisten mutta vahvojen naisten rooleja, joihin elokuvakatsoja samastuu samalla, kun elokuvan käänteet yllättävät.

Elokuvataiteen valtionpalkinnosta päättää audiovisuaalisten taiteiden toimikunta.

Esittävien taiteiden valtionpalkinnot

Cembalisti Marianna Henriksson (s. 1983) ja koreografi Anna Mustonen (s. 1983) ovat onnistuneesti avanneet uusia näkyjä tanssin ja musiikin dialogisuuteen. Vuonna 2015 ensi-iltansa saanut italialaista varhaisbarokin musiikkia ja tanssia yhdistänyt Di anima et di corpo sekä erityisesti tänä vuonna kantaesitetty Maria Vesper Monteverdin musiikkiin ovat merkittäviä taiteellisia tekoja suhteessa maamme tanssi- ja musiikkikulttuurin kehitykseen. Helsingin Kaapelitehtaalle toteutettu suurimuotoinen teos toi yhteen Helsingin Barokkiorkesterin, laulajat ja tanssijat sekä visuaalisen suunnittelun tavalla, jota voi pitää taiteellisena läpimurtona.

Dramaturgi, teatteriohjaaja ja esitystaiteilija Anna-Mari Karvonen (s. 1982) on sukupolvensa keskeisiä ääniä uusia ilmaisumuotoja hakevan esittävän taiteen kentällä.  Hänen taiteellista toimintaansa on leimannut ennakkoluuloton työskentely monitaiteisissa ja kollektiivisissa ryhmissä kuten Und er libet ja VIBES-ryhmissä.  Karvonen on tehnyt teattereille ja eri näyttämöille kiitosta saaneita ohjaustöitä, joista viimeisimpiin lukeutuvat Blaue Frau -ryhmän Windows, Peggy Pickit ser Guds ansikte Svenska teaternille sekä Kiasma-teatterissa esitetty Amor Fati.

Dramaturgi Marja Louhija (s. 1947) on yli neljänkymmenen vuoden ajan toiminut ansiokkaasti dramaturgina, näytelmäkirjailijana ja teatteripedagogina muun muassa Kajaanissa, Oulussa ja Helsingissä. Parinkymmenen vuoden ajan Louhija on ollut kehittämässä ajankohtaisteatteria ja soveltavan teatterin uusia muotoja; teatteri-ilmaisun ohjaajankoulutus on peruuttamattomasti muuttanut suomalaista teatteria laajentamalla tehtäväkenttää ja uudistamalla ilmaisua.

Esittävien taiteiden valtionpalkinnoista päättää esittävien taiteiden toimikunta.

Kirjallisuuden valtionpalkinnot

Kirjailija Maarit Verronen (s. 1965) saa kirjallisuuden valtionpalkinnon ansioistaan spekulatiivisen fiktion uranuurtajana Suomessa. Hänen korkeatasoinen tuotantonsa kattaa liki kaksikymmentä romaania tai novellikokoelmaa. Verronen on omalakinen tekijä, jonka teoksissa näkyy vaikuttava pohjatyö. Fantasian, scifin ja dystopian ainekset yhdistyvät ajankohtaisiin teemoihin. Verronen kirjoittaa kirjallisuutta, joka käsittelee yhteisön ja syrjässä vaeltavan yksilön suhdetta, kapitalismin kärjistymistä ja ympäristökatastrofia.

Uransa aikana Vappu Orlov (s. 1943) on opettanut kokonaisen suomentajien sukupolven luomaan luontevaa, luettavaa tekstiä. Orlov antaa kääntäjän oman äänen kuulua mutta huomaa tarkalla vainullaan, jos lauseessa ei ole kaikki kohdallaan. Suomentajana Orlov on karistanut pölyt vanhoista venäläisistä kertojista, ja muun muassa Gogolin novelleissa Orlovin huumorintaju pääsee riemastuttavasti oikeuksiinsa. Tuorein suomennos on nobelisti Svetlana Aleksijevitšin dokumenttiromaani Neuvostoihmisen loppu, jossa Orlov tuo venäläisen ihmisen koskettavan lähelle suomalaista lukijaa.

Kirjallisuuden valtionpalkinnoista päättää kirjallisuustoimikunta.

Kuvataiteen valtionpalkinto

Kuvataiteilija Sasha Huber Saarikon (s. 1975) taide hakee johdonmukaisesti oikeudenmukaisuutta ja historian oikaisuja. Hänen kolonialismin historiaa purkavat teoksensa ovat vahvoja eettisten vaatimusten ja esteettisen ilmaisun yhdistelmiä, jotka puhuttelevat kansainvälisiä yleisöjä. Huber käyttää taiteessaan monia ilmaisumuotoja: performanssia, valokuvaa, liikkuvaa kuvaa, kuvanveistoa, tekstidokumentaatiota ja ääntä. Teoksia leimaa kollektiivinen ajattelu ja kollektiiviset teot, jotka vahvistavat kulttuurista ja poliittista moniarvoisuutta.

Kuvataiteen valtionpalkinnosta päättää visuaalisten taiteiden toimikunta.

Mediataiteen valtionpalkinto

Mediataiteilija Anneli Nygrenin (s. 1958) pitkä ura ulottuu 1980-luvun alusta tähän päivään ja kattaa muun muassa fiktioita, dokumentteja, animaatioita ja musiikkivideoita. Nygrenin taide on tinkimätöntä ja tyyliltään ainutlaatuista. Hän käsittelee teoksissaan tärkeitä ja vakavia teemoja, mutta hänen teoksensa sisältävät myös raikasta tee se itse -ilmaisua, terävää huumoria ja itseironiaa. Nygren on keskeinen osa suomalaista mediataiteen historiaa, ja samalla vahvasti kiinni tässä ajassa – salaperäisenä ja monimerkityksellisenä retro-Annelina.

Mediataiteen valtionpalkinnosta päättää audiovisuaalisten taiteiden toimikunta.

Monitaiteen valtionpalkinto

Suomalaisen performanssitaiteen ja taiteellisen tutkimuksen uranuurtajiin kuuluva Annette Arlander (s. 1956) on koulutukseltaan teatteriohjaaja, filosofian maisteri ja teatteritaiteen tohtori. Hän on toiminut professorina Teatterikorkeakoulussa, Kuvataideakatemiassa ja Tukholman taideyliopistossa. Taiteellisessa työskentelyssään Arlander yhdistää taiteen ja tutkimuksen. Hän on monipuolinen taiteilija, jonka teoksissa maisemasta tulee esitys puheen tai videon avulla. Hänen voimansa on liikkua ympäristön, videon ja performanssin muodostamassa välitilassa.

Monitaiteen valtionpalkinnosta päättää taiteen moninaisuuden ja liikkuvuuden toimikunta.

Muotoilun valtionpalkinto

Muotoilija, kuvittaja Klaus Haapaniemi (s. 1970) toimii laaja-alaisesti ja kansainvälisesti muotoilun kentällä. Hänen tunnistettava, omintakeinen tyylinsä tulkitsee modernilla tavalla suomalaista kansanperinnettä ja koristetaidetta. Inspiraationsa hän ammentaa taiteen, baletin, musiikin ja satujen maailmasta. Haapaniemen taituruus ulottuu massatuotantoastioiden koristelusta uniikkiin taidelasiin, tekstiileistä ja huonekaluista käsinpainettuihin tapetteihin, tilainstallaatioista oopperapuvustuksiin. Häntä voi vilpittömästi kutsua 2000-luvun renessanssi-ihmiseksi.

Muotoilun valtionpalkinnosta päättää arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta.

Musiikin valtionpalkinto

Harmonikkataiteilija Maria Kalaniemi (s. 1964) on luonut oman tunnistettavan harmonikansointinsa, jossa virtuoosisuuteen yhdistyy herkkä ja voimakas tunnelataus. Hän on säveltäjänä ja muusikkona laajentanut soittimen perinteistä roolia kansanmusiikissa. Musiikillisesti hän ammentaa niin runolaulusta kuin suomenruotsalaisuudestaan. Kalaniemen kumppaneina on kuultu lukuisia muusikkoja, hän on myös kouluttanut uusia muusikkosukupolvia ja esiintynyt ympäri maailman. Tänä vuonna hänet valittiin ensimmäisenä suomalaisena kansanmusiikin edustajana Ruotsin Kuninkaallisen Musiikkiakatemian jäseneksi.

Musiikin valtionpalkinnosta päättää musiikkitoimikunta.

Sarjakuvataiteen valtionpalkinto

Kuvataiteilija, sarjakuvantekijä Kati Rapia (s. 1972) on tinkimätön, persoonallinen ja omaääninen kertoja ja monen kuvallisen ilmaisutavan mestari. Hän luo näyttelytiloihin sarjakuvan kollaasimaista estetiikkaa, ja hänen sarjakuvateoksensa tekevät sekä tarinan että kuvamaailman osalta tarkkoja huomiota maailmasta. Tuoreimpana esimerkkinä on sarjakuvateos Pyrstötähti. Se on poikkeuksellinen teos suomalaisen nykysarjakuvan kentässä ja taidokas esimerkki historian kertomisen mahdollisuuksista yhdistäessään erilaisia lähteitä uudella tavalla.

Valokuvataiteen valtionpalkinto

Valokuvataiteilija Susanna Majurin (s. 1978) kuvissa toistuvat tietyt teemat kuten vesi, pohjoinen maisema ja ihminen, mutta samalla kuvat ovat omaperäisiä ja visuaalisesti vietteleviä. Todellista ja unenomaista yhdistävät valokuvat kertovat katkelmia tarinoista, tunteista ja mielentiloista. Vuoden 2004 debyyttinäyttelystään lähtien Majurin töitä on ollut esillä kotimaassa ja ulkomailla. Hänen erityinen kuvakielensä ja värinkäyttönsä ovat vaikuttaneet nuoremman sukupolven valokuvataiteilijoiden visuaaliseen ajatteluun.

Sarjakuvataiteen ja valokuvataiteen valtionpalkinnoista päättää visuaalisten taiteiden toimikunta.

Lisätietoja:

- arkkitehtuuri ja muotoilu: erityisasiantuntija Lea Halttunen, Taike, p. 0295 330 713

- elokuva- ja mediataide: erityisasiantuntija Sari Ilmola, Taike, p. 0295 330 830

- esittävät taiteet: erityisasiantuntija Mari Karikoski, Taike, p. 0295 330 706

- kirjallisuus: erityisasiantuntija Ansa Aarnio, Taike, p. 0295 330 701

- kuvataide, sarjakuva- ja valokuvataide: erityisasiantuntija Henri Terho, Taike, p. 0295 330 901

- monitaide: erityisasiantuntija Kirsi Väkiparta, Taike, p. 0295 330 724

- musiikki: erityisasiantuntija Hanna Susitaival, Taike, p. 0295 330 910

- lehdistöjärjestelyt: viestintäpäällikkö Eija Ristimäki, Taike, p. 0295 330 722

 Valokuvia tilaisuuden jälkeen Taiken Flickr-sivulla.