Hakutulokset

Aamun siirtymä Kainuusta Savon puolelle on lopuillaan. Katso, tuossa on jo tienviitta konserttiin, hihkaisee kyydissä istuva bändin jäsen nähdessään liikennemerkkiin nidotun aa-nelosen. Kurvatessamme keikkapaikan pihaan saamme iloisen ja lämpimän vastaanoton, kirjoittaa Sari Kaasinen taideneuvoston blogisarjassa.

Kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalvelujen blogisarjassa esitellään taiteilijoiden kehittämiä hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistäviä toimintamalleja. Toisena esimerkkinä käsitellään sairaalaklovnitoimintaa, kirjoittaa Katri Leppisaari.

Yleisradion ohjelmapolitiikka ja -tarjonta ovat aina ajankohtaisia aiheita. Nyt erityisesti siksi, että seuraavan eduskunnan paalupaikkaa tavoittelevista puolueista sekä kokoomus että perussuomalaiset esittävät suuria leikkauksia Ylen valtiontukeen, kirjoittaa Hannu Saha taideneuvoston blogisarjassa.

Kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalvelujen blogisarjassa esitellään taiteilijoiden kehittämiä hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistäviä toimintamalleja. Ensimmäisenä on vuorossa Myrskyryhmän osallistavan tanssielokuvan malli (Mot), kirjoittavat Johanna Vuolasto ja Isto Turpeinen.

TAIKE & CUPORE TALKS -keskustelutilaisuus oli kiertueella 30.11. Kulttuuritalo Valveella Oulussa. Tilaisuudessa Cuporen erikoistutkija Minna Ruusuvirta esitteli viime vuonna julkaistun Taiteen ja kulttuurin barometrin (teemana tulevaisuuden taiteentekijät) tuloksia myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taiteentekijöiden näkökulmasta.

Suomessa on 2000-luvulla toteutettu julkisen taiteen hankkeita enemmän kuin koskaan. Teoksia valmistellaan ja tehdään intensiivisesti, mutta lopahtaako kiinnostus julkistamisen jälkeen? Taike selvitti, millä tavalla keskuskaupungeissa pystytään pitämään huolta julkisista taideteoksista.

Hahmotamme todellisuutta narratiivien kautta. Ihmismieli torjuu kaoottisuutta kertomalla tarinoita, jotka rakentuvat juoneen sopivista tapahtumista. Narratiivien olemassaolon ja ohjaavan merkityksen tiedostaminen on tärkeää myös taiteilijoiden toimeentulosta keskusteltaessa.

Taiteilijan ammatti on yksi vanhimmista. Ei ihme, sillä niin kauan kuin ihminen on luonut elintilaansa, hän on luonut myös estetiikkaa ympärilleen. Taiteilijan työ ei kuitenkaan ole itseilmaisun näpertelyä tai pakottavaa esiintymisen tarvetta. Se on ensisijaisesti taidon harjoittamista.

Taiteilijat ovat uuden Taiteen ja kulttuurin barometrin tulosten mukaan optimistisia tulevaisuuttaan kohtaan. Näyttää siltä, että taiteilija-ammateissa toimimiseen liittyy voimavaratekijöitä, joiden ansiosta vaikeidenkin aikojen jälkeen usko tulevaisuuteen ja siihen liittyviin vaikutusmahdollisuuksiin voi säilyä.

Suomalainen elokuva on 2020-luvulla poikkeuksellisessa huudossa. Elokuvamme puhuttelevat ja niiden näkemisestä halutaan maksaa. Suomalainen elokuva on häkellyttävän monimuotoista – tällä hetkellä voi tehdä ihan millaista elokuvaa hyvänsä ja saada teoksensa nähtäville ihan mihin tahansa, kirjoittaa elokuvatuottaja Jussi Rantamäki taideneuvoston blogisarjassa.

Taiteilija-apurahat on tarkoitettu eri alojen ammattitaiteilijoille työskentelyyn. Niiden pituudet vaihtelevat puolesta vuodesta viiteen vuoteen.

Suuresti ihailemani valtiosihteeri Tuomo Puumala aloitti lasten harrastamisen Suomen mallia pohtineen työryhmän työn kysymällä, mikä on kunkin työryhmän jäsenen kasvattiseura. Esittäytymistavan alkulähde on tiettävästi edesmennyt urheiluvaikuttaja ja valtiomies Ilkka Kanerva. Arvostan urheilupuolen perinnettä kiittää lapsuutensa ja junnuvuosiensa seuroja, kirjoittaa Rosa Meriläinen taideneuvoston blogisarjassa.