Taideneuvoston hallitusohjelmatavoitteet vuosille 2015–19

Taiteilijoiden ammattiosaaminen käyttöön ja sosiaaliturva kuntoon

Suomessa on osaava ja korkeasti koulutettu taiteilijakunta, joka on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Taiteilijoiden osaamista on muuttuvassa, digitalisoituvassa maailmassa käytettävä entistä aktiivisemmin ja innovatiivisemmin, uusia työmahdollisuuksia tunnistaen. Taiteilijat ovat luovan talouden kehityksen ydinvoima, ja siksi taiteilijoiden apurahojen määrää tulee kasvattaa. Erityisesti kuvataiteilijat, kirjailijat ja säveltäjät tekevät työtään ilman työsuhdetta vapaina taiteilijoina. Apurahoilla rahoitetaan heidän systemaattinen taiteellinen työnsä.

Taiteilijoiden sosiaaliturvaa koskevat kysymykset on ratkaistava uudenlaisella ministeriöiden välisellä yhteistyöllä. Taiteilijoiden sosiaaliturvassa tehtiin laaja uudistus vuonna 2009, jolloin apurahansaajat yritettiin kytkeä paremmin sosiaali- ja eläketurvan piiriin. Uudistus on osoittautunut riittämättömäksi. Taideneuvoston mielestä nykyisen järjestelmän epäkohdat on korjattava ja rakenteelliset esteet taiteilijoiden kattavammalle sosiaaliturvalle poistettava.

Taiteilijoiden eläkekertymä on pieni. Valtion ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää tulee nostaa suhteessa taiteilijakunnan kasvuun.

Taidelaitokset ja taiteilijat yhteistyöhön

Taidelaitoksilla on tärkeä tehtävä taiteen välittämisessä yleisölle. Niiden toimintaedellytykset on turvattava eri puolilla Suomea.

Suuri osa taiteesta tapahtuu laitosten ulkopuolella. Eri alojen taiteilijoiden työnkuvat eroavat toisistaan. Suomessa toimii vapaan kentän ammattilaisia, jotka tarvitsevat tiloja toimintaansa. Vapaat taiteilijat tarvitsevat ensisijaisesti taloudelliset edellytykset työn tekemiseen. Kuvataiteilijoiden köyhyys on noussut esiin kaikissa taiteilijan asemaa koskevissa tutkimuksissa. Taideneuvosto ehdottaakin, että ammatin moninaisuuden toteutuminen turvataan tulevalla hallituskaudella apurahoja lisäämällä ja toteuttamalla pilottimalli, jonka aikana luodaan uusia pysyviä käytäntöjä laitosten ja vapaan kentän ryhmien parempaan yhteistyöhön. Uusien toimintatapojen avulla taidelaitos monipuolistaa yleisösuhteitaan, tehostaa tilojen käyttöä ja jakaa kiinteitä kustannuksia. Vapaan kentän ammattilaisryhmät lisäävät näin esityksiään ja parantavat näkyvyyttään toiminta-alueillaan ja vapaiden taiteilijoiden ammatin harjoittaminen mahdollistuu.

Tällä kaikella on vaikutusta taiteilijoiden ja taiteilijaryhmien työllisyyteen, toimeentulon parantumiseen, esitysten elinkaaren pitenemiseen ja palveluiden monipuolistumiseen. Tuen sijoittuminen eri puolille maata varmistaa ja tukee taiteen alueellista saavutettavuutta.

Taiteen äänen tulee kuulua

Taiteen merkitys korostuu taloudellisesti vaikeina aikoina. Taide on keskeinen osa ilmaisunvapautta ja antaa mahdollisuuden moninaiseen vuoropuheluun yhteiskunnan eri ryhmien välillä. Suomalainen tasa-arvoinen sivistysihanne toteutuu demokraattisimmillaan kirjastolaitoksen kautta, joka on avoin ja kaikkien saavutettavissa oleva kohtauspaikka yhteiskunnassamme.

Taideneuvosto vaatii, että Suomessa on jatkossakin oma kulttuuriministeri, joka kokoaa ja edistää taiteen ja sen moniäänisen kentän asioita. Taideneuvosto katsoo, että taide on keskeisessä roolissa yhteiskunnassamme ja merkittävä osa suomalaista identiteettiä.

Taideneuvosto on Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) ja opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin taidepoliittisissa linjauksissa.