Taike on antanut lausuntonsa virastouudistuksen lakiesityksestä

Taiken lausunto on luettavissa lausuntopalvelussa. Lakiesitys on lausuntokierroksella 31. tammikuuta 2025 saakka.

Lakiesityksen mukaan Kulttuurivirasto toimii taiteen ja kulttuurin, mediakasvatuksen ja turvallisen mediaympäristön edistämiseen sekä audiovisuaalisen kulttuurin säilyttämiseen liittyvissä tehtävissä.

Uusi virasto jatkaa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ja Taiteen edistämiskeskuksen toimintaa. Henkilöstö siirtyy uuteen virastoon tehtävineen. Lain vahvistamisen jälkeen Kulttuurivirastolle valitaan pääjohtaja. Lakiluonnoksen mukaan muutos astuu voimaan vaiheittain. Kulttuurivirasto aloittaa toimintansa 1.1.2026, mutta taidetoimikuntia koskeva muutos tapahtuu siirtymävaiheen jälkeen 1.7.2026 alkaen.

Lakiluonnoksen mukaan nykyiset valtion taidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat lakkaavat. Jatkossa vertaisarviointiin perustuva päätösvalmistelu tehdään asiantuntijapankista koottavissa asiantuntijapaneeleissa. Kulttuurivirastolla on taide- ja kulttuurineuvosto, joka tekee päätökset apurahoista ja palkinnoista paneelien valmistelun pohjalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää taide- ja kulttuurineuvoston, ja sen tehtävä on nimetä asiantuntijapankin jäsenet.  

Taiken keskeiset huomiot lakiesityksestä

Taiteen edistämiskeskus tunnistaa uudessa rakenteessa sekä mahdollisuuksia että haasteita siinä, miten vertaisarviointi järjestetään. Hakukohtaisesti nimettävät asiantuntijapaneelit antavat mahdollisuuden tehdä moninaisempia arviointiryhmiä, joissa tukimuotojen ja taiteenalojen erityispiirteet pystytään ottamaan laajemmin huomioon.

Taike on tunnistanut alueellisten toimijoiden huolen alueellisen rakenteen ylläpitämisestä, sillä lakiesityksen mukaan nykyinen alueellisten taidetoimikuntien rakenne poistuu. Uudella Kulttuurivirastolla tulee olla muita keinoja, joilla turvataan taiteen edistämisen resurssien tasapainoinen jakautuminen eri puolille Suomea. Arviointipaneelien kokoonpanossa tulee ottaa huomioon alueellinen yhdenvertaisuus. Alueellisuuteen liittyvää muutosta tulee myös tarkkaan seurata.

Lausunnossaan Taike kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin kohtiin.

• Verrattuna voimassa olevaan Taiteen edistämiskeskusta koskevaan lakiin lain perusteluissa ei arvioida lakiesityksen merkitystä taiteen autonomian ja vertaisarvioinnin kannalta. Taike katsoo, että vertaisarvioinnin turvaamiseksi perusteluissa tulisi painottaa tätä laajemmin.
• Taiteen autonomiaa vahvistaisi myös se, että taide- ja kulttuurineuvoston nimittämistä varten tulisi kuulla taiteen ja kulttuurin kannalta keskeisiä tahoja. 
• Taide- ja kulttuurineuvoston kokoonpanon olisi hyvä olla ehdotettua suurempi, jotta siinä on mahdollista olla vertaisarvioinnin turvaava määrä asiantuntijoita ja lakiesityksen edellyttämä nykyisen Kavin toimintoja koskeva asiantuntemus. Taike esittää, että taide- ja kulttuurineuvostossa olisi jäseniä 10–12.
• Koska Taike ennakoi esteellisyystilanteita neuvoston päätöksenteossa, tulisi varmistaa, että varajäseniä on aina vähintään kolme. Nykyinen lakiluonnos mahdollistaisi tilanteen, jossa varajäseniä ei olisi lainkaan.
• Toimikausien pituudesta ja peräkkäisyydestä tulee säätää. Taiken ehdotus on joko nelivuotinen toimikausi ilman peräkkäisten toimikausien mahdollisuutta tai lyhyempi, kolmivuotinen toimikausi, jolloin jäsenellä voisi olla kaksi peräkkäistä kautta.
• Taide- ja kulttuurineuvoston sekä Kulttuuriviraston välistä sisäistä toimivallan jakoa asioiden valmistelussa ja hallinnon järjestämisessä tulisi tarkentaa.

Sivistyshallintouudistuksen taustalla on tarve vahvistaa toiminnan vaikuttavuutta, tuottavuutta ja palvelukykyä. Asiakkaille sivistyshallinnon palvelut ja toiminnot näkyvät toistaiseksi ennallaan ja löytyvät tutuista osoitteista.

Hallituksen esitys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi on tarkoitus antaa eduskunnan päätettäväksi kevätistuntokaudella 2025. Sivistyshallintouudistus sisältyy hallitusohjelmaan.