Kulttuuri herätti keskustelua molemmilla kielillä
– Kulturen väckte diskussion på båda språken
Suomi ei pärjää kulttuuribudjettien maavertailussa
Svenska Kulturfondenin johtaja Sören Lillkung ja muusikko Paula Vesala johdattelivat yleisön taiteilijan ammatin rikkauteen ja haasteellisuuteen. Vesala muistutti taiteilijan ammatin kääntöpuolista: näkymättömästä työstä, työn yksinäisestä luonteesta ja sisältöjen luomisen paineesta. Alalla toimivat kokevat nykyisen taloustilanteen erittäin haastavaksi. Vesala muistutti tutkimuksesta, jonka mukaan Suomessa satsataan kulttuuriin vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin.
"On tärkeää, että opimme kommunikoimaan alan ulkopuolelle sen yhteiskunnallista merkitystä", Vesala totesi.
Paneeli kaipasi enemmän altistumista taiteelle
Tilaisuuden panelistit osoittivat yhteisen huolensa siitä, että nuorten puhelimilla ja älylaitteilla viettämä aika on perusluonteeltaan yksinäistä aikaa. Nuoret eivät myöskään enää pääse altistumaan taiteelle kuten ennen ja syitä tähän on monia (mm. taloudelliset syyt). Pohjanmaalla on alueellisesti yritetty madaltaa osallistumisen kynnystä ja lisätä taiteelle altistumista erilaisten hankkeiden kautta. Paneelista nousi esille myös vuoropuhelun merkitys ja haluttujen sisältöjen selvittäminen niiltä kohderyhmiltä, joita ei tällä hetkellä tavoiteta. Kaikkien ikäryhmien todettiin tarvitsevan elämäänsä taidetta.
Paneeli esitti lähes yhteisenä toiveena, että huomio kiinnitettäisiin nyt taiteilijoiden, vapaan kentän ja freelancereiden erittäin haastavaan tilanteeseen ja korjattaisiin etenkin taiteilijoiden työmarkkina-asemaan liittyvät ongelmat kestävästi. Paikallisesti kulttuurialan ja elinkeinoelämän yhteistyömahdollisuuksia todettiin lisäksi olevan paljolti hyödyntämättä.
Vaasan kaupungin kulttuuri- ja kirjastotoimenjohtaja Sanna Bondas otti kommenttipuheenvuorossaan esiin kuntien tilanteen sekä erityisesti alueiden ja kuntien eriytymiskehityksen koskien esim. kykyä ylläpitää taidelaitosten toimintaa. Bondas halusi niin ikään kiinnittää huomiota taiteellisen toiminnan luonteen tunnistamiseen eri viranomaisissa.
”Mitään ei saisi tuhlata. Mitään ei saisi ansaita.”
Erittäin vilkkaasti keskustellut yleisö teki näkyväksi sen, mistä elementeistä menestyvä ja rikas alueellinen kulttuurielämä on tehty. Esimerkkejä nostettiin esille koko entisen Vaasan läänin alueelta. Erityisesti korostettiin rikkaan ruohonjuuritason työn, vapaaehtoistoiminnan sekä aktiivisten aluekeskusten ja festivaalien roolia kulttuurin sekä kulttuuriperinnön saatavuuden turvaamisessa. Keskustelu painotti elementtejä, joista on kyettävä huolehtimaan vaikeinakin aikoina, kuten lastenkulttuurista, taidekoulutuksesta ja -kasvatuksesta sekä monikielisyydestä. Ikäluokkien pieneneminen ja yhteiskunnan moninaistuminen nähtiin muutoskehityksenä, jonka vuoksi huomio on kiinnitettävä jokaisen mahdollisuuteen päästä osalliseksi kulttuurista.
Tilaisuuteen oli saavuttu paikalle kaikista kolmesta pohjalaismaakunnasta. Keskustelu haki ajoittain suuntaa myös tekoälyn kehityksen sekä epätasaisesti jakaantuneiden tukien maailmasta. Tulovirtojen epätasaisuus ja erilaiset portinvartijuudet saivat kritiikkiä. Taiteilijoiden työskentelyolosuhteiden kehittämishaasteet kiteytyivät lopulta muusikko Osku Ketolan sitaattiin: ”Mitään ei saisi tuhlata. Mitään ei saisi ansaita.” Halu parantaa taiteilijan asemaa eli Vaasassa väkevänä.
Seuraava kulttuuripoliittisen selonteon aluetilaisuus järjestetään Lappeenrannassa 17.4.2024.
