Hakutulokset

Alueiden apurahat on tarkoitettu ammattitaiteilijoille ja taidejournalisteille sekä heidän muodostamilleen työryhmille.

Avustukset on tarkoitettu vuosina 2023–2025 toteutettavien prosenttiperiaatteen mukaisten taideteosten kustannuksiin ja kehittämishankkeisiin. Kohteiden pitää liittyä uudis-, korjaus- tai infrarakentamiseen.

Taidealan järjestöt kokoontuivat äskettäin keskustelemaan yhteisistä tavoitteistaan eduskuntavaalien alla. Useammassakin puheenvuorossa esiintyi sama sana: tilaisuudessa puhuttiin sekä musiikin että kirjallisuuden alan alkutuottajista, kirjoittaa Juha Itkonen taideneuvoston blogisarjassa.

Toimistorunoilija-projektissa kirjailija teki yrityksen tiloissa kaunokirjallista työtään. Runoilijoita kiinnostaa kokeilu itsessään ja erilaisten maailmojen törmäytys enemmän kuin yrityksille myytävän taidepalvelun kehittäminen. Lyhytkestoinenkin dialogi runokentän ja yritysmaailman välillä voi synnyttää uusia oivalluksia, kirjoittaa kirjallisuuden läänintaiteilija Anna Elina Isoaro.

Kuvataiteen näyttöapurahat on tarkoitettu visuaalisten taiteenalojen, mediataiteen ja muotoilun ammattilaisille, joiden teoksia voidaan näyttää julkisesti.

Kirjastoavustukset on tarkoitettu iäkkäille kirjailijoille ja kääntäjille, jotka elävät ahtaissa taloudellisissa oloissa sekä kirjailijoille ja kääntäjille, jotka sairauden tai työkyvyttömyyden vuoksi ovat joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin.

Kirjastoapurahat on tarkoitettu kirjailijoille ja kääntäjille luovaan kirjalliseen työskentelyyn.

Taide on luovaa työtä, joka on erityisen suoraan sidoksissa tekijään ja hänen henkilökohtaisiin voimavaroihinsa. Taiteilija kuitenkin tyypillisesti tekee työtään epävarmassa kontekstissa. Tämä on taiteilijan työhyvinvoinnin paradoksi, kirjoittaa Taiken erityisasiantuntija Saara Vesikansa.

Taiteen edistämiskeskuksen julkisen taiteen asiantuntijatyön pilottihankeen viimeinen vuosi on pyörähtänyt käyntiin. Seuraavan vuoden aikana selviää, kuinka julkisen taiteen valtiollinen asiantuntijatyö järjestetään jatkossa, kirjoittaa taideasiantuntija Maija Kasvinen.

Aamu-uinnin jälkeen löysin rantakiven, jota tunnustellessani mietin sen olemusta, värejä ja mineraaleja. Mietin, millainen se olisi koruna, ja kuinka sen kaunis muoto saattelisi ja ohjailisi sen tekijänsä käsissä valmiiksi koruksi. Katselin kiveä hetken korumuotoilijan silmälasien läpi ennen kuin laskin sen takaisin rantaveteen jatkamaan luonnollista hioutumistaan.

Suurten suomalaisten säätiöiden ja valtion päätös perustaa yhteinen rahasto tukemaan esittävien taiteiden vapaiden ryhmien työskentelyä on vuoden hyvä uutinen, kirjoittaa Antti Huntus.

Rahoituksen hakeminen on oma prosessinsa, joka on tuttua taiteen, kulttuurin ja luovan alan ammattilaisille. Usein siihen yhdistyy kumppanuuksien hakua, idean esittelyä uudestaan ja uudestaan, epävarmuutta, innostusta sekä näkökulmien puntarointia ja kiepsauttamista. Samanlaisia tunteita ja vaiheita tunnistimme myös Taiken Luovan verkko -hankkeen kohtaamisissa ESR+-hankehakijoiden kanssa.